Keskiviikkona lähdettiin vuoden viimeiselle kisareissulle Ruotsiin tokon PM-kisoihin. Matkaseuraksi saimme Sadun ja Priiman, niin ei tarvinnut ihan yksin ajella. Käytimme koirat iltalenkillä Turun linnan puistossa juuri ennen laivan lähtöä. Laivalla Fisu oli oma reipas itsensä, ei tainnut edes huomata olevansa laivalla. Aamulla Tukholmassa käytettiin koirat satamassa pikaisella aamupissalla, ja siitä jatkettiin sitten Möklintaan tapaamaan Fisun tulevaa sulhasta Mioa. Fisun treffeistä voi lukea enemmän pentublogista.

47326531_2142039139458457_65887811068399

Turun linnan puistossa ulkoiltiin tälläisellä seurueella: Yoda, Roima, Fisu, Priima, Ylva ja Åke

47067056_269665210361644_748944759433094

Fisu ja sulho ensitreffeillä <3 

Torstaina illalla pääsimme pienen eksymisen kautta kisapaikalle Värnamoon, ja siellä heti ensitöiksemme treeneihin. Olimme myöhässä, emmekä ehtineet tehdä mitään muuta kuin nopeasti kävelyttää koirat ennen treenejä. Otin Fisulle paikkiksen, luoksarin stopit, ohjattua ja merkkiä, yhden eteenlähetyksen ja kiertonoudon palasia. Hallin pohja oli tosi liukas, Fisu liukui aivan kamalasti stopeissa ja merkillä jarruttaessaan kaatui kyljelleen :O Mielentilakaan ei ollut ihan parhaasta päästä, Fisu oli istunut lähes koko päivän autossa ja oli ihan tosi kuuman tuntuinen. Liikkeiden väleissä ei millään meinannut pitää kontaktia, olisi halunnut vilkuilla ympäri hallia. Ohjatussa lisäksi mokasi oikean puolen, lähti vasemmalle kun yritin lähettää oikealle, ja kun otin uudestaan, meni keskelle. Puuh... 

Perjantaina ehdimme käymään vähän pidemmän lenkin päivänvalon aikaan, ja iltapäivällä pääsimme uudestaan treenaamaan halliin. Tällä kertaa otin uudestaan eteenmenoa ja ruudun, ohjatun molemmat puolet, tunnarin, suoran luoksarin ja zetan asennot. Mielentila oli nyt parempi, mutta omituisia virheitä tuli silti. Eteenmenossa vietti joka kerta oikealle vaikka olin käynyt näyttämässä oikean paikan, ja kertaalleen ennakoi aika voimakkaasti stoppia kun otin vähän ylipitkällä matkalla. Ruudussa juoksi kirjaimellisesti päin seinää, en tiedä mitä kuvitteli siellä olevan mutta porhalsi ruudusta täyttä höyryä läpi seinään asti, ja uusinnalla lyhyemmällä matkalla teki uudestaan saman. No, eipä ainakaan ennakoinut stoppia... Zetan asennot teki kaikki oikein, mutta seisomisessa tepasteli jaloillaan useamman kerran, ei jotenkin malttanut yhtään pysyä paikoillaan eikä auttanut, vaikka vedin pannasta ja tönin kevyesti kyljistä. Ohjattu onneksi onnistui nyt molemmin päin. 

Lauantaille arvoin meille suoritusnumeron 21, eli jouduttiin odottelemaan iltapäivään asti ennen omaa vuoroa. Jätin aamulla Fisun suosiolla hotelliin, ettei sen tarvitsisi kököttää kylmässä hallissa tai autossa tuntitolkulla. Aamupäivän tauolla kävin hakemassa Fisun hotellista ja ennen kehään menoa ehdin hyvin lenkittämään Fisun ja treenaamaan pihalla hieman. Kävin tekemässä yhden eteenlähetyksen ja parit eteenmenon korjaukset ulkokentällä. Hallissa sisällä otin vielä parit kaukojen ekat vaihdot, tunnarin ja zetan seisomista. Kehässä Fisu tuntui aika kivalta, se oli reipas ja energinen, mutta piti hyvin kontaktia liikkeiden väleissä ja aluissa.

Ruutu: 8,75 oli kaikin puolin hieno ruutu. Eteenmeno suora ja vauhdikas, pysähtyi ympyrän takalaitaan mutta selkeästi kuitenkin sisälle. Ruutuun pinkoessaan teki muutaman ilo-loikan matkan varrella, ja aavistuksen ennakoi pysähdystä vaihtamalla lyhyemmälle laukalle. Maahanmeno ja loppuosa siistit.

Kaukot: 8,25 tässä tuli pieni paniikki. Sivulla laitoin normaalisti maahan ja kävelin kaukojen suorituspaikalle. Pysähdyin juuri sille teipille jossa ohjaajan kuuluu olla, mutta kuulin liikkurin sanovan "That's not the place". Pysähdyin, pyörähdin katsomaan liikkuria hämmästyneenä, käännyin uudestaan selkä koiraan päin ja otin askeleen kauemmas, ja liikkuri ei sanonut enää mitään. Käännyin sitten vaan kohti koiraa ja jatkoin normaalisti liikettä. Kaukot oli Fisulle tyypilliset, vähän liikkui eteenpäin ja kääntyi vinoon s-i vaihdossa, m-i oli vähän vajaa ja siinä pyllykin nousi, i-s oli vähän vajaa ja sivulle istuminen vajaa. Tuomarit eivät ilmeisesti rokottaneet alun säädöstä, ja muutenkin ihmeen paljon pisteitä virheisiin nähden. Liikkeen jälkeen kysyin liikkurilta, mitä hän sanoo kun ohjaajan kuuluu pysähtyä, oli kuulemma sanonut "That's enough" mutta kuulosti kyllä ihan muulta.

Luoksetulo: 8,75 tämä oli ihan hyvä siihen nähden, miten liukas pohja oli. Stopissa ei valunut juurikaan, maahanmenossa itse pysäytin aavistuksen liian myöhään ja valui hieman. Vika pätkä oli vähän hitaampi kuin muut.

Zeta: 9 kaiken kaikkiaan siisti liike, nyt ei liikutellut seisomisessa tassuja yhtään ja seuraaminenkin oli varsin siistiä

Tunnari: 8 tunnarin liikkuri oli ehkä kaikkien aikojen hitain. Kapuloiden asettelussa tuntui kestävän ikuisuus. Muotona oli L, oma kulmassa. Fisu meni kapuloille ihan reippaasti, aloitti haistelun kauimmasta laidasta ja kävi kapulat järjestyksessä läpi. Reagoi omaan heti kun osui kohdalle, mutta ei ottanut, vaan tarkasti toisen sakaran kapulat, ja sitten otti oman ja toi. Palautus aavistuksen hitaampi kuin meno kapuloille.

Lauantain suorituksen jälkeen Fisu oli pisteissä johdossa vajaan parin pisteen kaulalla Ruotsin parhaaseen koirakkoon. Lauantaina ehdimme vielä kisojen jälkeen käymään kunnon lenkillä valoisan aikaan ja ennen illallisbankettia. Lauantain ja sunnuntain välinen yö kului varsin vähillä unilla. Huonekaveri-Priimalla oli vatsa sekaisin, ja heräsin pariin otteeseen sen vuoksi. Aamulla oli todella aikainen lähtö kisapaikalle, kisat alkoivat jo 7.30. Sunnuntaiksi meille arpoutui numero 13, ehdin mukavasti siis tehdä aamulenkin vasta kisapaikalla ennen omaa vuoroa. Paikkiksiin en viritellyt sen kummemmin, mutta yksilöliikkeitä varten kävin treenaamassa pihalla ohjatun vasemman puolen ja muutaman kapulan luovutuksen. Kehään meinasi tulla kiire, enkä ehtinyt sisällä tekemään enää seuraamisjumppaa, kuten olin suunnitellut.

Paikalla istuminen: 10 hienosti istui

Paikalla makuu ja luoksetulo: 9,75 maahanmeno oli hieno ja ripeä, makasi tosi rauhallisena ja tyytyväisenä, ja luoksetulo oli nopea. Sivulletulo oli ihan aavistuksen vino, etujalat jäivät harottamaan.

Ohjattu: 8,75 ohjattu tehtiin diagonaalissa niin, että oikea kapula oli selvästi helpompi. Meille arpoutui puoleksi tietysti vasen, jossa oli enemmän tilaa hortoilla, yleisö suht lähellä kapulaa ja kiertohyppynoudon hypyt melkein matkan varrella. Merkille meni ripeästi, mutta ennakoi voimakkaasti pysähdystä ja jouduin peesaamaan stoppikäskyllä. Itse nouto oli tosi siisti, hienosti löysi vasemman kapulan ja meni molempiin suuntiin tasaisella vauhdilla. Sivulletulo jäi aavistuksen vajaaksi.

Seuraaminen: 7,5 kaavio alkoi juoksulla, ja siitä vaihdettiin hitaaseen käyntiin. Fisu oli aika kiihkeänä, pomputti välillä etujalkoja ja teki useamman vinon perusasennon, oli puskemassa eteen eikä olisi malttanut pysähtyä sivulle. Käännöksissä ei oikein keskittynyt, etenkin oikealle käännöksissä meinasi hieman pudottaa kontaktia. Peruutus oli totaalisen hirveää, poikitti koko matkan. Peruutuksen jälkeen paikalla käännöksessä vasemmalle ei istunut, taisi jäädä peruutusmoodi päälle kun siinä ollaan hiottu sivulla seisomista. 

Kierto-ohjattu: 8,75 lähti aavistuksen väljällä linjalla kiertoon, mutta itse kierto oli kuitenkin ihan siisti. Maahanmeno oli tosi hyvä. Meille arpoutui oikeanpuoleinen avoeste, joten sivulletulo tuli takaa. Onneksi hiottiin tätä juuri ennen kehään menoa, koska nyt teki siistin ja suoran sivulletulon.

Yhteensä Fisu keräsi kasaan 277,25 pistettä, ja 1-tuloksen myötä valionarvot SE ja POHJ TVA! Koska startattiin niin alussa ja kisassa oli mukana kolme juoksunarttua, jouduimme jännittämään loppusijoitusta ihan loppuun saakka. Niin siinä kuitenkin kävi, että lauantaina lunastettu johtopaikka piti loppuun asti, ja Fisu voitti tokon Pohjoismaiden Mestaruuden jo toistamiseen! Uskomaton pieni kala <3 Tässä video Fisun PM-kisasta. 

47571670_2128768554104501_94465434853572

Suomen joukkueella oli tällä kertaa harvinaisen paljon epäonnea matkassa, ja joukkuekisassa oli tyytyminen kolmanteen sijaan. Onneksi muitakin hienoja suomalaissuorituksia nähtiin Fisun lisäksi, kun reissukaveri Priima ja Fisun veli Roima tekaisivat 1-tulokset ja valioituivat.

47363870_195181108087061_70912581913165147127907_195400014733131_834505420982504

Sunnuntaina kisapaikalla päästiin treffaamaan myös Fisun isää Zotia pitkästä aikaa. Oli tosi mukavaa nähdä Zot, edellisestä kerrasta on jo reilut neljä vuotta. Zot oli juuri sellainen kuin muistinkin, itsevarma ja ystävällinen, hyväpäinen uros. 

47491909_196403651309239_808644833623775

Kalojen perhe <3 Roima, Zot ja Fisu

Kotimatkalle lähdettiin saman tien kisojen loppumisen jälkeen, niin pian etten ehtinyt edes ottamaan Fisusta kuvia palkintopallilla. Ajettiin melkein yhtä soittoa Tukholmaan, ja siellä käytettiin koirat vielä lenkillä ennen laivaan menoa. Tällä kertaa laivassa meidän hytti oli alimmassa kerroksessa autokannenkin alla, ja melu hytissä oli melkoinen. Laivan lähtiessä käyntiin Fisu hetkellisesti näytti huolestuneelta hytissä kuuluvasta jyrinästä, mutta rauhottui hyvin nopeasti ja sitten olikin taas täysin tyytyväinen ja kuorsasi sängyssä vaikka välillä kuulosti siltä, kuin laiva puskisi jäävuoren läpi.