Käytiin Saran kanssa aamupäivällä paimentamassa taas Kaisan luona. Otettiin kaksi treeniä, ensin treenattiin ajamista ja kuljetusta ränniin, toisessa treenissä haettiin flankkaamista. Vauhtia olis ollut taas ihan liikaa, jouduin ihan tosissani roikkumaan hihnassa kiinni, Sarassa on pitelemistä! Kuljetustreeneissä huomaa selvästi että Sara ei oma-aloitteisesti tarjoa flankkaamista, vaan painostaa koko ajan laumaa, jolloin kuljetus on tosi vaikeeta. Se ei meinaa uskoa paimensauvaa, vaan pyrkii vaan koko ajan lähelle lampaita. Luonnollisesti etäisyydestä ei voi Saran kanssa puhua... Napsiminen on onneksi vähentynyt selvästi, Sarasta huomaa että se on saanut itseluottamusta ja se painostaa hyvin silmää käyttäen. Vain kun vauhti pääsee kiihtymään tai se pääsee liian lähelle lampaita, se naksuttelee. Pyöröaitauksessa meni jälleen hienosti, siellä se on niiiin paljon helpompi saada pitämään etäisyys lampaisiin. Vaikka vauhti kiihtyy sielläkin välillä, se pysyy kuitenkin hienosti rauhallisena ja ei pyri painostamaan lampaita, vaan ajoittain tuntuu jo flankkaavan kivasti! Ehkä me vielä tästä kehitytään... ;) Vietti on kuitenkin tosi voimakas ja se ei laske vaikka minä painostaisinkin Saraa, mutta se kuitenkin on juuri sen verran pehmeä että ottaa palautteen vastaan.

Tässä muutama kuva paimennuksesta

1244623488_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1244623550_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1244623619_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Elmo lampailla ekaa kertaa:

1244623701_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1244623771_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Otettiin iltapäivällä kotipihassa tunnaria, Joel auttoi toimimalla liikkurina.  Stepsu alotti, otin ensin pelkkää oman piilotusta, sitten väärien kera. Eka oli aivan sairaan hieno, nuuski kaikki väärät, ei koskenut yhteenkään, jatkoi aktiivisesti työskentelyä ja löysi piilossa olleen oman. Tokalla oli jo liikaa vauhtia, maistoa yhtä väärää, mutta siitä näki heti että tietää ettei se ole oikea, oma löytyi melko helposti. Kolmas vähän parempi, vauhti vähän hillitympi, maistoi ihan pikkuisen, ei edes nostanut, toi oman. Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen Steppiin, vaikka koskee vääriin, se kuitenkin näyttää tietävän mitä pitää tehdä, myös silloin kun väärät eivät ole hajuttomia vaan niissä on toisen ihmisen haju, mikä sille aikaisemmin tuotti ongelmia.

Sara sai ottaa ohjattua, tehtiin vasenta. Kuten viimeksikin, siinä oli jotain häikkää, lähti keskimmäisellä. Pysäytin ja uusi lähetys, nyt haki vasemman. Otettiin pari kertaa uudestaan, meni ihan hyvin. Merkit hyviä kaikki. Sitten tunnaria. Voi kökkö, tää on kyllä kärsinyt tauosta vähintään yhtä paljon kun kaket... Sara on ihan hirveän malttamaton, jos oma ei löydy heti, niin nappaa vaan jonkun vääristä ja yrittää tuoda. Päätin kuitenkin senkin uhalla pitää oman edelleen piilossa, että saisin siihen juuri sitä malttia, eikä oma löytyisi heti ekana tai tokana. Yritti tuoda väärän kun oma ei heti löytynyt, tiesi varmasti itsekin ettei se ole oikea. Kielsin ja yritin lähettää uudestaan, mutta keskittyminen ei enää ollut hyvää ja keskeytin treenin. Mentiin ottamaan pelkkä oman piilotus, sen jälkeen uudestaan väärien kanssa, nyt oli jo malttia pelissä! Otettiiin pari toistoa, oli ihan hyviä, loppuun yksi sellainen jossa oma oli näkyvillä, sekin ihan hyvä. Epävarmuutta tähän tuli toki nyt rutkasti lisää, palautus on hidas, mutta eiköhän se siitä parane kun varmuus kasvaa.