Lähdin aamupäivällä koirien kanssa Porkkalaan tekemään jälkeä (yritän vaan keksiä tekosyitä ettei tarttis lukea fysiikkaa, tosiasia valitettavasti vaan on, että fyssan kirjotukset on 4vk päästä, ja Saran mahdollinen jälkikoe on vasta lokakuun puolivälissä...). Talloin eka molemmille jäljet, ja niiden vanhetessa tein Saralle esineruudun. Esineet meni aika kivasti, talloin ruudun niin että koirat oli autossa eikä nähneet tallomista, sitten vaan Sara ulos ja etsimään. Esineitä 3, kaikki löytyi varsin helposti, aikaa kului max. 2min. Tosi hyvin upposi ihan syvälle asti pienen mäen taakse, ja toi takaesineen ekana.
Sitten jäljelle. Saran jälki oli n. 400m pitkä, 2 kulmaa ja 6 keppiä, vanheni reilu puoli tuntia. Jana ehkä 10m. Puin Saralle autolla valjaita päälle kun huomasin että marjastaja kykkii ihan janan merkin vieressä! Argh! Odotin pienen hetken jos vaikka siirtyisi, no siirtyihän se, kykkimään suoraan ekan kepin päälle! Siitä jatkoi sitten viistosti pois jäljeltä. No, ajattelin että ehkä Sara osaa selvittää tämän, marjastajan jälki oli kuitenkin niin paljon tuoreempi. Jana oli ihan kamala, marjastaja oli ilmeisesti kävellyt siinäkin, Sara pyöri ja pyöri, tarkisti takajäljen ja vaikka miten monta muutakin jälkeä, mutta bongasi lopulta oikean ja lähti ajamaan. Matka ekalle kepille oli jatkuvaa pyörimistä, häiriöjälkiä meni siellä täällä. Eka keppi kuitenkin löytyi, vaikka marjastaja oli kököttänyt suoraan sen päällä! Voi miten iloinen olinkaan kun Sara sai hajun kepistä ja ilmaisi. Keppi oli hautautunut melkein kokonaan maan sisään, Sara joutui oikeen kaivamaan sen sieltä. Kepin jälkeen häiriöjäljet loppuivat, ja Sara jäljesti tosi hyvin. Välillä mentiin avokallion päällä, siinäkin pysyi hyvin jäljellä, vaikka nenä olikin vähän korkealla. Ilmaisut oli hyviä, jättäydyin itse aika kauas Saran taakse etten vahingossakaan auta Saraa keppien kohdilla, ja hyvin se ilmaisi. Neloskeppi oli melkein heti tokan kulman jälkeen, siinä kulmassa sai hajun siitä minne jälki jatkuu eikä mennyt ihan tarkasti ja ei ollut jäljen päällä kepin kohdalla, joten meni yli. Otin takasin ja odotin että menee ihan kunnolla jäljen päällä, ja nyt nousi keppi. Vitoskepin jälkeen alkoi sitten taas häiriöjäljet, ja siellähän se marjastaja näkyikin kykkimässä 6. kepin kohdalla. Voi kökkö! Koko matka 5. kepiltä loppuun oli taas kamalaa pyörimistä, jotenkin Sara kuitenkin pysyi jäljen tuntumassa, 6. kepistä meni kuitenkin ohi. Otin takaisin ja selvästi keskittyi vieläkin enemmän, ja nyt löysi kepin. Oli joo pikkuisen vaikea jälki... Hiton marjastajat!
Stepin jälki oli ihan golf-kentän reunassa, kuitenkin metsän puolella. Keppejä 5, n. 30m välein. Lähti menemään tosi hyvin, veti kuin höyryjuna mutta oli ihan tarkka, kepit nousi hienosti. Vähän ennen 3. keppiä meni aivan selvä harhajälki, Step lähti oikealle, en päästänyt, sitten samaa jälkeä vasemmalle, en päästänyt, jonka jälkeen palasi omalle jäljelle, mutta ei kiinnittynyt heti kunnolla ja koitti mennä kepin ohi (oli vain n. 3m päässä harhajäljeltä). En päästänyt vaan otin takasin ja vaadin jäljestämään tarkasti, jolloin keppi löytyi. Seuraavat kepit meni ok. Vähän alkoi hyytyä loppua kohden, selvästi väsyy helpommin kun palkkaan leikkimällä kepeillä. Lopussa kehuin hiljaa kun jälesti hyvin, nyt se ei tuntunut häiritsevän yhtään Stepsua.
Kommentit