Mentiin metsään lenkkeilemään ja treenailemaan kun sade oli viimein hellittänyt. Ihanaa kun voi nyt rauhassa keskittyä Saran kanssa pk-touhuihin kun tokokisat on ohi! Tallottiin eka jäljet ja niiden vanhentuessa treenattiin eskaruutua. Stella (Santin koira, hoidossa meillä tämän viikon) oli apuna tallomassa. Stepille eka 2 esinettä niin että Joel vei ne yksitellen, ei kuitenkaan mitenkään erityisesti heilutellut niitä tai muuten näyttänyt mihin ne menee. Eka oli suunnilleen puolessa välissä, lähti aivan sairaan hienosti kovaa ja suoraan (toivottavasti sen hakupistoista tulee yhtä hyviä!), ja esine löytyi ihan heti. Toka oli vähän kauempana, sitä joutui etsimään vähän pidempään, mutta löytyipä sekin. Penne on ihana, se on niin innokas ja naama loistaa kun se pääsee metsähommiin! Saran kanssa 3 esinettä, yksi takana, yksi keskellä, yksi edessä. Lähti oikein hyvin, toi ekana keskimmäisen. Sitten uusi lähetys, sai kesken matkan hajun esineestä, kääntyi täydessä vauhdissa ja toi esineen. Vikaa joutui etsimään tosi pitkää, yllättäen ei meinannut upota riittävän syvälle, yleensähän ongelmana on se että se työskentelee koko ajan liian syvällä ja alueen etuosa jää melkein tarkastamatta. Jouduin lähettämään pari kertaa uudestaan ennen kun upposi riittävän syvälle, en kuitenkaan auttanut muuten. Otettiin loppuun vielä yksi niin että vein sen itse ihan syvälle, nyt lähti hyvin ja löysi melkein heti.

Sitten Stepin jäljelle, joka oli n. 100m pitkä, vanheni n. 40min ja 6 keppiä. Annoin koirien riekkua koko matkan jäljelle, ja se olikin näköjään virhe, koska Step olikin sitten aika lailla väärässä vireessä jäljellä, leikistä vieläkin ihan kuumissaan, läähätti ihan sikana ja sellainen sählämeininki päällä, ei hyvä lainkaan... Otettiin pieni jana, se hyvä, mutta itse jäljestys ei ollut ollenkaan sitä hyvää Stepsun jäljestystä, vaan ihme häröilyä. Kamala vauhti, pää nousi useamman kerran, pyöri ja hyöri, kiskoi välillä pois jäljeltä. Vikasta kepistä meinasi mennä ohi! :O Muut sentään nousi moitteettomasti. Ennen seuraavaa jälkeä meillä ei sitten todellakaan riekuta, vaan koitetaan pysyä rauhallisessa vireessä, jospa se keskittyminenkin onnistuisi vähän paremmin.

Saran jälkikin oli aika huono, en tajua mitä on tapahtunut tässä muutaman viime treenin aikana! Keppien ilmaisu on alkanut tökkimään, vaikka se on ollut pitkään jo hyvä! Nyt ei ollut todellakaan maastosta kiinni, tein jäljen itse ja katsoin että kepit eivät ole minkään puskan alla vaan ihan tavallisella metsänpohjalla. Jälki oli n. 250m pitkä, 8 keppiä, 2 suorakulmaa ja muutama loivempi mutka, vanheni reilun tunnin. Jana oli tosi pitkä, varmaan reilu 15m, lähdin kävelemään perään vähän ennen kun liina loppui, ettei tulisi taas epävarmaksi. Tämä selvästi toimii, Sara saa lisää itsevarmuutta jo siitä että kuulee mun askeleet takanaan. Jälki löytyi ja tosi hienosti nosti sen oikeaan suuntaan. Kiinnittyi hienosti ja eka keppi ok. Heti ekan kepin jälkeen oli aika ison ojan ylitys, siinä ei mitään ongelmaa. Tokasta kepistä meni yli, en päästänyt vaan otin taaksepäin, ja nyt ilmaisi. Eka loiva kulma oli vähän huono, kiskoi väärään suuntaan ihan sen näköisenä että on joku haju, todennäköisesti riistan. Onneksi tuosta on niin helppo nähdä milloin se on jäljellä, ja milloin sillä on joku riistan haju, olemus on ihan erilainen. En päästänyt etenemään ja palasi sitten jäljelle, seuraava keppi nousi ok. Eka 90 asteen kulma oli aivan sairaan hieno, aivan jäljen päällä koko ajan, yhtään ei pyörinyt. Jollain keskimmäisistä kepeistä oli ongelmia taas ilmaisussa, sai selvästi hajun mutta ei viitsinyt jäädä tarkentamaan (motivaatio-ongelma, ainakin osittain), vaan jatkoi. En päästänyt, vaan vaadin palaamaan ja ilmaisemaan. Toinen kulma myös hyvä, mutta vikalla kepillä meni taas ohi, ihan jäljen päällä meni mutta ei silti ilmaissut! Voi sika! Mä en oikein tiedä mitä tuon kanssa pitäisi tehdä, pitäisikö mun vaatia ilmaisemaan kepit, niin että en vaan päästä ohi ennen kun on ilmaissut, vai antaa mennä ohi, ja palkata sitten seuraavalta...? Molemmissa on puolensa, en haluaisi alkaa pysäyttelemään sitä kepeillä jos se ei niitä itse löydä, koska eihän se koira silloin jäljestä vaan minä, mutta toisaalta, jos koiralle on suurempi palkka jatkaa jäljestystä kuin saada palkka kepistä, niin kohta ollaan siinä tilanteessa että se ei ilmaise ensimmäistäkään keppiä. Parempi palkka kepeiltä, en vaan oikein tiedä mistä se tykkäisi enemmän kuin lihapullista? Jos joku tietää jonkun hyvän idean jolla saa ilmaisun motivaatiota parannettua, niin saa kertoa ;)