Niin se aika rientää, ja ensimmäinen koirani on jo veteraani-iässä. Onneksi Sara itse ei sitä tiedä, ja jahtasi taas oravia aamulenkillä...
Kaunis Sara 8v <3
Kuvat Lea Rentsch
Eilen käytiin päivällä tokoilemassa Jakomäen ostarilla kun kauppa oli kiinni pääsiäisen takia. Tein Stepin kanssa kaukoja, seuraamista, zetaa ja tunnarin. Kaukot oli tosi huonoja, Stepsua selvästi ällötti märkä ja kurainen piha, eikä meinannut millään istua eikä mennä maahan, ei ollut kuulevinaan käskyjä ja s-i vaihdossa vaan peruutti, ei istunut. Seuraamisessa ei juurikaan kytännyt, zetassa yritti vähän ja annoin siitä palautetta. Sen jälkeen oli aika järkyttyneen näköinen, mutta ei kuitenkaan lopettanut työskentelyä vaan jatkoi seuraamista, ja pääsin palkkaamaan. Ehkä ihan hyvin siis? Tunnari 3 kertaa, 2 ekaa palkkasin lelulla, kolmannella otin luovutukseen asti. Ei maistellut vääriä vaikka saikin vauhtipalkan, eli ehkä uskallan kokeilla tätä uudestaankin. Jotenkin vaan Stepin koko työskentely treenin ajan oli aka nihkeää, sitä selvästi ällötti märkä ja kurainen alusta, ja se näkyi kaikessa tekemisessä.
Sarppa sai tehdä seuraamista ja jäävät, ja sekään ei halunnut mennä maahan... Mur mitä prinsessoja!! Seuraamisesta sai palkaksi lohennahkaa, vähänkö oli hyvää Saran mielestä :)
Iltalenkillä otettiin pudotettu molempien kanssa. Sara ensin, täyspitkällä matkalla. Seuraaminen tuntui tooooooooosi pitkältä ja Sarakin alkoi vähän herpaantua loppua kohden, täyskäännöksen jälkeen ei istunut joten en päästänyt hakemaan vaan jatkoin vielä vähän matkaa seuraamista ja käännyin uudestaan, nyt istui. Itse nouto oikein mallikas. Stepsulle reilu 50m matkalla, mutta tämä meni vähän pieleen, kun Sara karkasi multa Stepin perään samalla käskyllä kun lähetin Stepin, enkä voinut huutaa sitä pois kun pelkäsin että Stepsukin kääntyy. No, ne toivat sitten possutossun yhdessä :D Otin Stepille uudestaan ja nyt vahdin ettei Sara pääse mukaan. Luovutuksessa yrittää tarjota sivulletuloa, tätä pitää muistutella.
Kommentit