Viikonloppu vierähti Hartolassa SBCAK:n leirillä koulutushommissa. Tytöt olivat mukava ja pääsivät vähän aksaamaan ja molempien kanssa otin myös pk-hypyt. Aksassa olin ihan hukassa, kyllä huomaa, ettei olla päästy aksaamaan...
Kuvat: Veera Tervasmäki
Maanantaina käytiin treenaamassa tottista ja jälkeä. Tottiksessa Step muisteli läpi avoimen luokan tottisliikkeet (paitsi ei hyppyjä). Meni ihan ok, eteenmenossa selvästi mietti ihan sadasosasekunnin, pysähtyisikö mutta jatkoi matkaa ja sai pallon.
Jäljellä teemana vanha jälki, ikää joku 2,5h. En tiedä onko koskaan ollut noin vanhaa, ehkä joskus vuosia sitten..? Meni selvästi huonommin kuin edelliset, oli vaikeeta! Ja tyhmä minä, kuuma päivä ja käveltiin reippaasti jälkimaastoon joku 1,5km ja vesipullo jäi keittiön pöydälle. Step oli jo ihan läählääh kun mentiin jäljelle, ja se selvästi vaikeuttaa nenätyöskentelyä. Pituutta joku 400-500m ja kulmia yksi terävä ja kaksi tavallista. Keppejä 4, ja jana lähti oikealle. Jana oli tosi hyvä, otti kyllä takajäljen mutta kääntyi tosi kiltisti pois sieltä, ei enää kiskonut hullun kiilto silmissä väärään suuntaan. Eka kulma ihan jees, sen jälkeen oli vähän vaikeaa, jälki kulki paljaalla kalliolla. Nosteli ajoittain nenää, kun kulki jäljen sivussa. Just ennen ekaa keppiä harhautui vähän jäljeltä, en päästänyt että bongaisi kepin, olisi varmasti mennyt ohi jos en olisi puuttunut. Sen jälkeen paransi työskentelyä ja meni ihan kohtalaisesti, kaikki kepit nousi ja kulmat ihan jees.
Tiistaina ajeltiin aamupäivästä Vaasan lähelle Saran veljen omistajan Leenan luo paimentamaan. Lampaita oli 4kpl ja ne olivat selvästi liukkaampia kuin mitkään aikaisemmin paimentamamme, ja niillä oli tosi kova veto aitauksen takanurkkaan. Ekalla kierroksella yritin tehdä ihan peruskuljetusta, mutta oli tosi haastavaa kun lampaat eivät tulleet mukana vaan livistivät heti takaisin nurkkaansa kun olin yhtään väärässä kohdassa. Sara kuumui selvästi lentävistä lampaista ja luisti maahan-käskyistä. Tokalla kierroksella Saran veli Sulo tuli apukoiraksi blokkaamaan nurkkaa, ja meni heti paljon paremmin! Saatiin pari oikein kivaa pätkää, kun Sara pysyi rauhallisena ja lampaat liikkuivat sinne mihin pitikin. Jes!
Se on todistetusti ainakin joskus pitänyt etäisyyden lampaisiin :D
Tuhma Sara, peppu nousee ennen aikojaan!
Sehän näyttää ihan oikealta paimenkoiralta <3
Kuvat: Lea Rentsch
Illalla käytiin vielä lenkin yhteydessä joella ottamassa mini-vepetreenit. Tehtiin joen yli uintia ja vientiä, Sara teki ensin kerran pelkän uinnin Lealta mulle, sitten viennin multa Lealle ja vielä toisen viennen Lealta mulle. Hauskaa yhdistettyä vepeä/viestiä :D Ekassa viennissä palasi tuttu epävarmuus, joka tulee aina uudessa rannassa vastaan. Meni kuitenkin, ja toisessa viennissä ei epäröinyt yhtään. Stepsukin sai uida pari kertaa joen yli.
Kommentit