keskiviikko, 24. toukokuu 2017

World Agility Open

Keskiviikkona aikaisin aamulla alkoi meidän WAO-reissu Hollantiin. Äiti kuskasi mut ja Fisun Helsinki-Vantaan lentoasemalle, ja sieltä onnistuin löytämään muun joukkueen jo heti lähtöselvityksestä. Lennettiin KLM:llä, ja koirien lähtöselvityksessä tuntui kestävän ikuisuus. Lopulta kaikki kuitenkin oli kunnossa ja koirat pakattiin lentobokseihin ja lähetettiin ruumaan. Fisulle pakkasin lentoboksiin mukaan purutikun ja pari lelua, jos tulee aika pitkäksi. Ne koirat, jotka olivat jo aiemmin lentäneet, eivät vaikuttaneet kovin ilahtuneilta, eivätkä olisi halunneet mennä bokseihin. Lentäminen ei taida olla kovin mieluisa kokemus koirille... No, perillä Amsterdamissa kesti hetki, että saimme koirat, kaikki olivat onneksi mukana ja kunnossa. Fisu vaikutti hiukan stressaantuneelta kun tuli ulos boksista, läähätti ja pälyili ympärilleen. Purutikustakin oli syönyt vain osan. 

IMG_0587.jpgIMG_0762.jpg

Lentokentältä pakkauduimme reissukaverimme Minnan, Håpin ja Vantun kanssa vuokra-autoon, ja lähdimme suunnistamaan kohti Ermeloa. Eksyimme matkalla kertaalleen, mutta siitäkään ei oikeastaan ollut haittaa, sillä navigaattori johdatti meidät kisapaikan sijaan huoltoasemalle, josta saimme lounasta ja koirat pääsivät pissalle. Kisapaikallekin ehdimme juuri sopivasti ajoissa joukkueen treenejä varten. Kisakeskus oli todella hieno, iso ratsastuskeskus, jossa oli kolme maneesia ja valtava ulkokenttä. Keskiviikolle oli varattu kaksi treenivuoroa Suomen joukkueelle, yksi 30min vuoro sisältä pääkehästä ja toinen samanlainen ulkokentältä. Treenasimme kahta koiraa samaan aikaan, jolloin yhdelle koiralle jäi yhteensä 8 min treeniaikaa tutustua pohjaan ja esteisiin. Pohja tuntui todella hyvältä, sopivan joustava mutta ei liian upottava. Esteet olivat laadukkaat, mutta osa hiukan eri näköisiä kuin Suomessa. Esimerkiksi rengas oli ilman kehikkoa, ja muuri erikoisen näköinen. Pussia WAOssa ei käytetä, eikä ylösmenokontakteja arvostella. Fisu tuntui kivalta treeneissä ja liikkui hyvin, ainoa ongelma tuli vastaan muurilla. Ei tajunnut ollenkaan, että muuri on edes mikään este, kiersi sen monta kertaa. Hyvä, että päästiin siis kokeilemaan sitä treeneissä! Ilma oli tosi lämmin, ja näin lyhyenkin treenin jälkeen Fisu oli aika puhki.

IMG_0651.jpgIMG_0606.jpg

Treenien jälkeen kävimme tutustumassa kisakeskuksen ympärillä oleviin lenkkimaastoihin. Ihan kisapaikan vierestä löytyi ihana kirkasvetinen oja, jossa Fisu polski tyytyväisenä, ja kaunis lehtimetsä. Fisu tuli mainiosti juttuun reissukavereidensa kanssa, Vantun kanssa ryhtyivät leikkimään heti tilaisuuden tullen.

IMG_0600.jpgIMG_0592.jpg

Treenien jälkeen lähdimme tutustumaan majoituspaikkaamme. Minna oli varannut meille lomatalon Puttenin pikkukaupungista, noin 20 min ajomatkan päästä kisapaikalta. Majapaikka osoittautui oikein mukavaksi, kaunis paritalon pääty aidatulla pihalla ja ihanalla puutarhalla. Talon takana oli navetta, ja pihassa laitumella poni, eli kotoisat maaseudun hajut olivat taatut :D Ainoa haittapuoli majoituksessa oli lenkkeilymaastojen puute, sillä talon ympäristössä oli vain viljeltyjä peltoja ja laitumia, eikä oikein mitään paikkaa koirien lenkittämiseen muutoin kun kadunvartta pitkin. Onneksi oli kuitenkin vuokra-auto, ja kävimme iltalenkillä sitten muutaman kilometrin päässä hienossa metsässä, josta löytyi kaunis vanha kartanokin.

IMG_0730.jpg

IMG_0620.jpgIMG_0623.jpg

Torstaina päivä alkoi eläinlääkärin tarkastuksella ja koirien mittauksella. Fisua tämä tosin ei koskenut oikeastaan lainkaan, eläinlääkäri ei tutkinut koiraa mitenkään, katsoi vaan että näyttää päällisin puolin terveeltä, ja koska Fisu on ilmoitettu suurimpaan kokoluokkaan, ei sitä tarvinnut edes mitata. Tarkastuksen jälkeen olisi ollut viralliset treenit, mutta koska treeniaikaa olisi ollut 1 min per koira, ja edellisen päivän treenit olivat menneet hyvin, päätin jättää väliin ja treenata tokoa. Käytiin siis lämmittelyalueella (valtava nurmikenttä) tokoilemassa. Tehtiin kaukoja, seuraamista, eteenmenoja ja merkkiä. Kaukoissa sekoili taas vaihdoissa, mur!!!! Häiriötä oli aika paljon, kun alueella oli Saksan (tms) joukkue hengaamassa, ja heidän koiransa juoksentelivat irti ja leikkivät suht lähellä meitä. Seuraaminen tuntui tosi kivalta, oli skarppina mutta ei juuri painanut tai liioitellut. Merkit oli ihan hyviä, eikä tehnyt mitään eroa uuden näköiseen merkkiin, jonka ostin kisapaikalta. Eteenlähetyksissä pyrki taas menemään vinoon oikealle, ja vaikka meillä oli pallo edessä, niin silti meni vinoon. Tämä on kyllä tosi hankala saada korjattua, kun on niin vähän vino, ettei itse huomaa eroa suoran ja vinon eteenmenon välillä. Torstaina illalla oli avajaiset, jotka onneksi eivät kestäneet kauaa. Fisu-raukka joutui pukeutumaan Suomi-rekvisiittaan :D

IMG_0630.jpg

Perjantaina kisat alkoivat aamulla heti klo 7 jälkeen rataantutustumisilla. Ratoja pyöri kolmella kentällä yhtä aikaa, ja kaikkiin tutustuttiin aamulla ennen luokkien alkua. Tutustumisiin oli aikaa 15 min, ja ohjaajia radalla pyöri noin sata, eli ahdasta oli, ja tosi vaikea katsoa mitään linjoja, kun esteitä hädin tuskin näki ihmismassan seasta. Meidän ensimmäinen ratamme oli pentathlon agility 1 sisällä pääkehässä. Rata oli aika hankala, vauhdikas rata pitkillä esteväleillä, kepeille hankala kulma ja lopussa keinulta varmasti valehtelematta 9 metrin esteväli kahdelle hypylle, joille piti ehtiä tekemään välistäveto. Nollia ei kauheasti tullut, ja juuri ne kohdat, jotka tuntuivat tutustumisessa vaikeilta, olivat sitä myös radalla. Heti jo radalle meno takkusi, kun Fisua ennen startannut koira syöksyi maalista lähtövuoroa odottavan Fisun päälle. Reikiä ei tullut, mutta mun oli vaikea kasata ajatukseni ja keskittyä ohjaamiseen. Alku meni Fisulla tosi kivasti, aalla karjaisin tosi pahalla äänellä jotta se ei tekisi hasardiloikkaa, mutta ei Fisulla ollut aikomustakaan sellaiseen, ja hidasti niin paljon mun karjaisusta, että ei osunut kontaktiin vaikka otti kaksi laukkaa laskevalle pinnalle. No, se oli aivan oma moka. Kepeillä sitten kakkosväliin, niinkuin vähän arvelinkin. Tuollaiset on Fisulle tosi vaikeita, kun putkesta tullaan kovaa loivaan avokulmaan ja itse olen sisäkaarteessa, näitä on mokannut aiemminkin. Lisäksi se lopun välistävetokohtakin tyrittiin, tai itse välistäveto toimi, mutta jäin sinne niin jumiin, että en ehtinyt ohjaamaan viimeistä hyppyä, ja Fisu livahti mun edestä väärälle esteelle, eli hyl.

Perjantain toinen rata oli snooker-rata, eli osa games-kilpailua. En ole koskaan nähnyt tai treenannut mitään games-juttuja, eli varsin heppoisin eväin lähdettiin rataa suorittamaan. Olin suunnitellut meille radan, jolla onnistuessaan saisi 46 pistettä, ja siinä ei ollut mitään ihmeellistä, mitä ei osattaisi. Suurempiin pisteisiin olisi pitänyt tehdä sellaisia esteiden ohituksia ja keppikulmia, joista tiedän, että Fisu ei selviydy. Rata meni ihan tosi kivasti, pysyttiin suunnitelmassa ja ehdittiin aikaan. Nyt en aalla sanonut mitään, ja juoksi kauniisti osuen hyvin kontaktiin. Harmillisesti kuitenkin tokavika rima alas, ja sen myötä viimeiset seitsemän pistettä jäi saamatta. Tulos siis 39 pistettä, jolla kovatasoisessa maksiluokassa pääsi sijalle 31, kun 30 parasta pääsi jatkoon. 

Perjantaina viimeinen rata oli pentathlon hyppyrata 1 ulkokentällä. Rata oli tosi kiva, ei mikään kovin vaikea, ja nollia tuli tosi paljon. Ainoa kohta joka mietitytti, oli kepit, taas avokulmaan ja niin, että joudun olemaan sisäkaarteessa. Nyt kuitenkin selvittiin kepeistä virheittä, ja ihan ok nollalla maaliin! Loppuradan käännöksiä olisi ehkä saanut vähän tiukemmaksi, mutta olin ihan tyytyväinen kuitenkin meidän rataan. Lähes sadan koiran luokassa Fisukalasen aika riitti kuitenkin 5. sijalle, eli varsin kilpailukykyisiä aikoja se pystyy tekemään myös maailmalla :)

IMG_0650.jpg

Lauantaina aamu alkoi taas rataantutustumisilla. Ensimmäisenä startattiin pentathlonin toiselle hyppyradalle ulkokentällä. Rata oli taas hauska ja vauhdikas, ja nolliakin tuli paljon. Lopussa oli hankalampi kohta, suoran putken jälkeinen takaakierto tosi pitkällä estevälillä, eli ihan tosissaan sai juosta, jos sinne halusi ehtiä. Alku meni tosi nätisti, ja oikeastaan koko rata juuri sinne suoralle putkelle asti. Juoksin takaakiertoon niin kovaa kun pääsin, koska juuri tälläinen kohta on hyvin tyypillinen sille, että Fisu luiskahtaa edestäni takaakiertohypyn väärin päin. Nyt päätin, että survon sen taakse vaikka mikä olisi, ja niin teinkin, mutta olin myös auttamattomasti koiran tiellä kun se lähti hyppäämään. Jollain ihme kamikazeloikalla Fisu onnistui kuitenkin pääsemään yli pudottamatta rimaa, ja sain tönäistyä sen oikealle hypylle takaakierron jälkeen. Mikään kovin kaunis tai sujuva tämä radan loppu ei ollut, mutta taas nolla! Yllätys olikin suuri, kun tulokset iltapäivällä tulivat, ja Fisu voitti radan ihan reilulla kaulalla muihin nähden!

IMG_0663.jpgIMG_0695.jpg

Toisena ratana mentin pentathlon agility 2 rata sisällä. Rata oli hauska ja vauhdikas, paperilla näytti helpolta, mutta todellisuudessa siinä oli tosi pahoja ansaesteitä aivan tyrkyllä. Oli vaikeaa valita meille sopivat ohjauskuviot, kun vaihtoehtoja oli useita, ja olin epävarma siitä, miten Fisu rytmittyy näin pitkillä esteväleillä. Taas saatiin lähtövuoroa odoteltaessa maalista irtokoira räyhäämään Fisulle, tällä kertaa tosin olin paremmin varautunut ja seison itse Fisun edessä suojana. Onnistuin kasaamaan itseni taas radalle, ja alku meni oikein hyvin. Hankala esteenohituskohta onnistui, mutta en ehtinyt (=uskaltanut juosta) saksalaiseen vaan päädyin tekemään jonkun leikkaushässäkän, joka onnistui, mutta jäin jälkeen. Puomin jälkeen ohjaus oli hetken myöhässä, ja Fisu ehti tekemään pyörähdyksen vieressä olevan väärän hypyn suuntaan, ei kuitenkaan mennyt väärälle esteelle ja sain ohjauttua oikeaan putken päähän. Tästä pyörähdyksestä tuli kuitenkin kielto. WAOssa kieltojen säännöt ovat erilaiset kuin Suomessa, juurikin tuollaiset pyörähdykset katsotaan kielloiksi vaikka ne tapauhtuisivat kaukana esteestä eikä koira menisi oikean esteen linjasta ohi. Loppurata onnistui hienosti, ja kepeille Fisu haki oikein vaikka tultiin putkesta kovaa ja itse olin kaukana takana. Suomessa tämä rata olisi ollut nolla, mutta WAOn säännöillä 5vp.

Lauantain kolmas rata oli biathlon hyppyrata ulkokentällä. Radan alku oli hankala, todella epämiellyttäviä kulmia, enkä keksinyt oikein mitään hyvää ohjausvaihtoehtoa ensimmäisille seitsemälle esteelle. Jos alusta selvisi, niin loppuradassa ei ollut mitään ihmeellistä. Alkuun meidänkin ratamme kaatui, ei tosin siihen kohtaan, jonka ajattelin olevan hankala, vaan Fisu otti kolmoshypyn takaakierrossa riman alas ponnistaessaan liian läheltä. Harmi, sillä muuten rata oli ihan onnistunut muutamaa vähän löysää käännöstä lukuunottamatta, ja nollalla oltaisiin oltu tuloksissa hyvissä asemissa. Nopealla vitosella päästiin kuitenkin jatkoon sunnuntain finaaliradalle.

Lauantaina iltapäivällä juostiin vielä yksi rata, joukkuekisan agilityrata. Fisu starttasi joukkueen viimeisenä koirana, ja mitään paineita ei ollut, sillä muut joukkuelaiset olivat jo tehneet useamman hyllyn ja paljon virheitä, ja olimme joukkuetuloksissa jotakuinkin viimeisinä. Rata oli tosi kiva ja helppo, ei mitään ihmeellistä. Mentiin hyvällä fiiliksellä, ja tämä olikin koko viikonlopun paras veto. Ainoastaan keinua edeltävä käännös oli vähän löysä ja keinulle tuli huonossa kulmassa eikä mennyt ihan loppuun asti. Hienolla nollalla maaliin, ja vaikka yksittäisestä joukkueradasta ei jaeta palkintoja, niin Fisu teki tällä radalla kaikkien säkäluokkien nopeimman ajan :) 

Sunnuntaina aamulla meillä ei ollut mitään, kun ei päästy pentathlon finaaliin. Treenailtiin taas tokoa, tällä kertaa tyhjässä kisakehässä ulkona. Tein luoksetulon stoppeja, jäävät ja eteenlähetyksiä. Stopit teki tosi hienosti, pohja oli loistava lukkojarrutuksia varten. Jäävistä taisi mokata istumisen kerran, muuten oli ihan hyvä. Eteenlähetykset oli vähän parempia kuin edellisessä treenissä, mutta jonkun meni kyllä taas vinoon.

Iltapäivällä startattiin sitten biathlon agilityradalla. Rata oli hauska, ei mikään ihan helppo. Useampaan kohtaan olisi ollut monia ohjausvaihtoehtoja, mutta nyt valitsin meille ne kaikista nopeimmat, silläkin riskillä, että ei onnistu. Alku meni hienosti, mutta ensimmäisessä päällejuoksussa jäin vähän liian pitkäksi ajaksi odottamaan ja olin tiellä, joten rima alas. Seuraavaan takaakiertopäällejuoksuun jäin vielä pahemmin kökkimään tielle, ja Fisu hyppäsi mun syliin, ja sitten olinkin aivan väärässä paikassa. Loppurata meni räpellykseksi, aalle sain jotenkin survottua huonosta kulmasta ja olin tosi takana, meni ihan käsijarru päällä ja katseli taakseen, eikä osunut kontaktiin vaikka otti taas kaksi laukkaa. Harmittaa, koska tämä rata kaatui ihan täysin mun virheisiin. En tajua, miksi en vain uskalla juosta noihin päällejuoksuihin, ihan samanlaisia virheitä olen tehnyt  aiemminkin juuri kisaradoille, treeneissä liikun rohkeammin ja ehdin, ja siksi kuvittelen ehtiväni myös kisoissa. 

Kisojen jälkeen käytiin Suomen joukkueen kanssa ravintolassa istumassa iltaa ja lenkillä ihanissa maisemissa Garderenin pikkukylässä. Oli tosi lämmintä ja kaunista, ja Fisu nautti ihanasta illasta pulikoimalla löytämässään rapakossa.

IMG_0636.jpgIMG_0632.jpg

Maanantaina aamulla suunnattiin kohti Amsterdamia, mutta koska lento lähti vasta iltapäivällä, ajoimme aamupäiväksi Noordwijkin kaupunkiin Euroopan suurimmalle koirarannalle Atlantin äärelle. Maisemat olivat aivan mahtavat, silmän kantamattomiin upeaa hiekkarantaa, ja rannan takana hiekkadyynit ja kaunis rantakaupunki. Koirat saivat juosta ja leikkiä vapaina, ja Fisu kävi kahlailemassa matalassa vedessä. Rannalla oleville terasseille oli koirien tuominen sallittua, joten kävimme sitten hetken terassillakin istumassa.

IMG_0737.jpgIMG_0744.jpgIMG_0748.jpgIMG_0755.jpgIMG_0761.jpg

Lentokentällä pakattiin koirat taas lentobokseihin ja ruumaan. Hiukan jännitti, kun yhtä aikaa koiria tuomassa oli porukka Japanilaisia samanlaisten lentoboksien ja bordercollieiden kanssa. Hirvitti jo ajatuskin siitä, jos lentokenttäväki sotkisi vahingossa koirat ja Fisu lentäisikin Helsingin sijaan Japaniin... Fisu meni nytkin ihan mielellään lentoboksiin, ja annoin sille mukaan kuivatun kanankaulan evääksi. Tällä kertaa se kelpasi kyllä. Helsingin päässä koirat saatiin ongelmitta ruumasta, ja Fisu oli tosi iloinen kun pääsi ulos boksistaan. Loppu hyvin kaikki hyvin, ja antoisa reissu siis takana! Tässä videolla Fisun kaikki kisaradat.

tiistai, 16. toukokuu 2017

Jämiä ja matkavalmisteluita

Viikonloppuna reissattiin Fisun kanssa Jämille T-leirille. Perjantaina iltapäivän ohjelmassa oli ensimmäisenä jälkitreenit. Treenattiin kahdestaan Pipsan kanssa, siskot saivat omat miniryhmän :D Tallottiin jäljet vanhenemaan, ja odotellessa treenattiin esineitä. Testattiin Fisulle esineruudussa esinejonoa, eli samalla linjalla neljä esinettä peräkkäin, toiveina, että jos menee suoraan ja nenä on auki, saa ainakin jostain esineestä hajun. No, meni se jokseenkin suoraan, mutta nenä ei ollut kovin hyvin auki. Juoksi täyttä vauhtia etuesineistä yli ja nosti ensimmäisenä toisen takaesineen. Takaisin tullessa sai hajun toisesta etuesineestä ja vaihtoi kesken matkan :O Toi siis kuitenkin toisen etuesineen, laitoin uudestaan niin haki pudottamansa esineen. Sitten löytyi toinen takaesine seuraavalla lähetyksellä, ja viimeisenä vasta lähin esine, josta oli juossut reagoimatta yli monta kertaa.

Koska jäljet eivät vieläkään olleet riittävän vanhoja, otettiin tarkkuusetsintää. Esineenä meillä oli jokin pesula/kärrypoletti. Fisu on treenannut tarkkuutta vain yhden kerran aikaisemmin, silloin palkkailin vaan esineen ottamisesta suuhun. Nytkin Fisu tajusi heti mistä on kyse, ja sille luontaisin tapa ilmaista on ottaa esine suuhun. Saatiin muutama oikein hyvä toisto, kunnes sitten yhdessä esineen luovutuksessa esinettä ei enää ollutkaan missään, Fisu oli nielaissut sen. Hups....

Lähdettiin ajamaan jälkiä, Fisun jälki oli noin kilometrin mittainen, 6 keppiä, reilun tunnin vanha. Janalle kokeilin nyt sellaista, että toin Fisun lähetyspaikkaan koko ajan nameja syötellen, laitoin maahan, syötin siinäkin vielä muutaman namin, ja sitten vähäeleisesti lähetin. Lähti kovaa, mutta ei sentään haukkunut tai ollut muutenkaan niin hullu kuin mitä syksyllä. Nosti jäljen nätisti oikein. Heti jäljen alussa pysähtyi jäljen sivuun syömään jotain, luulin, että syö jotain hirvenkakkaa, mutta ei, siellä olikin kasa nappuloita! Joku muukin oli nähtävästi treenannut jälkeä samassa kohdassa, koska meidän nameja ne eivät olleet. No, sinänsä hauska tietää, että nyt Fisu taas syö jäljellä. Jälki meni oikein kivasti, jäljesti ihan tarkasti, kulmat selvitti suht hyvin ja kaikki kepit nousi. 

Mökeillä oksennutin Fisun, jotta ei saa mitään suolitukosta tarkkuusesineestä. Fisu oli tosi sitkeä, ei millään olisi halunnut luopua kallisarvoisesta aarteestaan, ja sain juottaa melkoisen määrän vetyperoksidia, ennen kuin oksensi. Onneksi saatiin esine kuitenkin tulemaan...

Lauantaina aamulla jatkettiin jälkitreeneillä. Nyt otin teemaksi Fisulle keppijekut. Jälkien vanhetessa treenattiin taas esineitä. Kaksi esinettä takana kulmissa, edessä neljän esineen rivi, taas samalla idealla kuin perjantaina. Lähetin Fisun esinerivin läpi, niin, että sen on pakko saada hajua edes jostakin esineestä. Eipä mennyt kovin häävisti, takaesineille Fisu ei millään meinannut irrota suoraan, juoksi jonkun 20m suoraan ja sitten lähti aina kaartamaan jonnekin. Ensimmäisen esineen kohdalla menin lähemmäs lähettämään ja löysikin sitten heti kun suvaitsi edetä suoraan, toinen takaesine ei meinannut löytyä millään, ja käytiin tekemässä hajunhaku sinne. Etuesineistä Fisu juoksi odotetusti yli, huusin takaisin ja palatessa löysi. 

Jälkikään ei mennyt kovin hyvin. Jana sentään oli hyvä, taas lähti vauhdilla, mutta ei millään hullun raivolla, ja nosti oikeaan suuntaan. Jäljesti pääosin kivasti, mutta keppejä nousi vain 5/8. Toki kepit oli tarkoituksella vaikeissa paikoissa, mutta ärsyttävää, kun aina vaan samanlaiset kepit on Fisulle vaikeita treenistä huolimatta. Fisu väistää erilaisia maastonmuotoja, kuten kuoppia, kantoja ja risukasoja, ja jos keppi on sellaisen kohdalla, se jää hyvin todennäköisesti löytymättä, kun Fisu ei ole jäljen päällä. Yhden hienon keppi-ilmaisun Fisu teki peurojen ruokintapaikalla, tässäkin väisti rakennelmia ja oli ehkä 3m jäljen sivussa, mutta sai silti hajun kepistä ja löysi sen.

Iltapäivällä oli vuorossa tokoa, kehätreenit isolla porukalla. Tehtiin ensin liikkeet kolmessa kehässä ja sitten paikallaolot. Fisu aloitti kiertohyppynoudolla, siinä otin ensin pelkän kierron läpijuoksuna, sitten stopin jossa päästin tarkoituksella pitkäksi, pyysin peruuttamaan, ja siitä loppuosa. Tää oli kaiken kaikkiaan oikein kiva, kierrot oli ihan ok, ei nyt mitään supertiiviitä mutta kuitenkin ihan järkeviä, hyvällä vauhdilla, stoppi tosi täpäkkä, loppuosa hyvä vaikka oli aika vinossa. Tykkäsin ilmeestä, jolla teki, oli kivasti auki ja rento. Sitten luoksetulo, otin läpijuoksuna. Ei pahemmin ennakoinut, eli hyvä. Seuraava kehä aloitettiin ruudulla. Eteenlähetys taas vähän vino oikealle, osui renkaan rajalle, en kuitenkaan nillittänyt tästä enkä korjannut. Ruutuun löysi, joten siitä palkkasin. Sitten seuraamista, ja tehtiin seuraamisen yhteydessä zetan asennot järjestyksessä maahan, istu, seiso. Seurasi ihan suht kivasti, oli vähän tiivis, mutta ei sellainen ärsyttävän tönivä. Kaikki jäävät oikein, maahan tuntui vähän hitaalta kun ei selvästi yhtään odottanut käskyä. Käännös+seis kohdissa autoin, jotta tulisi suoraan. Sitten vielä ohjattu, tämäkin oli ehdottomasti positiivinen yllätys! Merkille meni suht reippaasti, ja laitoin kiertämään "bäk" käskyllä merkin ja palkkasin. Siitä suoraan uudestaan merkille, ja haettiin vasen. Nouto oikein hieno, vaikka kapulat oli ihan kehänauhan edessä ja vasemmalla myös ruutu. Luovutus vähän vino, joten en palkannut siitä. Vikassa kehässä tehtiin zeta, mutta ilman asentoja, kun tuntuu odottavan niitä liiaksi. Niin kävi nytkin, seuraaminen ei tuntunut kivalta, ja huomautin siitä. Otettiin uudestaan, ja nyt oli huomattavasti parempi ja keskittyi seuraamiseen. Sitten tunnari, siinä kapuloiden vientiä odotellessa yllätin Fisun käskemällä maahan, ja ennen lähetystä pyysin kiertämään mun jalkojen takaa. Kapuloille meni ihan nätisti ja otti heti oman, mutta oli niin huono ote, että kapula putosi matkalla. Noukki itse ilman ylimääräisiä käskyjä, luovutus vähän vino edessä. Sitten vielä kaukot, ne olikin taas tosi huonot. Häiriössä jotenkin on nyt sählännyt paljon näiden vaihtojen kanssa, nytkin teki sellaisia puolittain vääriä vaihtoja, oli nousemassa seisomaan ja päättikin istua, ja teki jotain siltä väliltä. Ei ollut nyt varsinaisesti tahmea, mutta ei myöskään kovin hyvä. Paikallaoloja tehtiin ensin avo-koirien seurana, tehtiin ihan perus istuminen ja kävin vaan palkkaamassa siitä. Sitten uudestaan evl-ryhmässä, nytkin tein pelkän istumisen, ja kun muut laittoin maahan, muistutin käskyllä, että pitää istua, ja kävin palkkaamassa. En laittanut ollenkaan maahan, kutsuin suoraan istumisesta luokse.

_full-2.jpg_full.jpg_full-3.jpg_full-4.jpg

Sunnuntaina ensimmäinen treeni oli paimennusta. Lampaat olivat taas tosi liukkaat ja villit, ja tilannetta vaikeutti se, että niillä oli tosi kova veto verkkoaidalle, eikä niitä oikein voinut päästää sinne ainakaan kovassa vauhdissa, etteivät yritä yli tai läpi aidasta. Tehtiin flänkkejä, ja otin nyt ekaa kertaa pillikäskyä mukaan oikean puolen flänkkiin. Tätä Fisu ei kyllä tajunnut kovin hyvin, ei meinannut lähteä vihellyksellä, kun selvästi luuli, että käsky tarkoittaa maahan. Lisäksi jätti koko ajan oikean puolen flänkkiä ihan vajaaksi, ihmeteltiin aluksi, että mikä homma tämä on, mutta loppujen lopuksi taisikin olla vain viisas niin tehdessään. Havaitsi siinäkin lampaiden vedon, ja toimi sen mukaan. Vasemmat flänkit oli hyviä, ja niissä meni sitten taas reilusti yli tasapainosta peittämään vetoa. 

Sunnuntain viimeinen treeni oli taas jälkeä. Nyt tehtiin ensimmäistä kertaa tarkoituksella harha, eli jäljen loppuun merkattiin kohta, johon tehtiin jälkeä selvästi tuoreempi ihmisharha. Odotellessa tehtiin taas esineruutua. Talloin ruudun aukealle, jossa oli vain kanervaa ja ihan pieniä, polvenkorkuisia mäntyjä. Tuuli tosi kovaa oikealta vasemmalle, ja laitoin esineitä takarajalle kolme, ja oikealle eteen yhden. Aloitin oikeasta reunasta, lähti kovaa ja suoraan ja taas ohi etuesineestä. Huusin pois, ja takaisin tullessa sai hajun tosi kaukaa. Tämä alkaa nyt olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että mennessä juoksee nenä kiinni, mutta kun huudan takaisin, avaa nenän ja löytää aina paluumatkalla. Takaesineistä kaksi ensimmäistä meni ihan tosi hienosti, juoksi suoraan ja sai hajun ja löysi heti. Vika oli sitten vaikea, lähti taas koko ajan kiemurtelemaan ja jouduin lähettämään monta kertaa. Lopulta onneksi irtosi sen verran suoraan että sai hajun suht kaukaa ja löysi. Hyvin kyllä huomasi, että tuulen mukana haju leviää paremmin ja sai hajun tosi paljon kauempaa kuin yleensä.

Jäljellä oli ikää vähän päälle tunti, pituutta noin 500m ja neljä keppiä, ja vikalla suoralla ensin koiraharha ja sitten ihmisharha. Janalla oli nyt havaittavissa samanlaista kaahotusta kuin viime syksynä, lähti aivan täysiä, mutta meni niin nätisti suoraan, että en raaskinut ottaa pois. Nosti hienosti jäljen oikein. Jäljesti tosi kivasti, kaikki kulmat tosi tarkasti ja täsmällisesti, ja näin koko ajan jäljentekijän askeleet. Keppejä ei kuitenkaan noussut, en tiedä miksi :/ Kaksi ensimmäistä keppiä jäi, ja kolmaskin olisi varmaan jäänyt, mutta tiesin suurinpiirtein kepin sijainnin, ja jarrutin liinasta sen kohdalla, jotta pääsisin palkkaamaan. Taskut oli nimittäin täynnä ylijääneitä leirieväitä, joista piti päästä eroon :D Koiraharhaan ei reagoinut mitenkään, ja ihmisharhaan reagoi juuri niinkuin arvelinkin, eli lähti kauhomaan harhan suuntaan selvästi erilaisella ilmeellä kun kyseessä oli kuitenkin tuoreempi jälki. Päästin vähän matkaa tarkastamaan harhaa, ja sitten jarrutin liinasta. Tajusi itse kääntyä takaisin ja vaihtoi takaisin omaan jälkeen, ja vikan kepin nosti itse. Jes! Ihan hyvä treeni siis, vaikka toki metsään jääneet kepit aina harmittavat.

Tällä viikolla ollaan nyt sitten valmistauduttu WAO-reissua varten. On haettu apteekista lääkkeitä, tuikattu leptospiroosirokote kalaan, totuteltu lentoboksiin ja käyty tekemässä viimeistely-aksat Ojangossa. Fisu treenasi lähinnä keppejä ja kontakteja, ja hyvä mieli jäi. Sarakin pääsi vähän treenaamaan puomia, ja vitsit se on hieno!! Tämä oli nyt kolmas kerta, kun tehtiin kokonaista puomia, ja tällä hetkellä kokonaisilla puomeilla on tehnyt 100% täydellisiä jackpot-osumia. Voi kun olisin tajunnut opettaa tämän silloin, kun vielä kisattiin aksaa Saran kanssa! Tässä Saran tyylinäyte videolla. Ja kuten videolta kuulee, Saran käsky puomilla on "jes vapaa", eli tämä opetus on perustunut kyllä ihan täysin puhtaasti tarjoamiseen ja positiiviseen vahvistamiseen. Hyvin näyttää toimivan.

Eilen käytiin illalla Tiian kanssa paimentamassa Lillgårdissa. Jatkettiin Fisun kanssa pillijuttuja flänkeillä. Edelleenkään ei oikein tajunnut, nyt lähti kyllä muutaman kerran pillillä kaarelle, mutta epävarmana ja teki huonoja flänkkejä. Vaihdettiin sitten niin, että sanon ensin suullisesti käskyn ja vihellän perään pillikäskyn, näin teki huomattavasti paremmin, mutta mun oli taas paljon vaikeampi viheltää :D Kovin pitkään en viitsinyt hinkata näitä, joten tehtiin sitten häkitystä. Häkitys olikin aivan mahdotonta, uuhet eivät todellakaan halunneet mennä häkkiin, ja vaikka kuinka yritin pitää oman puoleni, ne aina luikahtivat musta ohi. Fisu yritti kyllä kovasti, mutta ei saatu lampaita häkkiin. Kouluttaja-Eija yritti omalla koirallaan, mutta lampaat eivät nyt kertakaikkiaan suostuneet menemään häkkiin, joten toiselle kierrokselle siirrettiin porukka toiseen tarhaan ja siellä pieneen pyöröaitaukseen, ja tehtiin häkkitreeniä siellä. Pyöröaitauksessakin Fisua jännitti kovasti mennä irroittamaan lampaita seinästä, mutta tosi hienosti tsemppasi ja yritti, ja saikin lampaita irrotettua ihan hyvin. Tosi hyödyllinen treeni, juuri tälläistä lähityöskentelyä Fisu tarvitsee. Lähityöskentelyn jälkeen jännitys purkautui sitten kyllä toilailuun, kun kuljetettiin lampaat takaisin alkuperäiseen tarhaan, Fisu oli aivan villinä eikä vaistonvaraisesta kuljetuksesta tullut yhtään mitään. 

Paimennuskuvat (c) Tiia Hämäläinen

_full-9.jpg_full-7.jpg_full-6.jpg_full-5.jpg_full-8.jpg

torstai, 11. toukokuu 2017

Pillitystä

Tällä viikolla ollaan käyty taas paimentamassa pariinkin kertaan, ja jatkettiin pilliteemalla. Maanantaina käytiin Tiian kanssa Lillgårdissa Eijan luona. Oltiin isolla pellolla, lampaina joku noin kymmenen uuhen ryhmä. Olivat normaalia vauhdikkaampia kun osa porukasta oli vastan ensimmäistä kertaa ulkona, mutta mun makuun silti oikein kilttejä ja helppoja. Otettiin ensimmäisellä kierroksella ihan vaan ajoa, kuljetusta ja muutamia flänkkejä niin, että laitoin tasapainossa pillikäskyllä maahan. Meni ihan tosi kivasti, tuntui reagoivan selvästi paremmin pillikäskyihin kuin viimeksi. Toisella kierroksella aloitettiin vähän pidemmällä haulla, ehkä 80m? tai jotain semmoista. Lampaat olivat pienen lammen vastarannalla, ja Fisu joutui kiertämään lammen päästäkseen tasapainoon. Laitoin oikean kautta, teki ihan nätin ja laajan haun, nostossa en nähnyt ollenkaan koiraa, kun jäi jostain klo 14 paikkeilta mäen taakse. Ilmeisesti teki kuitenkin ihan siistin noston, kun lampaat lähtivät rauhallisesti liikkeelle. Ihan kivasti työsti lampaat itsenäisesti pienestä ojasta yli ja toi mulle. Jatkettiin sitten vielä ajoa ja pillityksiä, ja lopuksi (kun ohjaajan huulet alkoivat kramppaamaan viheltämisestä) vielä vähän flänkkitreeniä. Kokeiltiin flänkeille lähtöjä niin, että olin koiran takana, ja hus-käskyllä vaadin ensin kääntämään kunnolla pään pois ennen kun sai lähteä. Teki hyvin, ja tajusi yllättävän hyvin hus-käskyn myös hieman uudenlaisessa tilanteessa.

Tiistaina käytiin puolestaan Pukkilassa. Fisu sai taas kuljettaa lampaat pellolle tietä pitkin, se on kyllä tosi tohkeissaan kun saa tehdä vaistonvaraista kuljetusta. Pellolla tehtiin myös jako, vähän oli kyllä ruma ja laumat olivat erikokoisia, mutta ekaa kertaa onnistui ihan pellolla, ilman aitaa tukena! Tehtiin sitten ekalla kierroksella taas ajoa ja peruskuljetusta, ja siinä pillijuttuja. Koko ajan homma edistyy ja ottaa paremmin käskyjä! Myös mun oma viheltäminen paranee vähitellen, ja käskyt alkavat kuulostaa oikeilta. Toisella kierroksella tehtiin ohikävelyä flänkeillä, tätä flänkkitreeniä kokeiltiin joskus viime keväänä, mutta silloin ei toiminut. Nytkin aluksi yritti ottaa väärään suuntaan flänkkejä, mutta muutaman toiston jälkeen hoksasi, ja lähti kivasti. Vasen oli nyt selvästi parempi ja laajempi kuin oikea, aiemmin en ole kyllä mitään puolieroa huomannut. Oikealla jätti herkästi pikkuisen vajaaksi kaaren. Tässäkin treenissä laitoin välillä pillillä maahan tasapainossa. Seuraavaksi voisin kyllä jo alkaa ottaa suuntia mukaan pillillä, jos vaan suinkin lampaat on sellaiset, että tälläiset simppelit perustreenit onnistuvat.

Ollaan toki treenailtu myös tokoa. Maanantaina treenattiin Kilossa kivalla hiekkakentällä ennen paimennustreenejä. Fisu oli oikein kiva koko treenin ajan! Tehtiin zetan seuraamista, kiertoa, luoksetulon stoppia, ohjattua ja kaukoja. Zetan seuraamisessa vähän nihkeili, mutta kun pääsin yllättämään kuuntelujutuilla ja palkkaamaan, niin tsemppasi vähän. Kierrot oli tosi hyviä, laitoin ohjatun kapulat ohjureiksi, ja niiden kanssa teki kivan tiukkoja kiertoja. Luoksetulon stoppia en ottanut kuin yhden kerran, ennakoi sen verran voimakkaasti takapalkalle pääsyä. Muut otin eteen, ja vapautin jalkojen välistä takapalkalle. Stoppi itse oli loistava! Kaukoja tehtiin nyt yllätyksellisesti, kertaalleen käännyin jo muutaman askeleen jälkeen ja käskin heti istumaan, muutaman kerran temputin vaihtojen seassa. Teki kivalla asenteella! Ohjatussa merkit oli hyviä, pari kertaa taisi yrittää keskikapulalle, kun oikea näkyi huonosti.

Keskiviikkona treenattiin Puistolassa, kun auto oli pesussa ja jouduin sitä odottelemaan. Tästä treenistä jäi paljon huonompi fiilis itselle, vaikka hyvää siinäkin oli paljon. Aloitettiin eteenmenolla, tehtiin siinä kuuntelujuttuja ja laitoin pari häiriölelua maahan. Kuuntelujutut ei edelleenkään meinanneet onnistua, mokaili ihan helpoissa tehtävissä kun mietti vaan juoksemista, ja haukkui kun turhautui :/ Toruin ja pidin puhuttelun, ja sen jälkeen heittäytyi vielä hankalammaksi, ei enää suostunut menemään suoraan vaan juoksi häiriöleluille. Mur! Näytöllä sitten onnistui. Ruutuun laitoin vaan kerran, kun oli jotenkin niin pahasti kiinni siinä. Tehtiin sivulletuloja, ja nekin oli huonoja :/ Jalat harottaa aina vaan, eikä nyt edes korjannut niitä niin hyvin uudella sivu-käskyllä, ja murisi tässäkin! En kyllä tiedä, millä ihmeellä saisin sivulletuloa parannettua, kun sisällä tehtävät näpertelyt eivät tunnu yhtään kantavan ulos, ja ulkona treenatessa kiihtyy ja sählää tai murisee. Tunnaria tehtiin niin, että heitin häiriöpallon just ennen lähettämistä, ekalla yritti ihan pokkana mennä pallolle! Itse tunnari onneksi ok. Lopuksi otettiin vielä lisää ruutua ja eteenlähetystä toisesta suunnasta, nyt oli ihan tosi paljon parempi ja pääsin palkkailemaan. Kertaalleen tehtiin ruudun bongaustreeni, olin siirtänyt ruudun aiemmasta paikasta nurmelle, niin että matkalla pohja vaihtui hiekasta nurmeksi, ja ruudussa oli pallo valmiina. Tämä meni sentään hyvin.

Tänään käytiin Shantin kanssa Ihahin kentällä Kivikossa aksaamassa, ja tehtiin treenin ohella pieni merkinkiertotreeni. Tein nyt saman kuvion kuin kehätreeneissä viikonloppuna, eli päästin suoraan kierrosta kapulalle. Nyt oli huomattavasti parempi, onnistui heti. Sen sijaan sellaista kuunteluvariaatiota, jossa vein merkin eteen, ja käskin siitä kiertämään, ei tajunnut, yritti kapuloille. Tätä voidaankin jatkaa seuraavaksi, hyvä kun saadaan uusia variaatioita joissa joutuu keskittymään. Aksassa oli aika hurjana, roiski muutaman riman, kepeillä koitti oikoa kakkosväliin ja aalla teki yhden itsemurhaloikan.

Fisun uuden valionarvon kunniaksi tilasin siitä rotuyhdistyksen lehti-ilmoitusta varten hienon agilitykuvan :) 

20160702_4MG_9605_rajattu.jpg

Kuva: Jukka Pätynen, koirakuvat.fi

sunnuntai, 7. toukokuu 2017

Kolmevuotias kolmoisvalio

Fisu kävi eilen Sipoossa pitkästä aikaa Jaun agilitykisoissa. Edellisistä Sipoon kisoista taitaa olla reilusti yli vuosi aikaa, mutta hyvin löytyi tuttu halli ilman navigaattoria silti :) Kolme rataa kolmosille, kaikilla tuomarina Timo Teileri. Radat oli ihan kivoja, ei mitään ihan helpoimmasta päästä mutta ei myöskään mahdottomia. Eka rata meni ihan tosi kivasti, harmillisesti vaan okserilla Fisu kääntyi niin tiukasti että heilautti kauempaa siivekettä ja rima tuli alas :/ Muuten tosi siisti rata, olin hurjan tyytyväinen ohjauksellisesti! Aikakin oli 2 sek nopeampi kuin voittajalla... 

Toka rata vaikutti helpommalta, mutta ei sitten ollutkaan. Heti toka rima alas, taas pakkovalssissa, hitto vie!!! Näitä ollaan treenattu koko talvi, eikä vieläkään toimi :( Lisäksi tykitti muurista ohi vaikka kuinka koitin huutaa että eteen, ja tiputti vielä toisenkin riman. Mur.

Vika rata oli hyppäri, aika vauhdikas eikä ihan helppo, mutta hauska. Tämä rata tuntui ohjauksellisesti tosi kivalta ihan viime metreille saakka, tokavikalle hypylle takaakierto suorasta putkesta levähti aika pitkäksi. Kalanen oli kuitenkin kiltti ja tuli ohjaukseen, ja nollalla maaliin. Pitkästä kurvista huolimatta oli nopein, joten sija 1./45, SERT-H ja koska tämä oli kolmas laatuaan, FI AVA-H!!! Huikea piraija <3 Ikää 3v 2kk tarkalleen, ja kolme valiotitteliä nimen edessä. On se vaan pätevä!

Tässä videolla kaikki radat

18222505_10155303454656170_6732082595434

Tänään päivällä käytiin Sirkuskentällä kehätreeneissä. Aloitettiin paikallaoloilla, tarkoitus oli palkata istumisesta kun muut on laittaneet maahan, mutta Fisu meni taas viereisen käskyllä maahan, murrrrrrr! Nostin käskyllä istumaan, ja laitoin myöhemmin maahan, ja lopuksi otettiin vielä uudestaan häiriökäskyjä, ja taas mokasi. Nyt kävin torumassa, sen jälkeen pysyi. 

Omalla vuorolla tehtiin neljässä kehässä yksilöliikkeet, kaksi liikettä per kehä. En edes yrittänyt tehdä täysin kisamaisesti ja palkatta, vaan suosiolla tein kuuntelujuttuja ja palkkailin.

Eka kehä: aloitin eteenlähetyksellä ja ruudulla. Kohta oli hankala, kehässä häiriömerkkejä matkalla, ja rinkulan takana vinosti toisen kehän puolella hyppy. Fisu katseli hyppyä enkä saanut sitä kunnolla luopumaan siitä, joten otin tähän suosiolla apuja ja kävin näyttämässä. Avustettuna hieno eteenmeno, ja siitä ruutuun. Ruutua ei heti bongannut ja juoksi vinoon, ruudun sivussa kuitenkin hoksasi ja haki ilman lisäkäskyjä oikein ruutuun. Kehuin ja kutsuin pois, ja lähetin uudestaan. Nyt meni tosi hienosti, ei ennakoinut stoppia ja meni keskelle taakse. Pysäytin seisomaan, siitä istumaan ja maahan, ja loppuosaa kävellessäni käskin kertaalleen istumaan ja maahan, jotta joutui kuuntelemaan. Loppuosaan kutsuin vasta toisella käskyllä, se oli hyvä. Siitä vain sosiaalinen palkka. Sitten kaukot, tein lyhyemmällä matkalla ja kehuin kun teki hyvällä asenteella. Teki nyt tosi kivasti, ei tietoakaan mistään nihkeilystä! Kävin palkkaamassa pari kertaa namilla. Koko kehätreenin jälkeen kävin vielä ekassa kehässä tekemässä uudestaan eteenlähetyksen, nyt ilman apuja ja meni aivan täydellisesti suoraan, palkkasin lelulla. Jes!

Toka kehä: kiertohyppynouto oli tarkoitus tehdä niin, että päästä suoraan kierrosta oikealle kapulalle. Fisu oli päättänyt kuitenkin hakea vasemman, ja sitä hinkattiin sitten _monta_ kertaa. Oli ihmeen sinnikäs, meni aina vaan uudestaan väärin, eikä uskonut yhtään, vaikka kuinka kävin moittimassa ja pysäytin heti kun lähti väärin. Tätä täytyy nyt vähän jumpata kotona. Ei saanut palkkaa tuollaisesta pelleilystä. Kierron jälkeen tunnari, tää oli ihan ok. Avasi suuta viereisen kapulan kohdalla, mutta selvästi maltti on lisääntynyt, koska ei nostanut väärää! Sosiaalinen palkka tunnarista, ja kehästä siirtymästä lelu.

Kolmas kehä: ohjattu niin, että haettava kapula oli parin metrin päässä ruudusta. Olin varma, että ei onnistu, mutta mitä vielä, tosi siisti ohjattu! En ottanut sivulle asti, vaan sosiaalinen palkka eteentulosta. Sitten seuraamista, peruutuksessa pysäyhdyin pariin kertaan jalat auki, kerran koitti istua. Tuntui vähän tiiviiltä seuraamisessa, mutta nyt ei murissut eikä varsinaisesti tehnyt mitään isompia virheitä. 

Neljäs kehä: aloitettiin luoksarilla, siinä jätin liikkurille palkan ja vapautin takapalkalle stopista. Tekikin ihan hyvän stopin. Vikana zeta, siinä tein vaan pelkän istumisen keskimmäisellä sivulla. Seuraamisessa tuntui vähän nihkeältä, käännöksissä ei oikein keskittynyt. Istumisenkin mokasi, jäi seisomaan. Zetan seuraamista täytyy nyt kyllä treenata lisää, on tehnyt nyt kyllä vähän liikaa kokoinaisia zetoja, kun se on niitä ainoita liikkeitä, joita uskallan ottaa kisamaisesti suht usein.

tiistai, 2. toukokuu 2017

Renkaan leirillä

Perjantaina alkoi sitten Fisun ja mun toinen valmennusrenkaan leiri, tällä kertaa Pieksämäellä. Leiripaikka oli oikein kiva, järven rannalla ja kenttäkin aivan pihapiirissä. Huonekaveriksi saatiin Hanna ja Zap, koirat tulivat oikein hyvin juttuun ja Fisu tuntui ihan tykkäävän söpöstä vappuheilastaan :) 

Lauantaina aamu aloitettiin kehätreenillä. Samassa kehässä tehtiin luoksetulo diagonaalissa hyppyjen välistä, ohjattu, kiertohyppynouto ja ruutu. Kaikki tavarat olivat kehässä valmiina eikä mitään muuta otettu pois, kuin ohjatun merkki ennen ruutuun lähetystä. Vaikeaa oli, eikä edes kokeneimmat koirat meinanneet selvitä kehästä virheittä. Maajoukkueporukan kahdeksasta koirasta vain kolme selvisi kehästä ilman nollia, ja mun suureksi iloksi Fisu oli yksi näistä kolmesta! Fisu teki pääasiassa liikkeet ihan kivasti, mutta vähän kyllä vilkuili täydessä kehässä ympäriinsä, enkä ihan aidosti tykännyt sen asenteesta. Luoksetulon alussa jäi vinoon sivulla eikä ottanut kontaktia, vilkuili vieressä olevaa ruutua. Stopit olisi voinut olla paremmat, ja sivulle ihan vino, sellainen roiskaisu. Ohjattu oli ehkä paras näistä liikkeistä, merkki ihan ok, kapulalle lähti oikein varman oloisena, siisti nosto ja tuonti, luovutus korrekti, sivulletulossa taisi vähän tönäistä mua. Tässä mua kuitenkin häiritsi se, että sivulla ei ottanut kontaktia, vaan jäi tuijottamaan kapulan viennin jälkeen eteenpäin. Kierto-ohjattu oli myös ihan hyvä, etenkin olen tyytyväinen virittelyyn, koska katsoi ensin ruutua, mutta kun sanoin että ei sinne, vaan takaa, niin vaihtoi kohteen ja meni oikein! Kierto ihan hyvä, asentona istu ja se hyvä, haettiin oikea, siinä ei mitään ihmeempää, mutta luovutuksessa vähän törmäsi. Sitten vielä ruutu, eteenlähetys taas vino oikealle, mutta niin vähän, että osui ympyrään (todistetusti, näkyy hyvin kuvassakin!). Ruudun suuntaan lähti hyvin pinkomaan, mutta meni sitten kuitenkin parin metrin päässä olevalle valkoiselle luoksetulomerkille. Siitä yhdellä käskyllä korjasi ruutuun, ja loppu ok. 

IMG_1424.jpgIMG_1434.jpgIMG_1436.jpg

Kuvat: Katja Juutilainen

Kehätreenin jälkeen otettiin paikallaolot, kahtena rivinä selät vastakkain. Istui nätisti, muutaman kerran koitti vilkuilla taakse, mutta muuten ok. Maahan meni taas viereisen käskyllä :/ Huomaa, ettei olla päästy yhtään treenaamaan näitä! Nostin käskyllä ylös, ja laitoin uudestaan maahan omalla vuorolla. Luoksetulo ok, sivulletulossa taas tönäisi. Toisella kierroksella oltiin ihan rivin lopussa niin, että tuli 7 maahan-käskyä ennen Fisun vuoroa, kehuin kun pysyi istumassa. Taas maahan nopsa, ja kutsussa palkkasin suoraan kiinni leluun. 

Iltapäivän ryhmässä tehtiin sivulletuloja, kun ne kerran oli noin huonoja nyt. Fisu jotenkin vaan roiskaisee sivulletulon ja helposti jää vinoon, tai vaikka kroppa periaatteessa olisi suorassa, niin tassut silti sojottaa jonnekin. Näytin pari esimerkkiä, ja kauheita ne olikin. Kokeiltiin sitten niin, että ohjaan kädellä reilusti. Nekään ei olleet kovin hyviä, kun niissä sitten takajalat jää mun jalkojen taakse sojottamaan, mitä normaalisti ei tee. Kokeiltiin seuraavaksi laittaa merkki mun kantapäiden taakse esteeksi, jotta jalat eivät voi mennä mun kantapäiden taakse. Tällä teki paremin. Lisäksi näytin, miten korjaa lisäkäskyllä etutassut paremmin, ja se vaikutti lupaavalta. Tehdaan nyt siis kuurina merkin kanssa ja lisäkäskyllä, jotta tekisi edes kohtalaisia. 

Sunnuntaina ilma oli sen verran kamala, että treenit siirrettiin halliin sisään. Christan treenissä otin nyt aiheeksi Fisun murinat seuraamisessa ja kierrossa. Todettiin, että virhe on helpompi käsitellä kierron yhteydessä, joten tehtiin alle yksi tavallinen kierto-ohjattu, ja sitten kiertoon häiriötä. Tavallinen kierto oli hyvä, siinä ei mitään ihmeellistä. Sitten laitettiin jonkun treenikassi merkin viereen ja tehtiin siitä kierto. Kiersi ihan hyvin, mutta kierron jälkeen epäröi ja meni kassille, näytti siltä, että ei ollut varma, oliko kassi "ohjurina" ja pitikö sekin kiertää. Ensin ei tullut murinaa, mutta tokalla yrityksellä kun mokasi uudestaan, murisi. Käskin heti maahan, menin luokse ja pidin puhuttelun, en vihaiseen sävyyn vaan enemmänkin vaan rauhallisesti. Otettiin uudestaan ihan lyhyellä matkalla, nyt teki hiljaa ja palkkasin namilla. Pidennettiin vähän matkaa, ja nyt taas murisi, joten uusi puhuttelu. Seuraavan taas onnistui, ja sai palkan. Tässä pitäisi nyt vaan uskaltaa kohdata ongelma, ja kun ongelma tulee, reagoida riittävän nopeasti. Kokeiltiin myös seuraamista, mutta siinä ei nyt tullut ääntä ja muutenkin teki tosi nätisti seuraamista hyvällä asenteella.

Yksilötreenien jälkeen tehtiin ringissä häiriötreeniä. Ensin rintamasuunta kehän sisäänpäin, ja kaikki treenasivat mitä halusivat. Mä otin Fisulle pelkkää istumista, kun molemmilla puolilla vieressä tehtiin kaukoja. Istui hyvin, ei mennyt kertaakaan viereisillä käskyillä maahan. Sillon, kun ei nähnyt mua (olin väkijoukon takana), pälyili vähän muita, joten kehuin ja palkkasin aina kun haki katseellaan mua. Toisella kierroksella tehtiin rintamasuunta ulospäin, ja tässä tein sitten kaukoja ihan läheltä. Pystyi tekemään tosi hyvin häiriössä, reippaalla asenteella ja hyvällä tekniikalla! 

Iltapäivänä viimeisenä vielä toinen kehätreeni, vielä pahempi kuin lauantain kehä. Kaksi kehää vierekkäin, kehänauhan vieressä vierekkäin tehtiin kaukot ja luoksetulo, sitten kierto ja ruutu aivan samaan kohtaan ja toisessa kehässä tunnari ja zeta kehänauhan vieressä. Lisäksi kehässä oli taas kaiutin, josta pauhasi jotain näyttelyhälinää kuulutuksineen. Tässä treenissä itse oli vähän tyhmä, olisi pitänyt muistaa, että viime leirilläkin ja Lahden treenipäivässä Fisulle tämän tyylinen häiriö oli tosi vaikea, ja olisi pitänyt auttaa suosiolla sitä. Aloitettiin kaukoilla, ja ne oli kaiken kaikkiaan tosi huonot. Tekniikka ei pitänyt, yhden vaihdon teki väärin ja asenne oli huono, oli ahdistuneen näköinen. Voisi kuvitella, ettei olla mitään kaukoja syksyn jälkeen edes treenattu :/ Seuraavaksi kierto, siinä bongasi hyvin merkin mutta vähän oli löysä kierto, kun mietti kuitenkin ruutua. Stoppi ok, nouto ok, ja luovutus taas vino. Sivulletulossa oli nyt merkki mun takana apuna ja käytin lisäkäskyä jolla korjasi tassut. Sitten ruutu, eteenlähetys ihan suht ok ja osui ympyrään, mutta ruutuun ei löytänyt, juoksi viereisen kehän luoksetulon merkille, ja siitä lisäkäskyillä korjasi ruutuun. Kehuin ja kävin näyttämässä oikean paikan, ja otettiin uudestaan ruutuun meno, nyt meni ok, mutta ruudussa näytti ahdistuneelta. Sitten toisessa kehässä ongelmat jatkuivat, luoksetulon jätössä oli taas ahdistuneen näköinen, ja pysähtyi naapurikehän seis-käskyllä, jatkoi kuitenkin matkaa ja stoppasin itse. Seuraavallakin pätkällä reagoi naapurikehän käskyyn, hidasti selvästi vauhtia. Päästin aika pitkälle ennen kun laitoin maahan. Sitten tunnari, tässäkin oli sivulla taas huono, vilkuili toisen kehän suuntaan, ja olin ihan varma ettei edes lähde kapuloille. Meni kuitenkin ja haisteli jopa ihan siististi ja toi oman, luovutus liian tiivis. Zeta oli muuten hyvä ja reipas, mutta ei istunut loppu-perusasennossa! 

Kehätreenin jälkeen sai käydä vielä ottamassa korjaussarjaa, joten kävin tekemässä lisää kaukoja. Nyt jäin ihan lähelle, ja kehuin ja palkkasin paljon. Nyt pystyi tekemään ihan rennosti, ja sai lempparipallonsa palkaksi.

Paljon tuli siis juttuja treenilistalle, ei tässä lajissa kyllä hommat lopu kesken... Paljon hyvää Fisun tekemisessä oli, mutta myös huolestuttavia piirteitä, kuten tuo murina/haukkuminen ja toisaalta ahdistuminen isosta häiriöstä. Käyn nyt ensitilassa ostamassa oman langattoman kaiuttimen, jotta saan treenattua ainakin sitä. MM-kisoissa kuitenkin voi hyvin tulla kuulutuksia sun muita kesken oman suorituksen, ja ne olisi vaan kestettävä.

Maanantaina treenit jatkuivat heti, kun oltiin sovittu Puumalaisten treenipäivä Ojankoon. Tehtiin kaksi kierrosta ja lyhyet paikallaolot. Fisu aloitti häiriöluoksetulolla, kun sitä ei olla oikeastaan ikinä tehty ja se selvästi oli ongelma leirillä. Nytkin reagoi kyllä vähän muiden häiriökäskyihin, ei kuitenkaan pysähtynyt, hidasti vaan ja väisti. Palkkailin ihan suorasta luoksetulosta, yhden stopin otin. Sitten tehtiin tunnaria, otettiin ensin iso rinki, jonka sisällä oli pienempi rinki. Tässä ei mitään ongelmaa, haisteli tosi rauhallisesti ja nätisti. Sitten kokeiltiin vielä pitkää riviä, jonka takana on toinen rivi, kapula kauemmassa rivissä. Tässäkään ei ongelmaa, osui melkein heti oman kohdalle. Nyt ei ollut yhtään hätäinen haistelussa vaan päin vastoin tosi rauhallinen ja siisti. Luovutus kertaalleen aika vino. Lopuksi kaukoja, ja niihin myös häiriötä. Otin nyt avuksi takajalkatargetin, jotta sillä olisi selkeämpi kriteeri ja muutenkin olisi rennompi. Tosi vähän olen uskaltanut tehdä kaukoihin häiriötä, mutta pakko sitä nyt vaan on alkaa jo tekemään, vaikka tekniikkakin on vielä kesken. Reagoi aika voimakkaasti pieneenkin häiriöön, teki vääriä asentoja ja tekniikka oli ihan mitä sattuu... Nyt ei kuitenkaan ahdistunut missään vaiheessa vaan teki iloisesti. 

Toisella kierroksella tehtiin ohjatun suuntia niin, että laitoin merkille ja vuorotellen lähetin molemmille puolille, ja avustaja vei aina kapulan takaisin paikoilleen. Tehtiin ensin kaksi molemiin suuntiin, ja sitten käännettiin harjoitus 90 astetta eri suuntaan. Tämä oli paha, jäi selvästi kiinni siihen, missä kapulat äsken olivat olleet ja mokasi pari kertaa. Toisen kerran kun käännettiin harjoitus, teki kerrasta oikein. Tällä saa kivasti rutiinia ohjattuun, ja koiralle luottoa siihen, että kapulat kasvavat siellä samassa paikassa, vaikka se ei olisi nähnyt niiden vientiä. Sitten vielä eteenmenoja ja kertaalleen ruutu. Tehtiin nyt niin, että Mari kävi näyttämässä paikkaa, ja siellä ei ollut mitään palkkaa. Teki ihan hyvin, joten otettiin häiriötä mukaan. Häiriöt on edelleen pahoja, jää helposti katsomaan palloa/merkkiä jos sellaisia on lähellä eteenmenopaikkaa, mutta nyt saan sen kyllä luopumaan niistä ja vaihtamaan suunnan! Vain yhden kerran yritti oikeasti lähteä lelulle, muuten katsoi niitä aluksi mutta käskyllä vaihtoi fokuksen pois niistä. Oikeaan suuntaan ollaan siis menossa! Kertaalleen laitoin ruutuun, se oli ihan ok, löysi ongelmitta. Paikallaoloissa palkkailin istumista ja sanoin itse muutamia häiriökäskyjä. Oli tosi hyvä.

IMG_1021.jpgIMG_1026.jpgIMG_1029.jpgIMG_1171.jpg