maanantai, 16. lokakuu 2017

Aksaa Oulussa ja vähän muuallakin

Viime viikolla käytiin joku päivä (maanantaina?) treenaamassa Lagun hallilla aksaa. Kentällä oli valmiina pätkä jostain viikonlopun koulutuksen radasta, niin kokeiltiin sitä. Siinä oli hankala pimeä putkikulma aan ja toisen putken välissä. Siinä ei ollut mitään ongelmaa, Fisu oli tosi hyvin kuulolla ja kilttinä. Muutenkin tuntui tosi kivalta, aata tehtiin pari kertaa ja juoksi hyvällä rytmillä, ja hypyillä kääntyi ja kokosi hyvin vaikka olikin aika hurjana. 

Muina päivinä treenattiin sitten vain tokoa. Tiistaina käytiin kuvaamassa Heidin kanssa Sporttirakin nettikurssille videoita, ja treenasin samalla Fisun kanssa. Teemana oli kuuntelutreeni, ja Fisu oli ihan yllättävän hyvä! Ruutu/kierto/merkki/ohjattu erottelut sujui ihan todella hyvin, keskittyi ja ei mokannut juuri mitään. Hyvä Fisse! Toisessa kuuntelupätkässä oli luoksetulo, ruutu, kaukot ja zeta ja niissä ei kerrassaan mitään, kaikki onnistui kerrasta. Vikassa lyhyessä pätkässä sivulla ei olisi halunnut pitää kapulaa seuratessa, vaan pudotti. Tätä täytyy treenata, sivulla olo tuntuu jotenkin epäluontevalta vielä kapulan kanssa. 

Torstaina käytiin Laton tokotreeneissä kuokkimassa. Otettiin alkuun paikallaolo, siinä palkkasin istumisesta ja maahanmenosta. Oli hyvä. Sitten omalla vuorolla aloitettiin tunnarilla. Tehtiin häiriötreeniä, jossa kapuloiden seassa oli avustajan hajuisia leluja ja muuta tavaraa. Alkuksi oli aivan pihalla ja toi vaan mitä sattuu. Moitin nätisti ja pyysin yrittämään uudestaan, kerran yritti vielä tuoda yhden väärän kapulan mutta kun sekään ei kelvannut, alkoi tosissaan tekemään töitä ja onnistui. Kerran kun olin saanut palkattua oikeasta, ei mokannut enää ollenkaan vaikka vaikeutettiin piilottamalla omaa rojun sekaan pahemmin. Tosi hyvä treeni! Sitten tehtiin kiertoa, tai siis lähinnä nostoa, hyppyä ja palkkasin käsikosketuksesta kapulan kanssa. Oli ihan hyvä. Kerran otettiin kokonainen kierto ilman stoppia, sivulla oli vähän tahmea joten pyysin tekemään muutaman maahanmenon ennen kun sai mennä. Kierron takana oli namialusta, muisti syödä namit. Kierron jälkeen otettiin seuraamista, tarkoitus oli huomauttaa, jos yrittää istua hitaassa käynnissä, mutta eipä se pahemmin yrittänyt, vaan pysyi jaloillaan. Lopuksi vielä muutama eteenmeno valmiina oleville leluille, oli hyviä.

Perjantaina hurautettiin Ouluun, ja lauantaina oli aksakisat OKK:n hallilla. Kahdella ekalla radalla tuomarina Mika Moilanen, vikalla Hilpi Yli-Jaskari. Eka rata oli hyppis, oikein tyypillistä Suomi-agilitya. En yhtään ihmettele, että suomalaiset eivät pärjää maailmalla... Todella epälooginen rata, joka esteeltä pitää kääntyä tiukasti eikä missään kohtaa voi antaa koiran kunnolla kiihdyttää ja antaa hakea itse esteitä. Loppu"suoralla" vielä maxeille todella vaarallinen kohta, jossa suurin osa valitsi sellaisen ohjauksen, jolla joko sai koiran jaloilleen tai juoksemaan päin siivekettä/rimaa. Onnistuin jotenkin kuitenkin kasaamaan itseni vaikka ärsytti inhottava rata, ja tehtiin ihan kelpo nolla. Loppuun suunnittelin suosiolla aika kökön valssi-takaaleikkaus kuvion, joka oli sentään turvallinen, ja se toimikin tosi hyvin. Aika lujaa mentiin, ja sija 1./32.

IMG_1508.jpg

Toka rata oli agirata, ei juurikaan sen kivempi kuin eka rata. Puomia ei ollut ollenkaan! Etenkin alkua mietin, kolmoshyppy oli vaikea ohjata niin, että ei tulisi yllärinä koiralle, kun ei ollut juurikaan tilaa liikkua ettei vahingossa työnnä koiraa ansaputkeen heti ekan hypyn jälkeen. Sitä varmaan pähkäilin suurimman osan koko rataantutustumisesta. Myös lopussa tosi ahdas kohta, jossa aika moni otti suosiolla pidempää kautta, mutta päätin survoa Fisun silti nopeampaa reittiä kun se kuitenkin kääntyy niin pienesti. Rata meni aika kivasti muuten, paitsi keinun jälkeisessä takaakierrossa rima alas. Olin ehkä vähän tiellä, mutta toisaalta, ollaan me noita takaakiertoja treenattu, että pitäisi ne alkaa pysymään... Vitosella luokan nopein aika.

Vikalle radalle vaihtui tuomari, ja rata olikin oikein mukava ja sujuva. Ei mikään kamalan vaikea, mutta jotenkin nollia tuli silti aika vähän. Helpon radan syndrooma ehkä? Tää rata meni ohjauksellisesti aika kivasti, puomin jälkeen takaakiertoon ajauduin hiukan liian lähelle itse mutta tässä Fisu kuitenkin piti riman. Keppien jälkeinen takaakierto arveluutti hiukan, tutustumisessa tuntui koko ajan että huitaisen vahingossa omalla kädellä siivekettä, mutta en sitten radalla onneksi osunut. Sujuvalla nollalla maaliin, ja tälläkin radalla Fisu oli aivan omilla sekuntiluvuillaan... Eli sija 1./31.

IMG_1506.jpg

Kisaturisteileva Sara pääsi treffaamaan omaa aikalaistaa, eli 13v Retku-muoria, jonka kanssa Sara on kisannut samoja kisoja ollessaan nuori. Reippaita mummeleita molemmat :)

IMG_1505.jpg

Fisukalanen osui myös muutamaan Jarmo Riston ottamaan kuvaan Oulussa.

_DSC3498.jpg_DSC3504.jpg_DSC3727.jpg_DSC3733.jpg

Sunnuntaina ajeltiin sitten koko päivä Helsinkiin, koirilla tuli ihan vain lepopäivä. Tänään Helsingissä käytiin aksaamassa Ojangossa ennen kun lähdin ajamaan takaisin Pohjanmaalle. Tehtiin jotain radanpätkää joka kentällä oli valmiina, se sattui sisältämään aika kivoja paikkoja erotteluille. Eli sama kohta jossa muutama eri vaihtoehto eri esteistä, esim. keppien jälkeen joko hypyltä putkeen, hypyltä putken ja muurin ohi kauempana olevalle hypylle tai sitten hypyltä muurille. Kaikki variaatiot onnistui, tosin esteiden ohituksessa vähän kyseli. Toinen kohta oli hypyltä putkeen tai samalta hypyltä putken edessä olevalle hypylle takaakiertoon. Tässä yllättäen olikin vaikeampi saada Fisu putkeen kuin hypylle. Pitäisi varmaan muistaa välillä tehdä myös oikeasti helppoja ja vauhdikkaita irroittelutreenejä. Vika erottelu oli vielä aalta suoraan putkeen tai putken vieressä olevalle hypylle takaakiertoon. Tämäkin onnistui heti ekalla, mutta vähän valui takaakiertoon mennessä ensin putkelle päin. Aat oli nyt kaikki hyviä, nyt tuntuu olevan joku hyvä kausi aalla menossa. 

maanantai, 9. lokakuu 2017

Rallia ja hampaita

Stepillä oli lauantaina pitkästä aikaa rallytokokisat Ilmajoella Laton hallilla. Oltiin treenattu taas hihnan käyttöä muutama kerta ennen kisoja, ettei olla aivan solmussa. Muutenhan alon rallyliikkeet on aivan läpihuutojuttu Stepille. Kisarata oli aika helppo, ei mitään ihmeellistä paitsi pujottelu juosten, sitä ei olla koskaan treenattu, mutta tokihan se nyt osaa seuraamisen käännökset juoksussa tokotaustan takia. Otin ennen kehään menoa muutaman eteentulon, kun niissä meinaa vähän yrittää istua liian aikaisin. Stepsu tuntui ihan tosi innokkaalta ja täpäkältä. Kehään mennessä matkalla lähtökyltille koitti vähän kyyläillä kylttejä, mutta lähdössä otti kyllä sitten hyvin kontaktin eikä ollut yhtään tahmainen. Heti tokalla kyltillä sitten mokasin kuitenkin itse, kyltti oli istu, maahan, kierrä koira, mutta aloitin jo sanomaan eteentulokäskyä ennen kun tajusin, että eihän tämä ollutkaan vielä se eteentulokohta, se oli vasta neljäs kyltti. Stepsu kun on niin nopea, niin se ehti jo tekemään eteentulon vaikka ehdin vasta aloittaa käskyn sanomisen, joten se jouduttiin uusimaan. Uusinnalla onnistui, kun itse toimin oikein. Muuten rata menikin siten oikein nätisti, ei tullut mitään virheitä ja Stepsu oli tosi hyvällä mielellä, ei tuntunut yhtään tahmealta tai kyttäävältä. Pisteitä 97 ja 3. sija.

Kisapaikalla treenailin myös Fisun kanssa vähän tokoa, käytettiin hyväksi ahdasta odottelutilaa ja häiriötä. Tehtiin kaukoja ihan läheltä, palkkailin paljon hyvistä vaihdoista, ja aika hyvin Fisu tekikin. Seuraamista otettiin myös pieniä pätkiä, tuntui aika tiiviiltä häiriössä kun menee vähän turhan yritteliääksi. Jäävät otettiin kerran läpi, kaikki onnistui. Muutenkin Fisu tuntui aika kivalta, oli tosi keskittynyt ja aktiivinen.

Muutenkin ollaan treenailtu Fisun kanssa lähinnä nyt tokoa. Keskiviikkona viime viikolla käytiin tutustumassa meidän uuteen treenihalliin eli Lagun halliin Seinäjoella. Treenasin ensin tokoa ja sitten vielä lyhyen pätkän aksaa. Halli on kyllä aika kiva, hyvä pohja ja hyvät esteet ja yksi kenttä ilmeisesti on yleensä tyhjänä tokoa/rallytokoa varten. Treenattiin hallissa kierto-ohjattua, kaukoja, ohjattua ja eteenlähetystä. Kierto-ohjatussa yhden hypyn mokasi, ei fokusoinut kunnolla kapulaan vaan koitti tuoda esteen vierestä tunnarikapulan :D Muuten teki kaiken aika kivasti. Kaikissa noudoissa ollaan nyt toden teolla lähdetty työstämään luovutusta uusiksi, eli suoraan sivulle. Olen tehnyt nyt tosi paljon ihan vaan käsikosketusta, ilman kapulaa lähinnä mutta nyt myös kapulan kanssa. Tarkoitus on käsikosketuksen kautta saada Fisu tulemaan suoraan ja kiepsahtamaan sivulle vasta viime hetkellä, eikä niska edellä peruutellen, miten se luonnostaan sen haluaisi tehdä. Ongelmaksi on muodostunut se, että aika helposti sivulle tullessaan törmää kapulalla mun jalkaan, kääntää jotenkin päätä hassusti niin että kapula osuu muhun vaikka koira ei osukaan. Tätä täytyy jumpata ihan sisällä.

Fisun hieno uusi treenihalli <3

IMG_1462.jpg

Sunnuntaina Stepsu sai "palkinnoksi" rallykisoista hammashoidon. Oon miettinyt jo pidempään, että Stepin hampaat pitäisi putsata, sillä on jonkun verran hammaskiveä. Täällä nykyisellä vastaanotollani on niin hyvät anestesialaitteet, että uskalsin nukuttaa oman koiran kun on kerrankin edellytykset tehdä se huolellisesti ja hyvin. 

IMG_1477.jpgIMG_1480.jpg

Tokon ja rallyn lisäksi jonain päivänä tehtiin pienet keppi-ilmaisutreenit, kun täältä on löytynyt hauskoja ja vaihtelevia alustoja. Eka minijälki tehtiin pururadalle, jonka pohja on tuollaista keppisilppua. Tässä Fisulla ei periaatteessa ollut ongelmaa, jäljesti tarkasti ja löysi molemmat kepit, mutta ekalla kepillä nappasi oikean kepin sijaan jonkun pururadan kepin ja oli luovutuksessa tosi ihmeissään :D No, löysi sen oikean kepin sitten uudestaan ja sai senkin lopulta tuotua. Toisen kanssa oli jo sitten varovaisempi keppiä nostaessa ja toi heti oikean kepin. Toinen pikkujälki tehtiin koivikkoon, jossa pohjana jännää pötkylöinä kasvavaa sammalta, jonka joukkoon kepit uppoaa syvälle. Tein kolmen kepin minijäljen, kaksi keppiä helpoissa kohdissa sammaleen sisässä ja keskimmäinen keppi pienen ojan pohjalla. Ekan kepin nosti, tokasta meni yli ja nosti kolmannen. Itse seisoin paikallani, ja kahden kepin jälkeen lähetin vielä uudestaan samasta kohdasta eli ekalta kepiltä, niin nyt löysi sitten myös sen ojan pohjalla olevan.

IMG_1471.jpgIMG_1469.jpgIMG_1468.jpg

Myös Saran osalta on pienen terveyspäivityksen paikka, aloitin nimittäin sille nyt verenpainelääkityksen, kun verenpaine oli nyt kolmannellakin kontrollilla edelleen koholla mitattuna tosi rauhallisessa tilanteessa kotona. Saa pienellä annoksella benatsepriiliä, ja on voinut oikein hyvin. Lääkekin on tosi helppo ja miellyttävä antaa, kun se on makutabletti ja Sara ottaa sen ihan vapaaehtoisesti.

lauantai, 30. syyskuu 2017

Pk-kauden päätös

Nyt on pk-kisakausi taputeltu tämän vuoden osalta, kun oltiin Alavudella jälkikokeessa. Koe oli Etelä-Pohjanmaan kennelpiirin mestaruuskoe, tarkoitus oli olla tottiksen perusteella maastoon, mutta koska koiria oli vain viisi, niin kaikki pääsivät suoraan maastoon ja aloitettiinkin koe jäljillä. Tuomarina Heikki Tuomola. Arvoin numeron neljä, eli hetki jouduttiin odottelemaan ennen omaa vuoroa. Jana oli selkeä ja aika pitkän näköinen, maasto selkeää ja tasaista kangasmetsää ja siellä täällä suota. Janalle lähetin tosi ripeästi ettei ehdi keräämään kierroksia odottelusta, ja lähtikin mun näkemyksen mukaan aivan täydellisesti. Hidasta laukkaa, nenä maassa, piikkisuoraan ja eteni täysin suoraan koko matkan kunnes törmäsi jälkeen. Tarkasti jälkeä ehkä 3 metriä oikealle, kääntyi ympäri ja lähti vasemmalle päättäväisesti. Mitään ei kuulunut, eli oikealla jäljellä oltiin. Aika pian tuli kulma oikealle, ja kulman jälkeen nousi eka keppi. Toka keppi nousi tosi pian ekan jälkeen, ehkä 100m päästä. Sitten tulikin pätkä korkeaa suopursua, ja niiden jälkeen taas kulma oikealle. Tässä kulmassa Fisu pyöri hetken, ja laskin liinan irti ettei takertuisi puihin. Jatkoi oikealle sitten jäljelle päästyään sellaista haipakkaa, että sain tosissani juosta sen kiinni. Pian kulman jälkeen nousi taas keppi, vähän ihmettelin että miten näitä oli niin tiheässä, kun matkaa oli mennyt ehkä 400m ja kolme keppiä jo taskussa. Jatkettiin, pari kulmaa ja suopursuja tuli taas matkalle, ja sitten tultiin aivan valtatie 66:n reunalle. Ajattelin, että siinä on pakko olla kulma ennen tietä, mutta Fisu vaan jatkoi määrätietoisesti suoraan kohti isoa tietä jossa autot huristelivat ohi 100km/h vauhdilla. Tien penkereen kohdalla jarrutin Fisua liinasta, kun olin jo aivan varma, että ollaan tultu kulmasta ohi. Ei suostunut kääntymään, sinne se jatkoi sitkeästi, eikä siinä muu auttanut kuin luottaa koiraan. Jälki kääntyi ehkä 5m päässä valtatien ajoradasta, aivan tien ojan edestä. Olin aivan hämmästynyt, miten se muka siinä voi mennä, ja mietin jo että ollaankohan kuitenkin jonkun sienestäjän jäljellä joka on kävellyt tien reunaa. Mutta ei, neloskeppi nousi tien varresta eli oikealla jäljellä oltiin. 

Tunnelmia jäljeltä, joka todellakin testasi ohjaajan luottoa koiraan!

IMG_1441.jpgIMG_1437.jpg

Kepin jälkeen jatkettiin tien reunaa ehkä 100m, ja sitten tuli kulma oikealle. Kulmassa Fisu vähän pyöri, enkä voinut kyllä antaa sen vapaasti tarkastaa jäljen kulkua, ettei pyyhkäise vahingossa tielle. Selvitti onneksi aika helposti kulman, ja pian metsän puolelta pienen viidakko-osuuden ja parin kulman jälkeen jälkeen löytyi vitoskeppi. Oltiin jo suht lähellä autoja, ja ajattelin että tässä on varmaan vika suora ja kohta kutoskeppi, mutta ei, jälki tekikin vielä yhden kulman ennen loppua. Fisu nosti nyt kaikki kuusi keppiä itsenäisesti ja varman oloisesti, jee! Janalta pisteitä 38, kaksi pistettä lähti kuulemaa siitä, että lähden itse liian pian koiran perään. Ihan samalla tavalla lähdin nyt kuin mitä aina ennenkin, enkä muista että siitä olisi koskaan valitettu. Noh, eipä Fisulle sillä ole mitään väliä, vaikka jäisin seisomaan paikoilleni koko janan ajaksi, joten seuraavalla kerralla täytyy yrittää.

Seuraavana esineruutu. Otin ennen ruutua yhden lämppäesineen hajunhakuna, ei meinannut millään saada hajua! Meni aivan vierestä ohi haistamatta. Ilma oli kostea ja sumuinen ja seisoi aivan paikoillaan. Ruutu oli kiva ja aika selkeä, vasemmalla takana jotain kivikkoa, oikealla kuusikkoista pusikkoa, suht hyvä näkyvyys koko ajan. Aloitin vasemmasta reunasta, ekalla pistolla upposi pikkuisen vinoon vasemmalle ja ulos alueelta niin huusin pois, laitoin vähän keskemmältä. Irtosi tosi hienosti vasempaan takakulmaan, tarkasti sieltä vähän matkaa keskemmälle aluetta ja kun mitään ei löytynyt, jatkoi syvemmälle ulos alueelta ja kutsuin pois. Laitoin pari kertaa vielä uudestaan vasemmalle reunaan, ja kun sieltä ei todellakaan mitään noussut, siirryin keskemmälle. Keskellekin irtosi superhienosti pistoilla, etsi koko alueen tosi järjestelmällisesti vasemmalta ehkä ruudun puoliväliin löytämättä tai edes reagoimatta mihinkään. Vähän puolivälin oikealta puolelta sai jostain 10-15m päästä lähetyslinjlta hajua esineestä, pyöri ja yritti pitkään paikantaa, mutta ei löytänyt. Lähti sitten oikeaan reunaan jatkamaan etsimistä, ja kutsuin sieltä pois kun ei selvästi saanut hajua enää. Laitoin uudestaan siitä kohdasta mistä oli saanut hajua, juoksi siitä suoraan ohi reagoimatta ja jatkoi taakse, siellä kävi tarkastamassa alueen oikeaa laitaa ja oli tulossa jo takaisin päin, kun nostikin matkalta jostain suht takaa esineen, en ehtinyt kehua kun nappasi sen niin nopeasti. Sitten loppuikin jo aika. Vain yksi esine siis! Siinä, missä oli pyörinyt, olisi ollut esine, en tiedä miksei saanut paikannettua hajua. Vasemmalla olisi ollut etuesine, josta ei kertakaikkiaan ole saanut hajua, vaikka on pakosti mennyt suht läheltä ohi. Esineruutu oli vaikea muillekin koirille, eikä kukaan löytänyt kolmea esinettä. Joko olosuhteet teki siitä vaikean tai sitten esineet olivat jotakin hyvin heikosti haisevia. Pisteitä 11.

Sitten vielä tottikseen. Tehtiin Heidin ja Kirma-belgin parina, ei tarvinnut onneksi pelätä, että tottispari syö Fisun lounaaksi :D Oltiin ekana suorittamassa. Otin lämmittelyksi vähän seuraamista, yhden istumisen ja yhden maahanmenon. Tuntui ehkä aavistuksen väsyneeltä. Ennen seuraamista kun odoteltiin, piti kuitenkin tosi intensiivisesti kontakia, eli oli ainakin ihan hyvällä mielellä. Seuraaminen tuntui tosi kivalta, oli oikein korrektia ja kaunista, ei mitään valittamista. Tuomari huomautti, että tein ekan täyskäännöksen jotenkin hitaammin kuin toisen, itse en kyllä huomannut tälläistä ja Fisu oli molemmissa hyvin messissä. Erittäin hyvä. Seuraamisen jälkeen vapautin sivulta ja otin pari askelta eteenpäin ja pyysin siitä uudestaan sivulle, jotta saisi aivan pikkuhetken hengähtää ennen istumista, kun siinä on nyt ollut ongelmia. Tämä, tai sitten viimeaikaiset treenit tuotti tulosta, koska istui hyvin, erinomainen. Maahanmeno oli hieno, mutta luoksetulossa teki jonkun ihme banaanin ja tuli ihan kaarella. Kentässä oli siinä kohdassa jotain renkaiden uria, en tiedä olisiko voinut jotenkin väistää niitä? Eteentulo ihan hyvä ja suora kuitenkin ja sivulle ok. Arvosana hyvä. Tässä kohdassa vapautin myös ja otin uuden perusasennon, kun tuomarilla kesti niin kauan kirjoittaa muistiinpanoja. Liikkeestä seisomisessa heittäytyikin maahan :O Todella outo moka, ei ole ikinä ennen mokannut seisomista! En tosin ole nyt uskaltanut treenata kauheasti seisomista, kun ne istumiset on jäänyt kahdessa peräkkäisessä kokeessa seisomaan. Nyt luoksetulo sentään oli hyvä ja suora ja sivulle ok. Tyydyttävä. Tasamaanouto oli ihan kiva, heitto jäi aika lyhyeksi joten paluuvauhti ei ollut kovin häävi, kun ei ehdi kiihdyttää ison kapulan kanssa. Luovutus suora, mutta alkoi edessä taas kallistua kun ei jaksanut pitää kapulaa suorassa, joten nappasin kapulan vähän ennen aikojani. Sivulle ok, erittäin hyvä. Hyppynouto oli hieno, ilmavat ja rennot hypyt mennen tullen ja suora ja siisti luovutus. Erinomainen. Estenouto oli kans hieno, ihan aavistuksen hitaampi paluu kuin meno, erinomainen. Eteenmenossa vähän alkoi vajoamaan valmistelevalla osuudella ennen käskyä, joten kävelin tarkoituksella vielä pikkuisen pidemmälle (17 askelta) ettei pääse ihan heti kun alkoi sitä odottaa. Eteenmeno oli ihan täydellisen suora ja vauhdikas, ja nyt meni maahan!!!!!!!!! Erinomainen. Paikallaolossa ripeä maahan ja ripeä sivulle, erinomainen. Yhteensä 92p, ja isot motkotukset siitä, kuinka vapautin koiran ja palkkasin sitä sosiaalisesti liikkeiden välissä. Olen tätä kyllä harrastanut välillä ennenkin, eikä siihen kyllä kovinkaan usein tuomarit kiinnitä mitään huomiota, mutta tälle tuomarille tälläinen tokomaisuus oli myrkkyä.

Yhteensä siis 271 pistettä eli täpärästi 1-tulos ja JK3, ja piirinmestaruus kultaa! Tämän myötä pk-kausi on tältä vuodelta nyt kisailtu, ja keskitytään seuraavat ainakin puolisen vuotta vain tokoon ja aksaan. Hieno kausi meillä onkin ollut, ollaan päästy tosi hyvin treenaamaan jälkeä kun ollaan asuttu melkein koko vuosi maalla hyvien maastojen äärellä. Kokeita käytiin kolme, kaikista 1-tulos kuudella kepillä! Aika hurjaa, vuosi sitten Fisu oli juuri startannut ensimmäisessä jälkikokeessaan ja nyt se on yhtä 1-tulosta vaille KVA jäljeltä! Palkinnoksi hienosta kisakaudesta käytiin hakemassa Keskiseltä Fisulle (ja vähän muillekin) uusi peti, kun vanhan heitin jokunen muutto sitten roskikseen. Fisu hyväksyy :) 

IMG_1445.jpg

tiistai, 26. syyskuu 2017

Helsinki-Kiikala-Jämijärvi-Ylistaro

Nyt on taas yksi muuttoreissu suoritettu. Tavarat vein meidän uuteen kotiin Ylistaroon jo elokuussa, mutta nyt Helsingin loma loppui ja mentiin koirien kanssa perästä. Startattiin perjantaina, ensimmäinen etappi oli Kiikalassa SBCAK:n paimennuksen nuorten mestiksissä. Olin ilmoittanut Fisun vielä 1-luokkaan. Lampaat olivat aikuisia texel-uuhia, ja jo 3-luokan koirilla kävi selväksi, että vaikeaa on. Lampaat eivät pelänneet koiraa, vaan haastoivat etenkin nostossa lähes kaikkia koiria kääntymällä koiraa vastaan, osaa koirista lampaat saattoivat jopa puskea! Useamman koiran kohdalla jo ylemmissä luokissa suoritus päättyi keskeytykseen, kun koira ei saanut lampaita liikkeelle nostossa tai joutui puremaan. Ihmistä lampaat sen sijaan pelkäsivät paljon enemmän kuin koiraa, eivät todellakaan tulleet ihmisen lähelle, eikä esim. peruskuljetus-asetelma oikein onnistunut noilla lampailla, koska eivät halunneet tulla ihmistä kohti. Pelto oli hyvä ja selkeä, ajettiin vasemman puoleinen rata. Tuomarina oli Bobby Dalziel Skotlannista. 

Fisu oli vuorossa 1-luokan loppupäässä. Otin sen katsomaan edellisen koiran suorituksen, ja olikin ihan tohkeissaan menossa. Melkein kaikki muut laittoivat hakuun oikean kautta, mutta päätin olla vastarannan kiiski ja laitoin vasemmalta. Oikealla olisi ollut vähän paremmin tilaa pellolla, mutta Fisulla on ollut nyt vasen parempi lähiaikoina. Toinen syy oli se, että koska lampailla oli hiukan vetoa oikealle, niin aika moni koira oikean kautta jätti kaaren vajaaksi, ja kun Fisu on tehnyt sitä nyt muutenkin treeneissä ja kisoissa, niin en halunnut, että se pääsee taas tekemään niin ja saa vielä palkaksi nostaa lampaat vajaalta kaarelta. Lähetin siis vasemman kautta, laitoin vähän painetta ennen kun lähetin, ja lähtikin ihan yllättävän laajasti, kiersi vasemmalla olevan häkinkin ulkokautta. Teki tosi hyvän kaaren, eikä jättänyt vajaaksi. Tasapainossa käskin maahan ja totteli heti. Hakukaaresta 19/20, yksi piste taisi lähteä liiasta laajuudesta. Positiivinen ongelma! Noston teki rauhallisesti, ja sai lampaat heti liikkeelle ja ihan suoraan. Nostosta pisteet 9/10. Lampaat kuitenkin pysähtyivät ehkä 5-10m päästä uudestaan, ja joutui tekemään uuden noston, tässä lampaat kääntyivät tuijottamaan Fisua, mutta väistivät sitten kuitenkin kun lähestyi. Lampaat valuivat ehkä kolmasosan tuontimatkasta suoraan ja sitten lähtivät vähän vinoon vasemmalle. Koitin korjata, mutta Fisu otti vähän huonosti oikean puolen flänkkikäskyä, ja lauma valui vasemmalle ehkä 10m pois linjalta. Sitten, kun sain Fisun ottamaan oikean, korjasinkin liikaa, ja lähtivät oikealle. Tässä kohtaa laumasta kaksi uuhta lähti erkanemaan muiden luota, selvästi yrittivät oikealla olevalle varikolle. Laitoin Fisun estämään, mutta oli selvästi vaikeaa, eivät millään meinanneet uskoa koiraa ja yrittivät sitkeästi painaa koirasta yli varikolle. Ajauduttiin aika kauas linjasta, ja Fisu joutui tosi kovasti puskemaan, mutta saatiin lopulta kuitenkin karkulaiset käännettyä takaisin muiden luo ja tolpan kiertoon. Tuonnista pisteitä 12/20. Sitten poispäinajoa, tolpalta lähdettiin vähän liikaa oikealle, ja ajossa Fisu ei ottanut kovin hyvin sisäflänkkejä, teki ahtaita ja huonoja flänkkejä ja painoi lampaita eteenpäin myös flänkätessä. Oltiin koko ajan vähän linjan sivussa oikealla, enkä oikein saanut kunnolla käännettyä. Mentiin koko matka aika haipakkaa. Portteihin kuitenkin osuttiin. Poispäinajosta pisteitä 6/10. Käännös ykkösporteilta valui pitkäksi, ja tässä kohdassa mokasin itse, kun yritin ottaa lampaat peruskuljetukseen. Lampaat eivät suostuneet tulemaan ihmistä kohti, ja aina kun oltiin pääsemässä linjalle, lähtivät väistämään mua jompaan kumpaan suuntaan ja mentiin koko matka tokalle portille ihan offlinessa. Olisi kannattanut suosiolla jättäytyä kauas sivuun ja tehdä ajona. Tokaankin porttiin osuttiin, ja käännös häkin suuntaan oli hyvä ja tiukka. Vika pätkä kuljetusta meni vähän paremmin, mutta lähellä häkkiä lampaat valuivat pois linjalta eikä Fisu taaskaan ottanut kunnolla oikeaa, niin en saanut korjattua. Kuljetuksesta 9/20. Häkityksen tiesin olevan vaikea, siinä oli ollut isoja ongelmia lähes kaikilla. Pari kertaa saatiin lampaat häkin suulle, mutta häkkiin menemisen sijaan tekivät u-käännöksen ja peruuttivat kokonaan pois. Eivät siis menneet varsinaisesti ohi kummaltakaan puolelta, vaan lähtivät karkuun samaan suuntaan mistä olivat tulleet. Fisu otti tosi hyvin käskyjä ja vaikka tässäkin lampaat haastoivat, niin pysyi yllättävän hyvin coolina eikä purrut. Lopulta onnistui, ja saatiin lampaat häkkiin. Pisteitä vaatimattomat 3/10, mutta olin tosi tyytyväinen, että ylipäätään saatiin häkitys tehtyä. Häkistä ottoa jännitin, tässä kohtaa monella lampaat olivat sisällä häkissä haastaneet koiraa ja Fisu tunnetusti ei ole vahvoilla lähityöskentelyssä. Laitoin maahan häkin suulla, ja annoin maata hetken, siitä sanoin vaan "hus" ja sai valita itse puolen, jolta menee taakse. Meni vasemmalta, ja tässä kohtaa lampaat väistivät hyvin. Laitoin Fisua vielä metrin verran pidemmälle, ja avasin portin. Tässä kohtaa lampaat eivät kuitenkaan tulleet ulos, vaan kääntyivät Fisua kohti ja ottivat muutaman askeleen sen suuntaan. Mieli vilisi jo kaikkia mahdollisia kauhukuvia, kuinka lampaat yhtenä rintamana hyökkäävät Fisun kimppuun ja Fisu puree, joten ärähdin todella hiukan "odota" käskyn. Pysyi, ja lopulta lampaat päättivät kääntyä ja marssivat ulos. Lampailla ei tässä kohtaa ollut mitään suurta kiirettä mihinkään, joten haltuunotto oli helppo. Häkistä ulosotto 8/10. Selvittiin siis rata läpi! Pisteitä 66, sija 4/9.

Kiikalasta jatkettiin matkaa Jämijärvelle Tending-leirille. Lauantaina leireilyt jatkui paimennuksen merkeissä, kun meillä oli Petri Keski-Korpelan koulutus. Päätin ottaa nyt teemaksi radan ajon, kun se tuntui nyt olevan perjantain kisoissa se, mihin pisteitä hukattiin eniten. Tiesin, että kurssin lampaat olivat tosi liukkaat ja juoksevat, joten ajattelin, että tämä on hyvä tilaisuus harjoitella vähän haastavampaa ajoa, kun lampaat liikkuvat ripeästi ja niillä on vetoja. Otin ensin ihan pientä pyöritystä, jotta Pete näkee, millainen koira Fisu on. Fisu teki ihan kivasti, oli aika hyvin kuulolla. Pete oli sitä mieltä, että pysäytän Fisua liikaa ja laitan liikaa maahan, joten pyysi ottamaan pätkän niin, että en käskytä niin paljoa. No, ajoi sitten ilman ohjeita liian lujaa, ja koko homma meni aika sähläykseksi. Ei ollut hyvä sekään, Fisua on pakko jarruttaa, mutta ei mielellään laittamalla maahan. Kokeiltiin laittaa Fisu liinaan, mutta sekään ei ollut hyvä. Fisu on vahvasti sitä mieltä, että liinassa ei kuulu tehdä töitä, eikä ollut oikein kunnolla messissä. Jätettiin sitten liina pois, ja käytin vaan suullista "oota" käskyä jarruttamaan. Tällä toimi melko kivasti, aika herkästi menee kyllä silläkin maahan jos yhtään tiukemmin käsken. Ajettiin aidan viertä, ja korjailin suuntaa tarvittaessa flänkeillä. Tässäkin Fisu teki huonoja flänkkejä, valuu koko ajan myös eteenpäin eikä avaa kunnolla. Tämä pitäisi opettaa ihan erillisenä juttuna. Tässä vähän yhteenvetoa ja suunnitelmia tuleviin treeneihin koulutuksen pohjalta.

  • Käskyt ajossa pitäisi olla ns. portaattomia, ei ehdotttomia mekaanisia käskyjä kuten tokossa. Esim. tuo "oota", joka on ollut alunperin seisomis-stoppi, voisi olla meillä ns. "steady", eli hidastus. Jos sanon rauhallisesti "oota", hidastaa vähän, mitä painokkaammin käsken, sen enemmän pitää hidastaa, ja lopulta pysähtyä. Voisin käyttää ajossa mielummin sitä kuin maahanmenoa, koska maassa koira on enemmän poissa lampailta kuin jaloillaan
  • Sisäflänkkien suuntaa ja laajuutta voi säätää flänkkiä edeltävällä paineella. Jos sanon rauhallisesti "oota" ja siitä "left"/"right", tekee vain ihan pienen suunnankorjauksen ja saa jatkaa ajoa. Jos sanon painokkaammin "oota" ja laitan siihen enemmän painetta, pitää tehdä isompi flänkki. Jos laitan maahan painokkaasti ja siitä flänkille, niin silloin vielä isompi flänkki. 
  • Sisäflänkit pitäisi opettaa koiralle sellaisessa kuljetusasetelmassa, että lampaat on esim aidan vierellä, ja mä kuljen pellon puolella koiran sivulla/takaviistossa, ja autan kutsumalla koiran mua kohti ja siitä flänkille. Fisu ei flänkeissä käännä päätä kunnolla eikä irrota painetta lampaista, ja sen takia korjaukset menee usein vinoiksi, kun puskee lampaita myös flänkätessään
  • Ajossa "oota" käskyyn reagointia voisi muistuttaa kulmatreenin avulla. Ensin kulmassa niin että lampaat on ohjaajan takana ja koira tekee lähestymisiä, ja siitä paineen ja esim. piiskan avulla muistuttaa "oota" käskyä. Sitten vaihtaa ajoon ja ohjaaja kulkee koiran sivussa, ja siinä tarvittaessa myös piiskan avulle laittaa painetta koiran eteen, ja muistuttaa jarrua siitä
  • Ajossa etäisyys ohjaajan ja koiran välillä kannattaa opettaa sivuetäisyytenä, koiran on helpompi ajaa kun näkee ohjaajan sivusilmällä, kuin jos ohjaaja olisi suoraan takana.

Kaiken kaikkiaan oikein antoisa koulutus, ja saatiin me ihan kivaa ajoa lopulta tehtyä pidempiäkin pätkiä. Lampaat olivat kivan liikkuvaiset, ja niillä Fisu lähti musta aika kivasti kauemmas ajamaan, kun ei tarvinnut niin kovasti puskea.

Lauantain toinen treeni oli tottista. Fisu oli vuorossa tokassa parissa. Kuunneltiin ekan parin paukut niin, että leikin Fisun kanssa ja syötin nameja, ei reagoinut mitenkään. Omalla vuorolla tehtiin sitten ihan kokeenomaisesti seuraaminen, pieni sosiaalinen palkka ja liikkeestä istuminen jäävään asti, ja kun istui, palkkasin namilla ja leikillä. Nyt ei ollut kyllä mitään aikomusta jäädä seisomaan, hyvin istui. Loput liikkeet otin palkaten, liikkeestä maahanmenossa palkkasin maahanmenon, liikkeestä seisomisessa otin luoksetuloon vauhtipalkan, tasamaanoudon palkkasin myös vauhdista ja samoin hyppynoudon. Estenoudon otin eteen asti ja palkkasin vain sosiaalisesti. Eteenmenossa namitin koko seuraamisen, ja päästin sivulta istumisesta. Ei bongannut eteenmenolelua, mutta juoksi suht suoraan ja löysi kyllä lelun kun oli päädyssä. Paikallaoloa otin lyhyen pätkän ja kävin palkkaamassa pari kertaa. Fisu teki kaiken, mutta tuntui ehkä ihan aavistuksen väsyneeltä. Oli kyllä myös aika lämmin, sekin voi toki vaikuttaa. 

Tottiksen jälkeen tehtiin vielä esineruutu. Käytiin hakemassa haju ekasta esineestä, se meni hyvin. Kaksi muuta esinettä oli valmiina, samalla linjalla edessä ja keskellä. Etuesineestä juoksi täysin reagoimatta yli ja nosti keskiesineen. Koitin lähettää pari kertaa uudestaan etuesineelle, mutta ei aikomustakaan haistella, joten käytiin tekemässä hajunhaku siihenkin. Esine ei haissut kovin voimakkaasti, koska ei saanut hajua kuin vasta ihan esineen kohdalla.

Sunnuntaina meillä oli koko päivä jälkeä. Aamun ryhmän kanssa tallottiin ensin jäljet ja tehtiin sitten esineruutu niiden vanhentuessa. Otin taas ekan esineen hajunhaulla ja kaksi muuta valmiina. Eka meni hyvin, mutta tokalla ja kolmannella lähti aika kovasti vinoon oikealla. Keskiesineen löysi kuitenkin vinoudesta huolimatta, etuesinettä ei ja jouduin lähettämään pari kertaa. Sitten, kun lopulta lähti suoraan, sai hajun täydestä vauhdista ja toi.

Aamupäivän jäljellä teemana oli harhat. Fisun jälki oli 600m pitkä, vanheni 2h, jäljen vikalla suoralla meni noin puoli tuntia vanha harha kahdessa kohdassa jäljen yli. Keppejä oli neljä, ja jana joku 30m ja lähti vasemmalle. Jana oli aika vino, mutta lähti niin rauhallisesti ja hyvin, ja piti linjan koko ajan samaan suuntaan vinona, joten annoin mennä. Jäljen nosti hienosti oikeaan suuntaan. Jäljesti tosi kivasti ja keskittyneesti, kulmat meni ilman isompia pyörimisiä. Ekaan harhaan reagoi selvästi, ilme muuttui ja vauhti hidastui, tarkasti epävarman näköisenä jälkeä vasemmalle ja pyöri hetken, ja sitten päätti lähteä harhalle. Annoin mennä liinan mitan verran ja sitten pysäytin. Kääntyi ympäri ja palasi omalle jäljelle ja jatkoi sitä vähän epäröiden. Keppi oli onneksi aika pian harhan jälkeen, niin sai palkan oikeasta valinnasta. Toisella harhalla reagoi myös, tarkasti ehkä metrin verran harhaa vasemmalle, pysähtyi, mietti, ja palasi itsenäisesti omalle jäljelle ja jatkoi sitä. Vika keppi löytyi pian sen jälkeen, eli erinomainen treeni! Jälkikäteen kuulin, että kahden harhan välissä olevan kepin kohdalla oli vielä kolmaskin harha, nimittäin lenkkeilijän koira oli käynyt poimimassa Fisun jäljeltä tämän kepin, ja lenkkeilijä oli vienyt kepin sinne takaisin, eli kepin kohdalla on ollut sekä koiraharha että ihan lähellä ihmisharha. Näihin Fisu ei reagoinut mitenkään. 

Iltapäivän toiselle jäljelle otettiin teemaksi pitkä suora ja sillä olevat kepit. Fisultahan on nyt jäänyt nimenomaan näitä helpoissa paikoissa olevia keppejä, ja koitettiin saada siihen apua. Tällä jäljellä kävi kuitenkin jotain tosi mystistä, jota en oikein vieläkään käsitä. Jälki oli siis 2h vanha vajaan kilometrin mittainen melkein koko matkan suora helpossa ja selkeässä maastossa kahden metsäautotien väliin jäävällä kaistaleella. Jana oli ehkä 25m ja lähti vasemmalle. Laitoin janalle, lähti taas hiukan vinoon oikealle mutta annoin mennä. Jäljen tarkkaa kulkua janalta ei oltu merkattu, mutta jossain jäljen tietämillä Fisu pyröi ja tarkasteli vähän ja lähti sitten jyrkässä kulmassa vasemmalle jäljestämään määrätietoisesti. Mentiin ehkä 30m kun huomasin, että nyt ei olla oikealla jäljellä, jälki menee suoraan kohti samaa tietä, jolta jana oli lähtenyt. Pysäytin, ja Fisu kääntyi ympäri ja mentiin janalle takaisin. Lähetin uudestaan, nyt Fisu lähti samasta kohdasta kuin äsken, mutta oikealle, selvästi samaa väärää jälkeä toiseen suuntaan. Yritettiin vielä, nyt otti ehkä oikean jäljen, mutta takajäljelle, ja kun en päästänyt, jäi haistelemaan maakuopan pohjalle eikä jäljestänyt. Koitettiin mennä selvästi eri kohtaan lähettämään uudestaan janalle. Fisu lähti hyvin, reagoi hiukan oletettuun oikeaan jälkeen (varma en voi olla kun jälki ei ollut merkattu) mutta ei lähtenyt jäljestämään. Laitoin uudestaan janalle siltä varalta, jos jälki olikin oletettua syvemmällä metsässä, teki todella hienon reilun 40m janan ja päätyi toiselle metsäautotielle, eli jossain kohdassa on mennyt varmuudella jäljestä yli nostamatta. Lähdettiin kävelemään sitten oletettua jälkeä pitkin eteenpäin, jos nostaisi jäljen siitä, mutta ei kertakaikkiaan suostunut ottamaan tuota jälkeä ollenkaan. Tultiin sitten pois, kun ei kerta lähtenyt jäljestämään. Paluumatkalla kävi sitten nostamassa tien toiselta puolelta sinne edelliseltä koiralta jääneen kepin, kun omia keppejä ei saanut :D Todella kummallista kyllä, koskaan ennen Fisu ei ole jättänyt jälkeä nostamatta. En keksi mitään muuta selitystä kuin sen, että jäljen alkupäässä oli joku harha, jonka Fisu onnistui nostamaan ensin ja ajatteli sen olevan oikea jälki, eikä suostunut vaihtamaan pois siltä, kun aamun harhatreenissä oli nimenomaan palkittu siitä, että ei vaihtanut eri ihmisen tekemälle harhalle. 

Jämiltä ajeltiin sitten Ylistaroon, jossa työt jatkuivat maanantaina. Maanantaina illalla käytiin Sennin kanssa Seinäjoella treenaamassa jälkeä, jotta sain Fisulle nyt sellaisen jäljen joka oli tarkoitus tehdä sunnuntaina. Jälki oli siis noin kilometrin mittainen suora, jossa oli kaksi isoa keppiä ja maata hajustettu vielä keppien kohdalla, jotta ei menisi niistä nyt ohi. Jana oli ihan lyhyt, joku 15m ja lähti oikealle. Vanheni noin 1h15min. Jana oli taas ihan tosi hyvä, nyt meni ihan suoraankin ja nosti hienosti jäljen oikealle. Jäljesti aika ripeään tahtiin helpossa maastossa suht tuoreella jäljellä. Muutaman kerran pyöri vähän ja tarkasteli jäljen suuntaa, mutta enimmäkseen ihan siistiä jäljestystä ja molemmat kepit nousi. 

Treenien lisäksi meidän laumalla on ollut nyt vähän terveysjuttujakin. Saralla tsekkasin munuaisarvot heinäkuussa, ja silloin sillä oli sekä urea että krea koholla. Mittasin siltä myös verenpaineen, ja sekin oli koholla. Syyskuun alussa kävin kontrolloimassa verenpaineen, ja se oli edelleen koholla. Täytynee siis miettiä nyt verenpainelääkityksen aloitamista Saralle. Step puolestaan ontui viime viikolla oikeaa takajalkaa, oli hetkellisesti ihan kolmijalkainen ja kävin mielessäni läpi kaikki kauhukuvat ristisidevammasta osteosarkoomaan. Lepo kuitenkin auttoi, ja ontuma helpottui parissa päivässä. Fisu on sentään ollut terve, mutta sillä on nyt valeraskaus pahimmillaan. Tissit ovat valtavat ja maitoa tulee runsaasti. Kotona Fisu on ollut aika väsynyt, ei tee mitään muuta kuin nukkuu, mutta lenkeillä ja treeneissä on kuitenkin ollut aikalailla normaali.

Täällä Pohjanmaalla on sitten aivan älyttömän hienoja maisemia, ihan harmittaa kun en ottanut kameraa mukaan ja kännyräpsyt ei todellakaan tee oikeutta näille upeille soille ja usvaisille illoille!

IMG_1402.jpgIMG_1406.jpg

Step ottaa selvää reitistä :D

IMG_1400.jpgIMG_1424.jpgIMG_1418.jpg

maanantai, 18. syyskuu 2017

Perusasioita ja aksakisoja

Viime viikolla ollaan toteutettu tokon treenisuunnitelmaa ja käyty Fisun kanssa treenaamassa ihan perusjuttuja. Joku päivä (keskiviikko?) kävin tottiskentällä treenaamassa, pääasiassa tokoa mutta otin myös hyppynoudot. Tokossa tehtiin ohjattua, tehtiin taas sitä treeniä jossa käännän kahden toiston jälkeen kapulat eri puolelle merkkiä. Ei mennyt kovin hyvin, juoksi vähän minne sattuu ja kapulat hukkuivat pitkään ruohoon. Hyppynoudossa yritti nytkin lähteä aa-esteelle samaan tapaan kuin kisoissa, mutta sain onneksi Fisun nyt kiinni virheestä ja kerrottua, ettei se saa itse valita, kumman esteen menisi mielummin. Yhden mokan jälkeen ei yrittänyt enää toista kertaa ja hyppäsi hienosti. 

Torstaina treenattin koulun kentällä, tehtiin ruudun paikan hakua, luoksarin stopit, eteenlähetyksen korjauksia ja pk-eteenmenoa. Luoksetulon stopit oli loistavia, tehtiin takapalkalla. Eteenlähetyksen korjaukset oli aika pahasti unohtunut, niihin tarvitsee tehdä ihan vaan lisää toistoja ja rutiinia. Ruudun paikan haut oli tosi hyviä, ja kertaalleen siirsin ruudun eri kohtaan, siitäkään ei hämääntynyt yhtään vaan oli tosi tarkkana. Eteenmeno sitten olikin kamala ja saatiin taas vääntää. Olen nyt palkkaillut ruhtinaallisesti seuraamista, jotta saisin sen arvoa nostettua eteenmenoon nähden. Aluksi vaikutti toimivan, mutta nyt muutaman treenikerran jälkeen ei vaikuta enää niin kovin hyvältä idealta. Fisu on nostanut kierroksia entistä enemmän, ja seuraamisessa karkailun ja edistämisen sijaan yliyrittää, on tosi levoton, sivulle jumppaa asentoa kun koittaa tarjota parempaa kontaktia ja perä viistää kävellessä maata. Ojasta allikkoon siis tämänkin suhteen. Vaihdan nyt vielä kerran systeemiä, ja koitan saada Fisun rauhoittumaan nameilla samaan tapaan kuin janalla. Fisu on niin kiihkeänä eteenmenosta, ettei palkkaudu namista, mutta saan sen kuitenkin ottamaan namin "välttämättömänä", jos se vaikuttaisi kuitenkin mielentilaan vaikka ei varsinaisesti ole palkitsevaa.

Sunnuntainakin treenattiin koulun kentällä. Tällä kertaa teemoina seuraaminen, tunnari ja kierto. Seuraaminen tuntui nyt ihan tosi kivalta, aika tasapainoista ja rauhallista. Tunnarissa olin itse lähellä ja palkkasin vauhdista, heitin namin ja sillä välin laitoin kapulan uudestaan väärien joukkoon. Meni kivasti, haisteli tosi tarkasti ja keskittyneesti. Kertaalleen otettiin kokonainen tunnari, oli hyvä. Kierrossa kokeilin nyt laittaa merkin taakse namikupin, ja otettiin ihan lyhyellä matkalla. Siirtelin merkkiä muutaman toiston välein, jotta sai myös vähän bongailla merkkiä. Ihan ei heti tajunnut nameja, yritti vaan juosta namikupista ohi. 

Paimennustakin ollaan treenattu nyt kolme kertaa. Toissaviikolla käytiin keskiviikkona Pukkilassa Elina Timoskaisen treeneissä. Otettiin teemaksi jako, kun Pukkilassa lampaat on sen verran helppoja jakaa. Eka jako oli samanlainen kaoottinen sinkoilujako mitä kaikki aiemmat tähän mennessä. Kun lampaat oltiin saatu kahteen laumaan, harjoiteltiin väliin tuloja kauempaa. Jätin koiran toiselle puolelle "rakoa" ja menin itse toiselle puolelle. Käänsin rintamasuunnan sitä laumaa kohti jonka halusin Fisun ottavan haltuun, kutsuin Fisun väliin ja heti perään annoin suuntakäskyn, jolla sain Fisun juoksemaan mun ohi ja takaa valitsemalleni laumalle. Aluksi oli ihan tosi ihmeissään eikä tajunnut, mutta muutaman onnistuneen toiston jälkeen hoksasi ja sen jälkeen meni paremmin. Otettiin sitten muutama jako tällä systeemillä, ja alkoi toimimaan kivasti. Otettiin tarkoituksella isolla laumalla, ja niillä raon tekeminen olikin kyllä tosi helppoa. Jakojen jälkeen jäätiin vielä avuksi toiselle koiralle, kun laumat piti pitää erillään. Pariin kertaan meinasivat päästä yhdistymään, mutta yllättävän hyvin pystyi pitämään ja työstämään vetoa vastaan. 

Viime tiistaina käytiin treenaamassa myös Pukkilassa, tällä kertaa omatoimitreeneissä. Päästiin myös tekemään "oikeita töitä" kun ei ollut kouluttajaa paikalla. Aloitettiin hakemalla lampaat laitumelta ja viemällä koko lauma tietä pitkin pihan läpi hiekkatarhaan. Jaettiin siellä porukka kahteen, pienempi porukka laitettiin pyöröaitaukseen ja jäljelle jäänyt isompi porukka jaettiin vielä uudestaan, ja nyt koitin jopa hiukan sorteerata karitsoja toiseen laumaan. Ihan ei onnistunut, kaksi karitsaa jäi myös treeniporukkaan. Toinen koira jäi pitämään treeniporukkaa ja Fisun kanssa vietiin enemmän karitsoja sisältävä porukka tarhaan huilimaan. Sitten otettiin vielä treeniryhmä, ja kuljetettiin ne pellolle. Nämä jaot eivät kyllä menneet niin hallitusti kuin isommalla porukalla, mutta pääasia, että saatiin hommat tehtyä. Tosi vaikea oli "tosipaikan tullen" keskittyä omaan tekemiseen. Pellolla tehtiin sitten ajoa. Jatkoin nyt samaa mitä tehtiin kesällä, eli lähestymisiä, ja kun lampaat alkoivat reagoimaan koiraan, pyysin Fisua pysähtymään ja odotin, että lampaat saivat lähteä rauhassa liikkeelle. Edettiin hiiiiiiiitaasti, ja lampaat liikkuivat tosi verkkaisesti kun pellolla oli niin kovasti ruohoa ja söivät koko ajan. Koitin itse jättäytyä niin kauas kuin mahdollista, mutta kovin pitkää välimatkaa ainakaan noin tahmeasti liikkuvalla porukalla en pystynyt ottamaan. Ajettiin pariin kertaan lampaat pellon päästä päähän ja otettiin sitten tauko. Tauon jälkeen jatkettiin, ja alkuun saatiinkin tosi kiva pätkä hyvää ja itsenäistä ajoa, pystyin jättäytymään jonnekin reilun 50m päähän itse. Sivuetäisyyttä tuntui olevan helpompi saada kuin suoraan koiran takana. Lopuksi otettiin parit flänkit palkaksi ajosta. Fisu tuntui olevan aika poikki treenistä, vaikka fyysisesti oli todella kevyttä ja lampaat liikkuivat rauhallista kävelyä ja pysähtelivät. Ajo on Fisulle kyllä vielä vaikeaa, se ei ole kovin luontevaa ja mielummin itse valitessaan toisi aina lampaat mulle.

Myös perjantaina käytiin paimentamassa, nyt ihan ohjatuissa Kristiinan treeneissä. Otettiin nyt teemaksi häkitys ja häkistä ulosotto. Jaettiin taas ensin porukkaa pienempiin osiin, taaskaan jaot eivät olleet erityisen hienoja mutta homma saatiin hoidettua. Otettiin sitten joku 6 lampaan porukka häkille. Häkitykset meni tosi helposti, lampaat tietävät että häkkiin kuuluu mennä, eikä Fisua hirveästi tarvittu. Häkistä ulosottoa onneksi päästiin treenaamaan. Fisu ei millään olisi malttanut jäädä maahan portille, vaikka käskin tiukasti maahan niin otti sen paineena ja karkasi tasapainoon. Muuten teki kyllä ihan hyvin, meni reippaasti taakse ja käänsi hyvin päätä pois. Kokeilin sitten vaihtaa portilla maahan-käskyn käy siihen-käskyyn, ja sitä totteli paremmin ja saatiin monta hyvää häkistä ottoa. Kertaalleen lampaat häkissä polkivat jalkaa Fisulle, ja Fisulla kyllä napsahti heti ja kävi sanomassa takaisin. Aika kireällä siis on pinna. Toinen kierros tehtiin hakuja, tai oikeastaan vain kuuntelua nostossa. Kristiina piti lampaita, jätin Fisun kauemmas (joku 150m päähän) ja tulin itse lähemmäs lampaita. Nostossa käskin jatkamaan kaarta. Tää oli nyt taas melkoista vääntöä, ei olisi _millään_ suostunut kuuntelemaan vaan pysähtyi johonkin omia aikojaan eikä ottanut kunnolla suuntaa siitä. Muutaman kerran myös jäi jo ihan selvästi vajaaksi. Tehtiin sitten niin, että juoksin Fisun luo riittävän lähelle ja vaadin ottamaan kunnolla paineen ja hus-käskyllä avaamaan kaarta, ja kun oikeasti käänsi kunnolla pään tai lähti kauemmas, annoin jatkaa kaarta. Otettiin myös muutama lähempää. Sain näillä Fisun aika hyvin kuuntelemaan ja ottamaan painetta vähän kauempaa, ja otettiin tähän väliin tauko. Lopuksi jatkettiin vielä uudestaan hakuja, ja nyt olikin jo ihan eri näköistä. Tasapainoon tullessa hidasti, selvästi mietti, ja lisäkäskyllä jatkoi matkaa! 

IMG_1618.jpgIMG_1625.jpgIMG_1628.jpgIMG_1673.jpg

Lauantaina oli pitkästä aikaa aksakisat. Oltiin kisaamassa Agility Akatemialla, ei olla koskaan käyty siellä aiemmin. Kolme rataa, tuomarina Norjasta Jan Egil Eide. Radat oli ihan tosi hauskoja, vaikeita mutta vauhdikkaita ja loogisia. Hyvä fiilis oli mennä, vaikka ei ollutkaan mitään tulostavotteita näin pitkän tauon jälkeen. Ekalla radalla oikeastaan tuli suurin onnistumisen fiilis, alussa oli hyppykuvio jossa halusin kokeilla uutta ohjausta, haltuunottoa hypyllä niin etten käytä vastaista kättä vaan ainoastaan avaan olkapään linjaa koiran puoleisella kädellä ja koiran pitäisi tulla hyppy mun puolelta. Ollaan treenattu näitä muutamaan kertaan helpoilla kulmilla ja tuntuu toimivan kivasti, mutta näin vaikeasta kulmasta en ollut varma osaisiko Fisu. No, osasi oikein hienosti, ja alku meni tosi sujuvasti. Radan keskiosa oli vähän kaoottista, tein liian voimakkaan putkijarrun ja meinasi tulla pituudesta ohi, sain korjattua mutta olin ihan myöhässä, ja rytmi hajosi. Meinasi karata kepeille, ja luulinkin että saatiin hyl, mutta ei ollut sitten kuitenkan osunut keppeihin. Loppurata saatiin taas ihan hyvällä rytmillä läpi. Nollalla sija 5. kovatasoisessa seurassa, hävittiin mm. Fisun hienolle pikkusiskolle Etnalle ja Elinalle :) 

Toka rata oli aika hankala, ja menikin melkoiseksi säädöksi. Alussa jäin jo ihan jälkeen ja meinasi tulla yhdestä hypystä ohi, mutta sain vielä työnnettyä hypylle. Keinun jälkeen käänsin vähän liian tiukasti ja meinasi tulla pituudesta ohi, ja teki siinä ylimääräisen pyörähdyksen. Jatkettiin, jollain ihmeellä sain sen työnnettyä pituudelle ja kepeillekin löysi hankalasta kulmasta. Sitten puomilta kielto, syöksyi puomin sijaan kohti puomin vieressä olevaan pylvästä, näytti luulevan sitä joksikin esteeksi :D Puomikin oli hidas, ja lopussa aalla huono osuma kun kääntyi kysymään ja seuraavalla hypyllä joku ihmeellinen ninjahyppy kun ei lukenut leikkausta heti oikein. Maalissa ihan nauratti, oli sen verran hirveää sähläystä ja jollain ihmeen kummalla vain 5vp tulokseksi siitä huolimatta.

Vika rata meni aika kivasti puoliväliin asti, siellä sitten yhdessä käännöksessä ei tullut rytmitykseen eikä haltuunottokäskyyn, juoksi vaan ja valui hypyn väärälle puolelle eli hyl. Lopussa vielä sitten juoksi puomin läpi ja karkasi kontaktilta, joten laitoin takaisin. Ihan hyvä muistutus, ettei sieltä voi karata vaikka juoksisin ohi tekemään sokkaria.