sunnuntai, 13. elokuu 2017

Paimennusprojekteja ja pk-juttuja

Viime viikonlopun jälkeen päätin koota nyt vähän yhteen ajatuksia paimennuksesta ja siihen liittyvistä treeniaiheista. Kisoissa tuli hyvin meidän ongelmakohdat esiin, ja jotta voitaisiin joskus mennä 2-luokkaan (ja saada sieltä tuloksia), niin pitäisi päästä ratkomaan ongelmia.

  • Fisun isoin "ongelma" on kokemattomuus lampaiden kohtaamisessa. Meillä on todella vähän kokemusta ja rutiinia paimennuksesta, Fisu ei ole päässyt oikeastaan koskaan oikeisiin töihin lampaiden kanssa, ja sillä on hyvin vähän kokemusta ahtaissa tiloissa työskentelystä. Ahtaissa tiloissa sitä jännittää lampaiden kohtaaminen, ja mikäli lampaat eivät heti väistä vaan kääntyvät katsomaan, Fisu herkästi menettää malttinsa ja syöksähtää kohti. Fisu ei oikeastaan pure, mutta tekee sellaisia hyökkäyksiä kohti, joilla säikyttää lauman. Kisoissa tämä tulee ilmi häkissä. Isossa häkissä, kuten spky:n perusradalla ei ollut mitään ongelmaa, sillä tila oli sen verran iso, että lampaat mahtuivat hyvin väistämään ja Fisu oli aivan rauhallinen häkissä. Pienemmässä häkissä Fisua jännittää mennä lampaiden taakse, ja se menee sinne syöksähtäen, ja samalla säikyttää lampaat, ja tämän jälkeen lauman haltuunotto häkistä ulosajon jälkeen on vaikeaa, kun lampaat juoksevat häkistä ulos liian kovaa.
  • Paniikkitilanne, jossa lampaat vaikuttavat "karkaavan", on vaikea meille molemmille. Kun lampaat kiihdyttävät karkuun, Fisun flänkit menevät ahtaiksi ja se säntää perään säikyttäen lampaita vielä lisää. Lisäksi silloin, kun panikoin itse, en muista laittaa painetta Fisuun, jotta tekisi kunnon flänkin, vaan annan valua perään väärällä asenteella.
  • Häkitys on meille vaikeaa, eikä mikään ihme, ollaan treenattu sitä nimittäin todella vähän ja ollaan kokemattomia molemmat. Useissa paimennustreenipaikoissa häkitystä ei pysty kunnolla treenaamaan, kun lampaat menevät häkkiin liian helposti. Häkillä Fisun flänkit menevät liian ahtaiksi, valuu koko ajan lähemmäs ja painaa lampaat ohi siksi.
  • Hakukaaren pää on ollut ongelmana oikeastaan koko tämän kesän ajan. Lähtee kaarelle hyvin, tekee sopivan laajuisen kaaren, hakumatka ei ole ongelma mutta jättää kaaren vajaaksi. Ei yritä siis leikata missään vaiheessa eikä valu takanakaan lähemmäs lampaita, mutta yrittää tehdä noston väärästä kohdasta eikä mene tasapainoon asti. Ongelman taustalla on todennäköisesti halu tuoda lampaita mulle, ja yrittää siksi oikoa ennen aikojaan. 
  • Jakoa ei osata vielä oikein ollenkaan, eikä Fisu myöskään ymmärrä ajatuksen tasolla pitää kahta laumaa erillään toisistaan.

Keskiviikkona käytiin Susannen luona Laihialla paimentamassa. Pureuduttiin nyt kahteen meidän ongelmakohdista, eli häkissä oloon sekä hakukaariin. Aloitettiin hausta, tehtiin samaa treeniä mitä ollaan tehty viime syksynä viimeksi, eli käskin tarkoituksella pois tasapainosta eikä saanut tuoda lampaita haun jälkeen kertaakaan. Aluksi oli todella sitkeässä kuunteleminen, ei sitten millään voinut uskoa, että ei saa tuoda, ei totellut miljoonaakaan käskyä. Menin lähemmäs laittamaan painetta, ja sain jotenkuten tottelemaan. Tein useamman kaaren molempiin suuntiin, käskytin kaikissa reilusti yli tasapainosta jonnekin klo 9 tai 15 kohdalle, ja sieltä sai tehdä vähän matkaa ajoa tai kutsuin luokse. Olin itse suht lähellä, jotta pystyin kontrolloimaan. Pari kertaa taisi yrittää tuttua temppuaan eli jäi jo ennen tasapainoa himmailemaan, mutta aika nopeasti hoksasi, ettei se nyt käy. Otettiin muutaman onnistuneen jälkeen juomatauko. 

Tauon jälkeen pureuduttiin häkkiongelmaan. Laitettiin ensin häkkiin, sekään ei ollut ihan helppoa, nämä lampaat eivät kyllä itsetään sinne kävelleet. Juuri, kun melkein oltiin saatu kaikki häkkiin, niin yksi uuhi alkoi uhittelemaan Fisulle, kääntyi vastaan ja polki jalkaa, ja Fisulla katkesi pinna ja kävi pöläyttämässä, ja lauma hajosi. Uudella yrityksellä saatiin sitten kaikki häkkiin. Häkki oli saman mallinen kuin peruradalla, eli etuosassa pieni käytävä ja perällä pyöreä häkki. Ensimmäinen yritys häkistä ulosottoon meni oikein nätisti, Fisua ei ahdistanut näin suuressa häkissä ja meni nätisti taakse. En kuitenkaan päästänyt lampaita ulos, vaan siirryin itse toiselle puolelle häkkiä, ja pyysin siirtymään "eteisen" puolella olevien lampaiden taakse. Tässä tulikin sitten ongelma esiin, eli nyt kun olisi pitänyt mennä lähemmäs ahtaassa tilassa, ei olisi halunnut mennä, ja sitten kun meni, niin meni liian kovaa ja säikytti lampaat. Menin sitten Fisun tueksi häkkiin, ja yhdessä koitettiin mennä reunoja pitkin ja irrotella lampaita laidoista. Oli tosi vaikeaa, ja useampaan kertaan lampaat kyseenalaistivat Fisua ja polkivat sille jalkaa. Fisua ahdisti ja yritti muutamaan kertaan liueta pois häkistä, mutta kun ei päässyt, niin jatkoi hommia, ja saatiin muutamaan kertaan yhteisvoimin lampaat irti ahtaasta nurkasta ilman kaaosta. Tämä oli kuitenkin vielä liian vaikea tilanne Fisulle hoidella yksin, ja pitäisi päästä treenaamaan vähän helpommilla lampailla, jotka väistävät kunnolla eivätkä uhittele, vaikka koira ei toimisikaan täydellisesti joka hetki. Otettiin sitten lampaat ulos, ja otin vielä muutaman samanlaisen hakutreenin kuin mitä aluksi, ja nyt meni tosi paljon paremmin! Aika nopeasti näköjään alkaa kuuntelemaan, ei tarvinnut enää kauheasti vääntää siitä, pitääkö jatkaa flänkkiä tasapainon jälkeenkin käskettäessä. Lopuksi siirrettiin lampaat pienempään aitaukseen, ja tehtiin siellä ihan tosi perustreeniä, lampaiden lähestymistä ja irroitusta nurkasta. Tässä pystytään treenaamaan periaatteessa samaa ideaa kuin häkissä, mutta helpommassa tilanteessa, kun lampailla on tilaa väistää. Teki aika kivasti, tässä ei jännittänyt yhtään niin paljoa ja sai ihan hyvin irti lampaita aidasta. 

Muuten ollaan sitten tehty vain pk-juttuja. Tiistaina käytiin Fisun kanssa tottistelemassa pk-kentällä. Treenasin kaikki jäävät, noutoa, hyppynoudon, estenoutoa ja eteenmenoa. Jäävät teki kaikki kerrasta oikein, ei ole mitään unohtunut kesätauon aikana. Noudossa esittelin nyt ekaa kertaa 2kg kapulan. Jaksoi kyllä kantaa sitä, mutta edessä luovutusasento ei oikein onnistunut, ei jaksa pitää kapulaa suorassa vaan se joko kallistuu jommalle kummalle puolelle tai sitten nojaa mun jalkoihin. Hyppy meni kans tosi kivasti, otettiin kerran meno ja paluu ilman kapulaa, sitten kapulan kanssa. Rentoja, ilmavia hyppyjä kaikki. Aa-esteellä otin nyt projektiksi "hulluttaa" Fisua aahan, koska nyt tuntuisi olevan metrinen ja aa-este liian eriarvoisia, metrinen on kivempi. Kentällä oli sekä matala harjoittelueste että normaali kisakokoinen este, niin mentiin molempia aksatyyliin peräkkäin niin, että juoksin vieressä. Tuntui tykkäävän, jatketaan tällä tavalla toistekin. Lopuksi vielä eteenmenoa, huoh mitä vääntöä taas. Ei seurannut varmasti yhtäkään askelta kunnolla, edisti, poikitti ja yritti karata _monta_ kertaa. Kertaalleen vein jopa autoon kesken treenin, kun en jaksanut vääntää. Tähän täytyy nyt paneutua kunnolla. Sillä välin kun Fisu oli jäähyllä, Sara ja Step saivat tottistella myös. Sara, mun vanha taistelupari, ei myöskään ole tähän ikään mennessä oppinut tekemään kunnon seuraamista eteenmenossa, sekin oli kyllä ihan karkaamassa pallolle joka askeleella :D Fisussa ja Sarassa on kyllä aika paljon samaa...

Torstaina Fisu kävi hierottavana, vähän oli jumia etureisissä ja lantiossa, mutta ei mitään ihmeellistä. Torstai ja perjantai otettiin siis rennosti ja levättiin.

Lauantaina oli tosi kova tuuli, joten käytin sitä hyväksi ja otettiin lenkin yhteydessä esineruutua. Tehtiin taas hajunhakuja, laitoin neljä esinettä valmiiksi tuulen yläpuolelle. Ekalla päästin heti kun sai hajun, kolmella seuraavalla käytiin hakemassa haju ja palattiin kauemmas lähetykseen. Meni tosi kivasti, sai kaikista hajun jo kaukaa (jostain 5-10m päästä esineestä) ja löysi helposti. Vielä jos kerran saisin hyvällä tuulella tehtyä tälläisen treenin vähän pidemmällä matkalla, niin voisin sitten kokeilla taas normaalia esineruutua, ja katsoa, onko tästä ollut apua.

Tänään käytiin iltapäivällä tottistelemassa kentällä. Otin seuraamisen yhteydessä paukut, sitten taas noutoa 2kg kapulalla, hypyt ja eteenmenon. Seuraaminen oli ihan ok, ei reagoinut paukkuihin. Noutoa tehtiin niin, että heitin itse kapulan ja avustaja heitti sitä vielä vähän kauemmas. Teki aika kivasti, toi ihan hyvällä asenteella isoa kapulaa. Luovutus oli edelleen ongelma, joten tein nyt niin, että pyysin hyppäämään mua vasten kapulan kanssa ja taisteltiin hetki kapulasta ennen kuin sanoin irti. Treenataan luovutus, tai oikeastaan kapula suussa istuminen kuntoon erillisenä kotona, ennen kuin yhdistän itse noutoon. Hyppynouto tehtiin vain kerran, se oli tosi hyvä. Esteellä ensin taas vierellä juosten kerta molempiin suuntiin, sitten kokonainen nouto. Sekin oli hyvä. Eteenmenoon otettiin nyt uusi lähestymistapa. Palkkasin jo yhden askeleen kohtalaisesta seuraamisesta erittäin vuolaasti leikkimällä, eli koitan nyt nostaa seuraamisen arvoa. Tehtiin monta pätkää seuraamista, palkkasin kun teki edes sinne päin seuraamista eikä yrittänyt karata. Tuntui ihan toimivan, tai ainakin tuntui paljon paremmalta kuin viimeksi. Lopulta kun sai mennä, lähetin suoraan sivulta ja aika lyhyellä matkalla, joutui tekemään seuraamista ainakin 5-6 pätkää ennen kun sai mennä. Jospa tällä tavalla ei odottaisi niin kovasti lupaa lähteä vielä siinä 10-15 askeleen kohdalla.

Illalla vielä jälkeä. Kävin tekemässä peltojäljen, kun löysin tästä läheltä sopivan pellon joka oli juuri puitu. Jälki oli 600m pitkä, vanheni 1,5 tuntia, janaa ei oikeastaan ollut kuin joku 3m ja keppejä neljä, joista kolme minikeppiä ja vika normaali. Jäljellä oli puolet Fisun iltaruuasta namikasoina siellä täällä, yksittäisiä nameja ei ehkä niin hyvin malta jäädä syömään. Jälki meni kaikenkaikkiaan aika kivasti. Ekalla suoralla pyöri jonkun verran, tuuli vasemmalta eli jäljen loppuosan suunnasta, ja varmasti sai vähän hajua sieltä kun pelto oli sen verran kapea. Ekassa kulmassa vähän pyöri myös, mutta selvitti ihan hienosti. Namikasoista malttoi jäädä hyvin syömään. Loppua kohden paransi työskentelyään ja tuulikaan ei enää häirinnyt. Jäljesti Fisuksi tosi nätisti, syvällä nenällä ja pysyi enimmäkseen jäljen päällä, ei kauheasti seilannut eikä kiskonut mitenkään hulluna. Etenkin piikki ja kaksi viimeistä kulmaa meni aivan älyttömän nätisti, niin hienosti, että melkein jo innostuin FH-jäljestä. No ehkä ei tarvita lisää lajeja. Kaikki kepit nosti itsenäisesti.

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202017-08-13%20kell

maanantai, 7. elokuu 2017

Tyrnävällä

Perjantaina startattiin töiden jälkeen meidän pohjoisen paimennusreissu. Pysähdyttiin matkalla Päivin luokse Lumimetsään treenaamaan. Otettiin ensin pari hakua, kun niissä Fisu on nyt jättänyt koko ajan kaarta vajaaksi. Nyt teki pari tosi hyvää ja pari sellaista, jossa jäi vajaaksi. Tuonnit muuten hyviä, paitsi yhdessä pääsi tulemaan liian lujaa kun ei totellut käskyjä. Enimmäkseen teki aika rauhallisesti ja oli hyvin kuulolla. Etenkin nostot oli tosi kauniita ja rauhallisia. Sitten tehtiin häkitystä. Kyseistä lammasryhmää ei oltu koskaan häkitetty, eikä kyllä häkitetty nytkään. Homma oli aivan mahdotonta, lampaat eivät väistäneet kunnolla ihmistä, niin vyöryivät mun puolelta ohi koko ajan. Yritettiin noin miljoona kertaa, eikä saatu kertaakaan koko porukkaa häkkiin. Fisu kyllä yritti parhaansa, mutta ei vaan osata vielä riittävän hyvin häkittää. Fisun ongelmana on liian ahtaat flänkit häkityksessä, ajautuu koko ajan lähemmäs eikä flänkkää puhtaasti. Lopulta saatiin reilu puolet porukasta häkkiin, kolme jäi ulkopuolelle. Kaksi pinkaisi laitumen nurkkaan, mutta kolmas jäi häkin reunalle muiden seuraan. Koitettiin saada yksinäistä lammasta irti muista, jotta saataisi tehdä häkistä pois otto rauhassa, mutta siitä ei tullut kyllä mitään. Fisu ei millään käsittänyt, että yksi lammas oli eri puolella aitaa, yritti vaan tuoda koko porukkaa, eikä tietenkään saanut niitä liikkeelle kun aita oli välissä. Oli aivan yhtenä isona kysymysmerkkinä. Singleä ei olla koskaan tehty, eikä voinut mitenkään käsittää, että yksinäinen lammas pitäisi saada erilleen muista. Sitten, kun otin lampaan omien jalkojen väliin, ja lähdin taluttamaan pois häkiltä, hoksasi vihdoin, että yksittäistä lammasta voi tulla myös katsomaan, ja saatiin hetkellisesti pidettyä lammasta erillään, mutta se pääsi kuitenkin karkaamaan häkille. Luovutettiin, ja päästettiin lammas sisään kavereiden luo. Otetiin sitten muutama kierros häkissä sisällä siirtymisiä lauman taakse. Häkissä oli taas aika jännittynyt, eikä pystynyt työskentelemään rauhallisesti. Siirtymät oli sellaisia syöksähdyksiä, ja pari kertaa yksi lammas yritti tulla päälle, niin Fisu välittömästi kyllä sanoi takaisin.

Kauhean luottavaisena ei siis lähdetty lauantaina kisaamaan. Kisapelto oli suorakaiteen muotoinen, molemmilla puolilla sivulla pusikkoa/metsää. Vasemmalla puolella nurkassa oli kulku poistovarikolle, ja sen lampaat tuntuivat tietävän ja sinne oli veto. Myös oikealle laitaan niillä oli vetoa, ja sinne karkasikin useammalla lampaat kaikissa luokissa. Lampaat olivat aika liikkuvaiset ja herkät, hermostuivat jos koira yhtään lähestyi liian ripeästi. Mitään eivät antaneet ilmaiseksi, mutta kulkivat kyllä nätisti jos koira oli riittävän rauhallinen ja kaukana. Startattiin ykkösluokan kolmantena koirana. Meidän vuoro tulikin varsin nopeasti, kun molemmilta meitä ennen suorittaneilta koirilta karkasi lampaat. Fisu näki selvästi lampaiden tuonnin kun käveltiin tolpalle. Laitoin vasemman kautta hakukaarelle kuten melkein kaikki muutkin, jotta peittäisi vedon varikolle. Lähti ihan hyvällä kaarella, vähän kompuroi pellolla oleviin ojiin, mutta ei näyttänyt menoa haittaavan. Alkoi himmaamaan jossain klo 10 kohdalla ja pysähtyi itse vähän ennen tasapainoa. Korjasin uudella käskyllä tasapainoon, mutta lampaat olivatkin lähteneet jo liikkeelle, ja nosto meni vinoksi vasemmalle. Ei olisi kannattanut korjata, niin olisi nostanut ihan suoraan siitä mihin itse pysähtyi. Hakukaaresta pisteitä 15/20, koska jäi vajaaksi, ja nostosta 5/10, koska lampaat olivat jo liikkeellä. Lampaat tulivat linjan vasemmalla puolella, ja yritin korjata Fisua oikealle, mutta ei oikein ottanut kunnolla käskyä, tai meni kyllä oikealle, mutta samalla valui koko ajan lähemmäs lampaita ja kiihdytti vauhtia. Olisin kyllä voinut vielä vähän painokkaammin korjata jo heti noston jälkeen... Tuonti oli koko matkan ehkä 5m offline, mutta aika suora kuitenkin sillä linjalla. Tuonnista 10/20 pistettä. Tolpan kierto vastapäivään onnistui hienosti, ja saatiin lampaat rauhoittumaan kivasti ennen ajoa. Poispäinajo meni musta aika hyvin, Fisu ajoi tosi kivalla tempolla rauhallisesti. Yksi pieni mutka pois linjalta tehtiin vahingossa vähän ennen ajoportteja, kun lampaat ajautuivat ojan uoman mukana vähän matkaa vinoon. Portteihin osuttiin hienosti. Pisteitä poispäinajosta 7/10. Käännöksessä ajoportilta kuljetukseen mokasin itse, olin jäänyt vahingossa aivan liian kauas taakse, ja olin ihan väärässä paikassa peruskuljetusta varten. Laitoin Fisun kääntämään lampaat ja sillä välin juoksin itse linjalle, mutta lauma ehti seisoskella hetken, kun itse olin hidas. En tiennyt (tai oikeastaan tiesin, en muistanut) että siitäkin menee pisteitä, jos lauma pysähtyy. Muuten kuljetus meni aivan tosi kauniisti, oltiin täydellisesti linjalla, lampaat liikkuivat rauhallisesti kävellen, Fisu ajoi nätisti ja piti hyvin etäisyyttä. Pisteitä 18/20. Jätin lampaat ja Fisun jakorinkiin ja menin itse portille. Pyysin siitä tuomaan lampaat, mutta tyrittiin jo oikeastaan tässä kohdin. Olisi kannattanut laittaa toista kautta flänkille, koska nyt Fisun tehdessä vähän ahtaan flänkin, se painoi jo siinä vaiheessa lampaat ohi häkistä. Sama häkitysongelma oli edelleen nähtävillä kuin mitä Päivillä, Fisu on koko ajan liian lähellä, itse en pysty pitämään omaa puoltani ja Fisu painaa lampaat ohi häkistä. Pyörittiin ikuisuudelta tuntuva aika häkkiä ympäri, yritettiin noin miljoona kertaa eri suunnista. Kertaalleen onnistuttiin saamaan lampaat laitumella olevan pienen lammenkin väärälle puolelle. Lopulta lampailla taisi mennä hermot meidän tunarointiin, ja ne määrätietoisesti marssivat häkkiin, vaikka Fisu ei kauheasti tehnyt mitään :D Häkityksestä pisteitä 1/10. Häkistä ulosotto oli vauhdikas, koitin pysäyttää Fisun häkin suulle mennessä, mutta ei totellut, vaan pinkaisi suoraan lauman taakse. Painoi lampaat ulos vauhdilla, ja sitten tulikin hirveä kiire saada ne hallintaan, ennen kun syöksyvät varikolle. Saatiin kuitenkin tässäkin kohtaa lampaat pysymään pellolla, vaikka lähtivät hyvin määrätietoisesti pinkomaan välittömästi häkin portin auettua. Pisteitä häkistä ulosajosta 8/10. 

Yhteensä siis 64p, PPR1 (joka meillä kyllä jo oli) ja 1. sija, koska oltiin luokan ainoa koirakko, jolla lampaat pysyivät pellolla. Kovin kaunis suoritus se ei ollut, mutta oli siellä hyviäkin pätkiä.

20706349_10155567988924417_1348553997_o.20677129_10155567988954417_1719235553_o.

Kuvat: Hannu Heiskala

Sunnuntaina sitten uudestaan, ajattelin, että nyt on varmaan helpompaa, kun on jo tuttu paikka ja tiedän vaarakohdat, ja pystyn parantamaan ainakin niissä virheissä, mitä itse tein. Sen sijaan sunnuntaina lampaat olivat vielä haastavampia kuin lauantaina, sen verran moni koira oli jo juoksuttanut ne oikeassa laidassa peltoa olevaan metsään, että sinne ne lähtivät pienimmästäkin virheestä. 2-luokan koirakoista vain kaksi sai tuloksen ja meitä ennen 1-luokassa startanneilta karkasi taas molemmilta lampaat. Päätin nyt laittaa Fisun oikean kautta, jotta peittäisi vedon oikealle paremmin. Teki huonomman hakukaaren kuin lauantaina, oli ahtaampi ja jäi nyt jo jonnekin klo 14 paikkeille ilman lupaa. Korjasin, ja lähti kyllä jatkamaan. Nosto oli pikkuisen vino vasemmalle, mutta nyt päättäväisesti korjasin, ja sain lampaat palautettua linjalle, ja tuonti sen jälkeen aivan suora. Pisteitä hakukaaresta 14/20, nostosta 5/10 ja tuonnista 17/20. Tolpan kierto onnistui nytkin ihan kohtalaisesti, pikkuisen oli löysempi kuin lauantaina. Poispäinajoon lähdössä oli nyt vähän ongelmia, olivat lähdössä ensin ihan vinoon vasemmalle, korjasin, ja sitten olivatkin jo liikaa oikealla. Sitten, kun saatiin lähtö sujumaan suoraan, niin itse ajo menikin taas hyvin. Hiukan kuumotti porttien kohdalla, kun siinä oltiin aivan metsän reunassa niillä main, mistä muilla lampaat olivat karanneet, mutta meillä liikkuivat kyllä ihan rauhallisesti ja tasaisesti porteista läpi. Pisteitä 7/10. Nyt olin paremmin itse kartalla enkä jäänyt ihailemaan Fisun ajoa, mutta siltikään en ehtinyt valmiiksi linjalle kun lampaat olivat jo tulossa portista. Käännös vähän valui pitkäksi, ja kuljetettiin myös toinen pätkä poispäinajona, kun en ehtinyt lampaiden edelle. Oltiin ihan hyvin linjalla tässäkin, mutta toinen käännös oli myös hiukan löysä. Vikalle pätkälle sentään ehdin itse edelle ja tehtiin peruskuljetuksella. Pisteitä kuljetuksesta 17/20. Nyt olin valmistautunut paremmin häkityksen mahdollisiin vaikeuksiin ja pelasin itse tilanteen paremmin, vaikka nyt ei saatu lampaita pysähtymään hetkeksikään ennen häkitystä. Häkki oli aika hankalassa paikassa, kun se oli kahden vetopisteen välissä, ihan sama mihin koitin koiran laittaa, niin lähtivät valumaan jompaan kumpaan suuntaan. Jatkettiin siis häkkiin lennosta, nytkin olivat menossa ohi Fisun puolelta, mutta sain pelastettua tilanteen viime hetkellä ja kääntyivät häkkiin heti ensimmäisellä yrittämällä. Annoin Fisun odottaa hetken ennen kun laitoin sisään, nyt oli hiukan rauhallisempi, mutta ei edelleenkään pysähtynyt häkin suulle vaan johonkin metrin päähän suuaukolta, ennen kuin luvalla siirtyi taakse. Ulosotto oli aivan samanlainen kuin lauantaina, lampaat tulivat kyllä nästisti ulos mutta heti häkin portilta lähtivät pinkomaan täyttä kyytiä varikolle, Fisu ehti juuri ja juuri ajoissa kääntämään. Sitten yrittivät singota metsään, ja sieltäkin saatiin juuri ajoissa pelastettua takaisin pellolle. Huh.Tälläisissä lampaat karkaa -paniikkitilanteissa ollaan vielä todella huonoja, sekä minä että Fisu. Kaikki keskittyminen menee siihen, että lampaat eivät pääse pakoon, Fisu tekee todella huonoja flänkkejä ja itse huudan pää punaisena ihan mitä sattuu. Lisäksi unohdin vielä sulkea häkin portinkin, kun lähtin auttamaan Fisua, ja juoksin sulkemaan sen vasta kun tilanne oli ohi ja lampaat turvallisesti matkalla varikolle haltuunoton jälkeen. Näin ei saisi tehdä, portti pitäisi sulkea heti kun lampaat on ulkona, ja kyllähän mä sen tiedän, en vaan pysty muistamaan koska paniikki. Tiukempi tuomari olisi varmasti hylännytkin tämän takia. Nyt kuitenkin häkityksestä pisteitä 10/10 ja ulosotosta 10/10.

Yhteensä 80p, PAIM1, PPR1 ja 1. sija taas ainoana tuloksen saaneena koirakkona! Hurjaa, nyt saataisi siis kisata paimennuksen 2-luokassa! Ei tosin olla kyllä todellakaan valmiita sinne, ja todennäköisesti jatketaan vielä tämä syksy 1-luokassa ja haetaan kokemusta ja parempia onnistumisia vierailta kisalampailta ennen kun lisätään vaikeusastetta.

torstai, 3. elokuu 2017

Worst part is over

Sain Fisulle koepaikan jälkikokeeseen! Se tuntuu olevan lajin vaikein osa-alue, ja nyt kun se on kunnossa, niin riittää, että treenataan :D Vaihdettiin viikonloppuna maisemaa Toholammilta Veteliin, ja treenimaastot ja -mahdollisuudet sen kun paranivat. Aivan kotipihasta lähtee upeaa kangasmetsää moneen suuntaan, loistavia jälkimaastoja on siis todella helposti saatavilla. En ole myöskään koskaan nähnyt metsissä yhtään lenkkeilijää, eli ei pelkoa harhoista. 

Esineruutua ollaan nyt tehty lähipäivinä kaksi kertaa. Otin nyt esineruutuun uuden lähestymistavan. Ongelmahan on se, että Fisu tekee mielikuvilla tai muilla avuilla todella hienoja suoria pistoja ja löytää esineet helposti, mutta juoksee alkumatkan nenä kiinni. Saattaa juosta jopa esineen päältä reagoimatta. Ilman apuja puolestaan lähtee usein aika vinoon tai jää pyörimään ihan esineruudun etulaitaan, enkä halua, että saa vahvistusta vinolla tai epämääräisellä pistolla löydetyistä esineistä. Ajatuksena on nyt siis vahvistaa sitten nenätyötä, jotta oppisi juoksemaan nenä auki. Ollaan tehty hajunhakuja avoimessa maastossa tuulisella säällä (eka kerta pellolla, toinen hyvin avoimessa kangasmetsässä). Otettiin molemmilla kerroilla neljä helppoa, valmiina olevaa esinettä, joita lähestyin koira hihnassa tuulen alapuolelta. Heti kun saa hajun, päästän irti ja saa käydä paikallistamassa hajun. Pellolla tehty treeni meni aivan superhyvin, sai tosi kaukaa hajun kaikista esineistä ja kulki nenä pystyssä oikein etsien tuulen mukana kulkevaa hajua. Metsässä tehty treeni ei ollut yhtä hyvä, ei saanut kovin kaukaa hajua ja reagoi jonkun verran jälkiin, joita olin tehnyt matkan varrelle. Jatketaan nyt kuitenkin edes jokunen kerta vielä, ties vaikka siitä olisi jotain hyötyä. 

Jälkeä ollaan tehty myös kaksi kertaa, viikonloppuna pari pientä keppi-ilmaisutreeniä ja eilen pidempi jälki. Keppi-ilmaisuissa koitin nyt laittaa keppejä tarkoituksella vaikeisiin paikkoihin, ja kepit oli minikeppejä. Toiselta ilmaisutreenijäljeltä nosti vain 1/3, toiselta 3/3. Eilinen pidempi jälki oli 550m pitkä, vanheni 1,5h, keppejä neljä, tosin yhdestä en kyllä edes muista, mihin olisin sen laittanut, joten en tiedä, laitoinko sittenkin vaan kolme ja yhden hukkasin johonkin... Kaavio oli M-kirjaimen muotoinen, eli kaksi piikkiä ja yksi tavallinen kulma. Janalla uskaltauduin nyt testaamaan vähän pidempää matkaa, ei olla tehty yhtään pitkää janaa viime syksyn janasekoilujen alkamisen jälkeen. On rauhottunut janalla nyt aivan tosi paljon ihan vaan sillä, että tuon Fisun lähtöpaikalle imuuttaen namilla, laitan maahan, syötän maassa vielä nameja ja lähetän hyvin vähäeleisesti heti kun on juuri ja juuri nielaissut namit, ennen kun ehtii yhtään nostamaan kierroksia. Teki aivan älyttömän kauniin janan, hitsi vie miten voikin olla iso muutos melko vähällä treenimäärällä! Lähti hidasta laukkaa ja hidasti muutaman askeleen jälkeen raviin, eteni täydellisen suoraan, reagoi heti jälkeen, tarkasti pari metriä takajälkeä ja nosti jäljen oikeaan suuntaan. Eka keppi oli risukasassa, nytkin olin laittanut ison kepin, jotta olisi mahdollisuus onnistua. Hienosti meni risukasan läpi ja nosti kepin. Jäljesti kivasti ja keskittyneesti, eikä välittänyt yhtään, vaikka aika läheltä kuului ukkosen jyrinää. Kakkoskepistä meni reagoimatta yli, tai voi olla, että kakkoskeppiä ei oikeasti edes ollut jäljellä. Kolmoskeppi oli ekan kulman jälkeen minikeppi, pienen kannon päällä. Tuuli kepin suunnasta, ja hyvin huomasi, miten Fisu sai jo jostain vajaan 10 metrin päästä hajun kepistä, kiskoi häntä heiluen jäljellä eteenpäin, mutta kepin paikantaminen oli vaikeaa. Kulmat meni siististi, ja vika keppi (jättikeppi) tiheän pienen kuusen sisältä löytyi.

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202017-08-03%20kell

Tottista käytiin treenaamassa tiistaina reilun kuukauden tauon jälkeen. Kaustisella oli kisamaiset tottistreenit hiekkakentällä, en tosin tehnyt kisamaisesti vaan pieniä pätkiä ja palkkailin paljon. Aloitettiin ilmottautumisella, tuntui siinä ihan skarpilta ja piti kontaktia. Palkkasin siirtymästä paikallaoloon sosiaalisesti. Paikallaolossa menin piiloon, ja kävin palkkaamassa ja vapauttamassa paukkujen jälkeen. Ei reagoinut paukkuihin muuten kuin korvia liikuttamalla. Sitten omalla vuorolla tehtiin seuraamista eka suora, palkkasin siinäkin paukkujen jälkeen. Sitten hyppynouto, otin ensin pelkän menohypyn lelulle, sitten paluuhypyn kapulan kanssa ja lopuksi kokonaisen hyppynoudon. Hyppäsi kivasti kaikki, ei mitään kosketuksia tai epäröintejä, mutta vähän kyllä roikotti takajalkoja, eli ei ehkä kuitenkaan ollut ihan niin rento kuin kotona. Tai sitten on jumissa, sekin on mahdollista, kun edellisestä fyssarikäynnistä on jo aikaa kolmisen kuukautta. Estenoutoa kokeilin suoraan kokonaisena, mutta olisi pitänyt sitäkin aluksi helpottaa, koska tuli takaisin metrisen kautta. Huomaa, mitä ollaan vahvistettu ja mitä ei :D Hyppäsi metrisen puhtaasti myös aa-esteen suunnasta hankalassa kulmassa kapula suussa... Lopuksi vielä eteenmeno, seuraamisessa keuli pahasti ja tein aika paljon kuuntelua ennen kun sai mennä. Eteenmeno oli ainakin hyvin muistissa.

lauantai, 29. heinäkuu 2017

Spky:n perusradalla

Viime keskiviikkona oli jännä päivä. Olin ilmoittanut nimittäin Fisun Oulaisiin spky:n paimennuksen perusradalle. En ole koskaan käynyt edes katsomassa perusratoja, kaikki tietoni perustui siis muutamaan netistä katsottuun videoon ja spky:n nettisivujen kuvaukseen perusradan suorittamisesta. Kennelliiton perusradanhan Fisu on suorittanut jo viime syksynä, mutta paimenkoirayhdistyksen perusrata on hiukan erilainen. Perusrata ei ole mikään kilpailu, siinä ei jaeta palkintoja ja arvostelu on hyväksytty/hylätty. Perusradan tarkoitus on testata koiran paimennusviettiä ja sen soveltuvuutta paimenkoiran työkäyttöön, sekä selvittää paimennusominaisuuksia jalostusta silmällä pitäen. Perusrata on ilmeisesti pakollinen kaikille spky:n jalostuskoirille.

Paimennustahan ei olla kauheasti päästy nyt treenaamaan täällä Pohjanmaalla, kerran Marin luona Kannuksessa ja kerran Kokkolassa Susannan luona. Kummallakaan kerralla ei pystytty tekemään oikein hakuja, kun laidun oli sen verran pieni, eikä myöskään olla päästy treenaamaan pitkään aikaan kunnolla häkitystä. Lisäksi se vähä, mitä tänä keväänä ollaan treenattu paimennusta, ollaan treenattu lähinnä tosi kesyillä ja rauhallisesti liikkuvilla lampailla. Perusradalla käytettävät lampaat sen sijaan eivät saa olla liian kesyjä, eivätkä missään nimessä saa hakeutua ihmisen luo tai kävellä häkkiin vanhasta tottumuksesta automaattisesti.

No, varsin vähäistä valmistautumista ja tietämyksen puutetta ei yhtään auttanut se, että Fisu olikin ainoa koira, joka oli suorittamassa perusrataa :D En siis edelleenkään ollut nähnyt yhtäkään perusradan suoritusta ennen kun mentiin sitten itse yrittämään. Paikalla oli paimennuskurssilaisia ja kurssin vetäjät Katri Piilola ja Pirjo Koivu. Tunnelma oli tosi rento ja kaikki olivat hirmu mukavia ja neuvoivat, ei juurikaan edes jännittänyt. Perusrata tehtiin ehkä 100m mittaisella pellolla, jossa oli pari paalia ja porttien sijaan muutama tolppa. Lampaat (6kpl rauhallisen näköisiä uuhia) vietiin pellon laitaan, ja perusrata alkoi haulla. Laitoin Fisun vasemman kautta, kun lampaat oli tuotu vasemmalta ja ajattelin, että niillä on vetoa sinne. Teki ihan hyvän kaaren mutta jäi vajaaksi, pysähtyi itse jossain klo 10 kohdalla. Jatkoi kuitenkin käskyllä. Lampaat takertuivat aika kovasti tolpalla seisoviin avustajiin, ja nostossa tuntui kestävän aivan ikuisuus! Fisu lähestyi ihmeen rauhallisesti lampaita, eikä meinannut saada niitä liikkeelle! Todella outoa, yleensä Fisun nostot ovat päinvastoin liian vauhdikkaita. No, sai lauman liikkeelle, mutta tosi takkuisesti lähtivät tulemaan ja eivät oikein pysyneet ryhmänä, lauman oikea reuna jäi syömään eikä liikkunut, ja yhtäkkiä koira olikin lauman keskellä ja lauma jakautui. Pysäytin Fisun ja odotin, josko kauemmas jääneet lampaat hoksaisivat, että kaverit olivat kauempana, mutta ei, siellä ne vaan söivät! Kysyin sitten tuomareilta, että mitäs nyt. Sain vaihtoehdoiksi yrittää kutsua koiraa vähän matkaa pois, stopata ja laittaa uuteen hakuun, tai mennä lähemmäs auttamaan (jolloin perusrata hylätään). Päätin kokeilla korjata, sanoin Fisulle "riittää" ja kutsuin sen pois lauman välistä, stoppasin ja laitoin uudestaan vasemman kautta hakukaarelle. Tämä onnistuikin aivan hyvin, nyt sai koko lauman koottua ja tuotua mulle oikein nätisti. Jatkettiin sitten peruskuljetukseen, siinä ei ollut mitään ihmeellistä, kuljetti tosi nätisti ja rauhassa ja lampaat kävelivät ihan kiinni mun kannoissa. Sitten vaistonvaraista kuljetusta, eli en käskyttänyt koiraa mitenkään ja kävelin siksakkia pellolla. Tämäkin sujui tosi hyvin, lampaat olivat niin rauhalliset että myös Fisu oli tosi rauhallinen, ei yrittänyt kiertää koko porukkaa vaan tasapainotteli nätisti takana. Lampaat päästivät koiran tosi lähelle, ja Fisu olikin musta ärsyttävän lähellä koko ajan, ja olisi tehnyt mieli huomauttaa etäisyydestä. Tämän osion jälkeen kuitenkin tuomarit keskeyttivät suorituksen, koska lampaat olivat liian helpot ja kesyt, eikä koiran työskentelyä näin ollen voida arvioida.

Siirryttiin sitten pellon reunaan odottelemaan, että saadaan lampaat vaihdettua. Fisu oli tietysti tyytyväinen, sai vahtia ensimmäisten lampaiden laidunnusta sen aikaa kun uusia haettiin. Toinen porukka olikin sitten ihan erilainen, viisi nuorta uuhikaritsaa, jotka todellakin kyllä liikkuivat varsin liukkaasti. Laitoin uudestaan vasemman kautta hakukaarelle. Taas jätti vajaaksi ihan samasta kohdasta kuin ekalla, ärsyttävää! Sain siirrettyä oikeaan kohtaan tasapainoon, ja siitä nätti ja rauhallinen nosto. Nyt lampaat lähtivät vähän paremmin liikkeelle, mutta tässä kohtaa tapahtui _jotain_ mystistä, koska taas Fisu onnistui jakamaan lauman kahteen osaan! En tajua, mitä ihmettä se oikein meinasi, ei ole kyllä ikinä ennen luoksetuonnissa onnistunut jakamaan porukkaa! Etenkin tuntui oudolta nyt, kun Fisu teki aivan tosi kauniin ja rauhallisen noston, eikä todellakaan syöksynyt sinne lampaiden sekaan, mutta jotenkin vaan porukka ei pysynyt kasassa! No, sain tämänkin korjattua kutsumalla Fisua vähän matkaa luokse ja laittamalla uudellle hakukaarelle. Nyt teki ihan kauniin luoksetuonnin suht suoralla linjalla. Peruskuljetus oli nyt ihan tosi paljon hankalampaa, lampaat eivät todellakaan liikkuneet rauhallisen nätisti eteenpäin, vaan väistivät koiran lisäksi myös mua, kimpoilivat ja poukkoilivat ja yrittivät kaasutella musta ohi ja tässäkään eivät meinanneet pysyä ryhmänä ja pari sooloilijaa teki pakoyrityksiä muiden luota. Nyt Fisu oli kuitenkin ihan hyvin koko ajan kartalla, kokosi laumaa ja tuli eteen jarruttamaan, jos yrittivät ryysiä ohi. Päästiin ihan mukavasti kuljettua merkitty reitti tolppien kautta. Sitten vaistonvaraista kuljetusta, tässäkin Fisu joutui nyt kyllä tekemään ihan hommia, koska lampaat eivät todellakaan kävelleen mun perässä itsestään vaan yrittivät lähteä milloin mihinkin. Taas tuntui kaahailevan ärsyttävän lähellä lampaita. Sitten lampaan kiinniotto. Eka yritys oli niin helppo, ettei sitä kelpuutettu, satuin saamaan pahaa aavistamattoman lampaat kiinni niin, ettei muu lauma edes huomannut eikä Fisun tarvinnut tehdä oikeastaan mitään. Kokeiltiin sitten uudestaan, sain yhden kiinni ja nyt sitten muut lampaat hajosivat sata lasissa kaikkiin eri ilmansuuntiin, eli kaksi oikealle, kaksi vasemmalle ja yksi jäi mun luokse kiinni. Fisu kävi oikealle karanneet tuuppaamassa vasemmalle lähteneen porukan matkaan, mutta sitten, kun lauma oli yhdistynyt, oli selvästi todella ihmeissään ja tuli katsomaan mun luona olevaa yksinäistä lammasta. Vaikutti siltä, että käsitti tilanteen niin, että tarkoitus oli pitää nyt tätä yksittäistä lammasta erillään muista ja asettui yksittäisen lampaan ja muun lauman väliin vähän kuin tekemään singleä. Tälläistä tilannetta meillä ei olekaan koskaan ollut. Autoin siis Fisua käskyllä, ja pyysin hakemaan muun porukan mun luokse. Teki työtä käskettyä, ja kiinniotto hyväksyttiin. Sitten vielä häkitys, se meni ihan yllättävän helposti, heti ekalla yrittämällä. Häkistä ulosotto myös oikein hyvä ja rauhallinen. Lopuksi vielä poispäinajoa kohti hakutolppaa, siinä ei ollut mitään ihmeellistä, lähti nätisti ajamaan. 

Lopuksi kuunneltiin sitten arvostelu. Itse ajattelin, että ei varmaan päästä läpi, kun haussa ja lampaan kiinniotossa lauma hajosi, joten yllätys olikin melkoinen, kun perusrata hyväksyttiinkin. Sopivan liukkaat ja "treenaamattomat" lampaat pysyivät kuitenkin koko ajan aitaamattomalla pellolla ja pystyttiin kuuliaisuudella ja yhteistyöllä pelastamaan hankalat tilanteet, joten se riitti. Lampaan kiinniotossa otettiin huomioon Fisun kokemattomuus, ei todellakaan olla ikinä treenattu lampaan kiinniottoa noin aroilla lampailla, jotka eivät pysy laumana vaan lähtevät juoksemaan eri suuntiin. Radassa oli kuitenkin myös hienoja pätkiä, nosto ja lampaiden lähestyminen, häkitys ja poispäinajo olivat oikein hyviä ja onnistuneita. Pisteitä Fisu sai 62/95, kun 50 vaaditaan hyväksyttyyn tulokseen. Kotimatkalla pysähdyttiin sitten hyväksytyn perusradan kunniaksi jätskille :)

ppr.jpg

tiistai, 25. heinäkuu 2017

Tending-leirillä

Kesän T-leiri oli viikonloppuna, ja käytiin siellä näkemässä tuttuja ja hakemassa vähän uusia ideoita treeneihin. Koska tokosta ollaan nyt lomalla, olin ottanut Fisulle treeneiksi agilitya ja jälkeä. Aloitettiin lauantaina aamulla jälkiryhmässä. Maasto oli uudessa paikassa, eikä kenelläkään ollut oikein hajua, millaista maastoa siellä oli. Fisun jälki oli noin 600m, melkoista pusikkoa koko matkan. Teemana oli hankalissa paikoissa olevat kepit, kun niiden kanssa on ollut ongelmaa. Jana oli joku 10m ja jälki lähti oikealle, vanheni about 2h ja keppejä 6. Fisun ongelma tuli jäljellä hyvin esiin, jäljesti tosi kauniisti ja intensiivisesti, pysyi koko jäljen hyvin jäljen päällä, mutta nosti oma-alotteisesti vain kolme keppiä kuudesta. Yhden kepin yli meni aivan päältä ja reagoi siihen selvästi, mutta ei malttanut jäädä tarkentamaan ja yritti jatkaa matkaa. Tätä en sallinut, vaan otin takaisin ja vaadin nostamaan. Pohdiskeltiin sitten porukalla, että mikä auttaisi hankaliin keppeihin. Ainakin voitaisiin tehdä erillistä keppitreeniä tarkoituksella hankalassa maastossa ja tavallisten jälkien yhteydessä kokeilla oikeasti isompia keppejä, jos Fisu saisi niistä paremmin hajun ja motivoituisi paremmin nostamaan niitä. Keppimotivaatio Fisulla tuntuu olevan kyllä ihan hyvä, se aidosti ilahtuu keppien löytämisestä, ja olen yrittänyt panostaa palkkaan. Nyt saa kepeiltä ensin nakkia/muuta herkkua, sitten kissanruokaa, ja lopuksi vielä leikitään kepillä ja Fisu saa pureskella hetken keppiä itse. Vaikea keksiä enää mitään parempaa tapaa palkata, kun lelua en haluaisi kepeille ottaa, ettei kiihdytä ennestäänkin aika korkeassa vireessä työskentelevää Fisua.

Lauantaina iltapäivällä tehtiin aksaa odotellessa hyppytreeniä metrisellä. Otettiin avuksi hyppytekniikan perussarja neljällä hypyllä, ja viidentenä hyppynä sitten pressueste. Tehtiin ensin ilman kapulaa, 85-90-95-100cm hypyllä. Hyppäsi joka kerta hyvin, ekalla roikotti vähän takajalkoja, mutta sen jälkeen hyppäsi rennommin ja ojensi jalat. Tauon jälkeen tehtiin sama kapulan kanssa. Tässä huomasi eron, eli kun kapula suussa ei mene yhtä kovaa, niin oikea ponnistuspaikka on vähän lähempänä hyppyä kuin mitä ilman kapulaa, ja joutui apuhyppyjen jälkeen ottamaan yhden ylimääräisen askeleen ennen ponnistusta.

Aksassa tehtiin rataa Saija Mustosen treeneissä. Radan alussa oli hauska putkijarrukohta, josta rinnakkaisista suorista putkista piti saada koira kääntymään. Ajattelin, että tämä olisi ollut helppo juttu Fisulle, jolla on hyvä putkijarru, mutta eipäs ollutkaan! Tälläisiä täytyy siis muistaa aina välillä oikeasti vahvistaa! Muuten kulki kivasti, ei mitään suurempia ongelmia. 

Illalla käytiin vielä ottamassa pk-aata pari kertaa nurmikentällä. Siinä ei mitään ihmeellistä, meni rennosti ja hyvällä tekniikalla joka kerta.

Lauantaina myös sain käydä pariinkin kertaan halaamassa kasvattajia, kun perinteiden mukaan jaettiin palkinnot kaikille viime leirin jälkeen valioituneille. Fisuhan on saanut kolme valiotitteliä viimeisen vuoden aikana, FI TVA, FI AVA ja FI AVA-H :)  Fisu sai iltapalansa nauttia pokaalistaan :D

IMG_1110.jpgIMG_1113.jpg

Sunnuntaina aamupäivällä jatkettiin aksalla. Oltiin omatoimiryhmässä, joten otin porukalla puheeksi Fisun takaakierrot. Fisuhan tiputtaa varsin usein takaakierrossa rimoja, ja hyppää ristiin. Ongelma tuntuu olevan väärä ponnistuspaikka, hyppää niin läheltä rimaa, ettei pääse yli. Katsottiin takaakiertoja ja otettiin videollekin. Ponnistuspaikan lisäksi ongelma tuntuu olevan katseen suunta, hyppää pää pystyssä ja katsoo mua, sen sijaan että katsoisi eteensä ja keskittyisi hyppäämiseen. Tehtiin sitten pari kokeilua. Jos palkka on valmiina siivekkeen edessä, kääntää katseen hyvin siihen, mutta edelleen hyppää ristiin. Kokeiltiin poikittain olevaa apurimaa, se voisi toimia jos sillä saisi kerrottua, että ristiin hyppääminen ei kannata. Toteutus kuitenkin ontuu, koska apuriman pitäisi olla selvästi pidempi kuin varsinainen hypättävä rima, eikä monessakaan treenipaikassa löydy sopivaa. Kokeiltiin sitten sellaista, että pysäytän Fisun käskyllä takaakiertoon ennen kuin ponnistaa, jotta oppisi paremmin jarruttamaan ja siirtämään painoa takapäälle ennen ponnistusta. Totteli aika hyvin, ja tätä voisi ehdottomasti kokeilla jatkossa. Jos alkaa ennakoimaan mahdollista stoppia ennen ponnistusta, saattaisi alkaa jarruttamaan paremmin ja kokoamaan. Wrappeja katsottiin, ja toki niistäkään ei ole haittaa, mutta ei välttämättä myöskään kauheasti hyötyä, koska niitä tehdessään Fisu menee ns. temppumoodiin eikä tee niitä samalla raivolla kuin rataa (jolloin tietysti ongelma ei tule niissä esiin, ei se niissä koskaan tiputa). Pakkovalsseja kokeiltiin samalla idealla, pysäytin Fisun ennen kun sai ponnistaa, jotta oikeasti joutui kokoamaan ennen ponnistusta. Tässä näkyy, että ohjauskuvio on aika hyvin Fisulla tiedossa, ja pari kertaa hyppäsi musta läpi vaikka yritin pysäyttää... 

Lopuksi kokeiltin lainaliitoa. Tehtiin 22 esteen kisatyyppinen rata, ja mä menin Fisun tädillä Luulla, ja Luun ohjaaja Anu kokeili Fisua. Olipa varsin hauskaa ja valaisevaa, miten voikin olla lähisukulaiset niin kovin erilaiset! Luu tuntui paljon vaikeammalta ohjata kuin mitä Fisu, ei tullut ohjauksiin yhtä vaivattomasti kuin Fisu ja kielsi paljon helpommin. Kääntyi kuitenkin halutessaan vielä paremmin kuin Fisu, eikä sillä tuntunut olevan samanlaista takaakierto-ongelmaa kuin Fisulla. Jotenkin tuntui, että olin vaan koko ajan myöhässä Luun kanssa :D Rytmittyi hyvin eri tavalla, ja tuntui nopeammalta, mutta todellisuudessa kulkevat varmaan aika lailla samaa vauhtia, Fisulla vaan on pidempi askel niin sen liike näyttää verkkaisemmalta. 

Päivällä tehtiin myös uudestaan pk-estettä. Nyt tehtiin ilman kapulaa, koitin ottaa vähän lisää vauhtia mukaan suoritukseen. Kertaalleen tuli joku arviointivirhe ponnistuksessa ja kompuroi kiivetessään, eikä päässyt yli vaan putosi takajaloilleen takaisin. Seuraavalla yrityksellä yritti kiertää, mutta kun en päästänyt, niin kiipesi, ja sen jälkeen ei mitään ongelmaa. Onneksi Fisu ei ole kovin herkkä tälläisten suhteen, kun vahinkoja aina voi sattua kenelle vain.

Iltapäivän viimeisenä treeninä sitten jälkeä. Tehtiin jälkien vanhentuessa esineruutu. Käytiin viemässä yhdessä Fisun kanssa esine takarajalle ja sitten vein koiran autoon ja muut treenasi välissä. Ennen meidän vuoroa laitettiin kaksi lähiesinettä matkan varrelle samalle linjalle muistikuvana viedyn esineen kanssa, jos saisi niistä hajun ohi juostessaan. No ei saanut, pinkoi miljoonaa takarajalle ja toi sieltä yhdessä viedyn esineen. Toisella lähetyksellä sitten toi sen etuesineen. Millähän sen vaan saisi juoksemaan heti ekalla lähetyksellä nenä auki...

Jäljellä jatkui nyt sama teema, eli vaikeissa paikoissa olevat kepit. Nyt laitettiin oikeasti ISOJA keppejä, varmaan jotain puolen metrin mittaisia risuja. Jälki oli 400m pitkä, vanheni 1,5h, maasto oli tosi hankalaa suopohjaa. Tällä kertaa kuitenkin taisi olla mieleiset kepit, koska nyt Fisu nosti kaikki seitsemän keppiä! Oli selvästi ihan puhki, ja vaikeaa näytti olevan suopursujen seassa kahlaaminen, mutta niin se vaan sitkeästi paineli menemään koko jäljen, ja yhden kepin nosti jopa niin, ettei ollut aivan jäljen päällä, mutta sai hajua siitä kauempaa ja kävi nostamassa. Merkkasi myös yhden paikan, josta jäljen tekijä oli ilmeisesti poiminut kepin mukaan maasta, eli nyt oli oikeasti kyllä nenä auki.