Käytiin viikonloppuna vaihteeksi aksakisoissa. Aksaa ei kyllä olla treenattu pitkään aikaan, mutta mitä pienestä :D Lagun hallissa kolme starttia, tuomarina Anders Virtanen. Eka rata oli hyppäri, tosi ikävä ja ahtaan tuntuinen rata, ei oikein missään kohdassa saanut koiran antaa mennä vaan koko ajan piti kääntää ja joka puolella ansoja. Lisäksi kaksi kohtaa oli sellaisia, joissa oli käytännössä pakko tehdä takaaleikkaus, mitään muuta järkevää vaihtoehtoa ei ollut. Takaaleikkauksia en juuri tee, joten en oikein osannut arvioida, kuinka hyvin Fisu niitä lukee. Rata meni kuitenkin tosi kivasti ja sujuvasti, ei tullut mitään ylimääräisiä kaarroksia ja leikkauksetkin rytmittyi hyvin. Harmillisesti vika rima alas, ponnisti jotenkin ihan liian kaukaa ja laskeutui riman päälle! Harvinainen virhe Fisulta, se ei kyllä usein tiputa arviointivirheen takia.
Toka rata oli vähän kivempi, mutta aika kääntövääntöä sekin. Alku meni kivasti, aalla osui aika ylös kun käännyttiin loivasti ja menin eteen valssaamaan. Aan jälkeisessä putkessa varmaan kompuroi tai jotain siellä tapahtui, kun putkessa kesti huomattavasti normaalia kauemmin ja olin jo itse aivan väärässä paikassa siinä vaiheessa kun Fisu tuli ulos. Fisu tuli sitten mun liikkeen mukana ohi putken jälkeisestä hypystä, ei hypännyt edes väärin päin kun olin jo niin kaukana hypystä. Onnistuin sitten kiepaittamaan hypylle toisen siivekkeen kautta, joten ei saatu kieltoa mutta aikaahan siinä toki paloi ja matkaa tuli varmaan ainakin 5m lisää. Loppurata sujui sentään suunnitelmien mukaan ja uskalsin ryysiä tokavikan hypyn eteen tekemään sokkarin vaikka vähän olin epäillyt rataantutustumisessa sitä. Nollalla siis maaliin, ja voitti siitä huolimatta vaikka tuli aika pitkästi ylimääräistä matkaa :D Radan jälkeen tehtiin kisapaikalla tunnari, kivasti sai häiriötä. Teki hienosti, tarkka ja siisti haistelu ja nappasi oman heti kun osui kohdalle.
Vika rata oli hauska, aika vaikea ja ansoja siinäkin, mutta selvästi vauhdikkaampi. Vähän sellaista eurooppalaista fiilistä, lujaa saa mennä ja rohkeasti pitää uskaltaa ohjata. Päätin, että nyt ei lähdetä varmistelemaan, vaan valitsin rohkeat ohjausvalinnat. Loppuun päätin ehtiä putkiansan ohituksessa sokkarilla varmistamaan koiran linjan, oikeastaan kaikki muut ohjaajat tekivät samaan kohtaan takaaleikkauksen eikä rataantutustumisessa kukaan tuntunut edes uskaltavan kokeilla sokkaria. Tällä kertaa riski kannatti, tehtiin yksi parhaista kisaradoista pitkään aikaan. Kyllä se fiilis vaan on kaikkein tärkein, kivalle radalle on kiva lähteä ja se näkyy myös tuloksissa. Ehdin hienosti suunnittelemaani sokkariin kun jätin rohkeasti Fisun yksin takaakiertohypylle ja lähdin pinkomaan kuin Usain Bolt. Nollalla maaliin, ja mahtava fiilis maalissa! Kovaa mentiin, Fisu oli yli 3 sek nopeampi kuin kukaan muu, vaikka luokassa oli muitakin ihan nopeita koiria. Lagun halli tuntuu kyllä olevan meidän onnenhalli, ja sen lumous ei edelleenkään särkynyt. Ollaan nyt kisattu viimeisen neljän vuoden aikana neljä kertaa Lagun hallissa, kolme kertaa agilitya ja kerran tokoa. Aksakisoissa joka kerta olen tehnyt siellä tuplanollan, kahdella viimeisellä kerralla vieläpä tuplanollavoiton, ja tokossa Fisulle maajoukkuekarsintojen 3. sija viime keväänä niinikään Lagun hallilta.
Aksakisaamisen lisäksi ollaan tehty mahdollisuuksien mukaan tokoa. Viime tiistaille olin varannut Kannuksesta meidän tutusta treenihallista treenivuoron. Tehtiin siellä seuraamisen peruutusta ja sivuaskeleita peilin edessä, ruudussa paikan hakua, eteenmeno kertaalleen, ohjattu kertaalleen ja tunnari korkeassa vireessä. Fisu tuntui kivalta, peruutus toimi hienosti ja sivuaskeleet oli korrekteja. Ruudussa meinasi jäädä taas vähän eteen, vähän jouduin vääntämään. Eteenmeno oli superhyvä. Ohjatussa taisi murista nostossa! Tätä on tehnyt nyt muutaman kerran, ja se on hankalaa, kun en oikein kuule sitä pitkällä matkalla enkä pysty puuttumaan. Myös noston suunta oli vähän huono, ei nostanut takaa vaan suoraan edestä ja vähän loiva käännös kapulan kanssa. Merkit on nyt olleet ihan kohtalaisia. Tunnariin tehtiin sellainen treeni, että kapulat oli valmiina, lähetin tunnarikapuloiden ohi kiertoon, siitä eteentulo ja suoraan siitä tunnariin. Teki aivan loistavasti, hyvin on edelleen siis vireenhallinta kohdallaan. Lopuksi tehtiin vielä paikallaolo, sain kivasti häiriökäskyjä kun vieressä toinen ohjaaja teki paikallamakuuta.
Perjantaina treenattiin pihalla tuhmasti urheilukentän reunalla hiekkatekonurmella. Aloitin tekemällä kisamaisen zetan ja kaukot palkatta ja niiden jälkeen kierto vieraan näköisellä urheilukentän kartiolla, jonka takana oli namialusta. Zeta meni kivasti, kaukot myös ihan ok ja kierto oli positiivinen vaikkakaan ei helppo, koitti kovasti katsoa ensin zetan merkkejä mutta sain ilman apuja vaihtamaan kohteen oikeaan kiertomerkkiin ja sinne lähti epäröimättä. Sen sijaan kierron tekniikka on vähän nyt kärsinyt tuosta namialustatreenistä, on alkanut tekemään kaarrosta ennen merkkiä. Ohjattua tehtiin myös, ja taas murisi ja nosti huonosti. Otin kertaalleen niin, että stoppasin ennen kun saa nostaa kapulan, silloin oli hiljaa. Lisäksi tehtiin nostoja lyhyellä matkalla.
Viikonloppuna pysähdyttiin Alajärvellä sukuloimassa, ja Fisulla oli sielläkin kivaa. Sukulaisilla on useampi kissa, ja Fisusta kissoja olisi ihan mahdottoman hienoa vain tuijottaa loputtomiin. Se ei pelkää kissoja eikä yritä saalistaa niitä, eniten ehkä näyttää paimennuskäyttäytymisen muodolta Fisun suhtautuminen kissoihin. Välillä tosin väsytti niin kovasti, ettei uteliaat kissat jaksaneet kiinnostaa.
Eilen ajeltiin taas Helsinkiin, ja täällä lomaillaan nyt torstaihin asti. Käytiin aamupäivällä Espoossa Tiltun koirakoulun koulutustilassa treenaamassa ja totuttelemassa liukkaaseen mattoon. Tila oli pieni, joten mitään kokonaista ei mahtunut tekemään. Aloitin luoksetulolla, jätin takapalkan ja otin molemmat stopit, palkkasin maahanmenosta taakse. Teki tosi hyvät stopit, mutta vauhti luoksetulossa oli ihan tosi paljon normaalia hitaampi. Sitten seuraamista pieni pätkä palkattomasti, vähän tuntui reagoivan kun kävelin ihan lähelle seinää. Tuntuu nyt myös seuraamisessa olevan jotenkin tosi takana, sinänsä hyvä koska sillon tiiviys ei häiritse samalla tavalla, mutta en oikein tiedä mistä tämä on nyt tullut, en ole ainakaan tietoisesti yrittänyt siirtää paikkaa taaemmas. Seuraamisen jälkeen otettiin siirtymä ruudulle, ja palkkasin yllärinä lelulla kontaktista. Fisu ei ole saanut nyt lelua melkein kuukauteen treeneissä eikä todellakaan osannut sitä odottaa. Oli ilahtunut, mutta ei tuntunut mitenkään nostavan kierroksia lelusta. Ruudussa halusin tehdä paikanhakutreeniä lelulla, mutta sekään ei enää toiminut samalla tavalla kuin ennen, lelulla ei ollut enää haluttua vaikutusta. Aika nopeasti näköjään oletusarvot lelun suhteen muuttuvat! Ruudussa jäi nytkin liian eteen ja jouduin käymään näyttämässä ennen kun sain menemään kunnolla syvälle. Lisäksi liukas alusta vaikutti liikkumiseen, alkoi ennakoimaan voimakkaammin stoppia kuin normaalisti kun huomasi, että pohja luistaa. Otettiin tähän väliin tauko, ja vaihdoin ruudun hyppyyn ja kapuloihin. Tehtiin yhdellä hypyllä ja kapulalla kierto-ohjatun loppua. Nämä toimi tosi hyvin, ei mitään ongelmaa nostossa tai hypyssä liukkaalla pohjalla. Myöskään vieraan kapulan nostoon ei tehnyt mitään eroa. Eteentulotkin oli nyt kivan suoria. Sitten vielä kiertoa pari kertaa, nyt laitoin kapulat merkin molemmille puolille ohjureiksi. Kierrossa näkyi selvästi myös liukas alusta, teki tosi varovasti ja jarrutti voimakkaasti jotta pystyi tekemään kierron kriteerien mukaisesti. Loppuun tehtiin vielä paikallaolo, saatiin Tiltu ja Goras kavereiksi. Saatiin tosi hyvää häiriötä ja käskytystä kun Goras ennakoi istumaannousua, ja tuli useampi maahan-käsky. Fisu ei reagoinut vaan istui nätisti. Ihan hyvä fiilis jäi treeneistä, ei Fisu normaalisti missään nimessä liiku tuollaisella alustalla mutta ennemmin on varovainen ja hidas kuin sähäkkä ja rikkoo itsensä.
Treenien jälkeen hurautettiin Mevetiin fyssarille. Fisu oli aika jumissa, ei ole koskaan aiemmin ollut näin jumissa. Kropasta huomaa että ollaan treenattu nyt tarkoituksella huonolla alustalla :/ Fisu yritti moneen kertaan kiemurrella pois käsittelystä, ei tainnut tuntua kivalta.
Sara ja Step eivät olleet kyllä moksiskaan siitä että tulin taas niiden luo kahden viikon tauon jälkeen. Ei ilmeisesti ole ollut ikävä... Saralla on alkanut tulla nyt enenevissä määrin virtsankarkailua, joten aloitin sillekin nyt saman pissalääkityksen kuin Stepille. Voihan mummokoirat ja mummojen vaivat...
Kommentit