Nyt ei taas luista mikään :( Tokon SM-kisoihin viikko ja agin SM-kisoihin 2vk, eikä kumpikaan suju. Maanantaina ja tiistaina tehtiin illalla tokoa mun töiden jälkeen. Maanantaina ohjattua, seuraamista ja kaukoja, tiistaina ruutua ja luoksetulon stoppia. Merkillä taas vääntöä molempina päivinä, ei tosin yhtä pahasti kuin viime viikolla. Ohjattu itsessään ok, otin kertaalleen molemmat puolet. Ruudussa jäi liian eteen, eikä korjannut kunnolla taakse. Kaukot on hiiiiiiiiitaaaaaat. Varsinkin m-s ja s-m, jumittaa oikein kunnolla. Tekee kyllä ekalla käskyllä, mutta kyttää. Seuraaminen ihan kohtalaista. Luoksetulon stopit surkeita.

Keskiviikkona koulutin Ojangossa agia, ja treenasin lopuksi omilla koirilla samat radat mitä koulutin. Päivän sana oli nollatreenit, tein 4 lyhyttä, helppoa rataa, joista piti siis tehdä nolla. No ei tehty, ei edes sinne päin. Ekalla radalla päästiin Saran kanssa melkein loppuun asti, kunnes yksi kaarros valahti niin pitkäksi, että juoksi aan alastulokontaktin kautta. Laitoin maahan ja otin uudestaan, edelleen valui, vaikka miten käänsin. Stepin kanssa tuli yksi rima. Toka rata oli ehkä Saran kanssa huonoin kaikista, toka rima tippui ja otin uudestaan, nyt pysyi mutta sitten keppejä edeltävä rima tippui, no otin uudestaan, ja sitten sinkosi keppien jälkeen väärälle esteelle, ei tullut yhtään mukaan ohjaukseen, meni vaan... Tätä hinkattiin useampi kerta ennen kuin onnistui. Step taisi tehdä ihan ok nollan. Kolmas rata oli myös vaikea Saralle, suorasta putkesta sinkosi varmaan 10m eteenpäin eikä paljoa taakseen katsellut... Puomin jälkeen meni myös väärään putkeen, tuntui kaiken kaikkiaan tosi kaoottiselta. Stepin kanssa tippui toka rima, ja puomi-putki-erottelussa ryysi törkeästi putkeen kaikista kääntöyrityksistä huolimatta. Vikalla radalla Saralle ihan ok nolla, muutama käännös vähän valui. Stepillä tippui yksi rima, ja suorasta putkesta sinkosi hypyn väärin päin. Ei siis tosiaankaan lupaa hyvää, neljältä helpolta, lyhyeltä radalta molemmille vain yksi nolla, sillä ei vielä pääse kovin pitkälle arvokisoissa. 

Torstaina käytiin alkuillasta pikaisissa hakutreeneissä Landbossa. Otin Saralle ihan helpon palauttelevan treenin kokeen jäljiltä, 4 löytöä, joista 3 suoraa ja yksi etenevä. Molemmat etukulmat ok, sinne ihan siistit suorat pistot. Vasempaan etukulmaan ilmaisu, toi tosi hienosti rullan keskilinjalle. Vasemmalle takakulmaan etenevä, kääntyi hienosti oikein. OIkeaan takakulmaan vika löytö, teki kyllä nätin piston, mutta maalimies ei ollut siellä missä piti, ja ei löytänyt. Lähetin sitten eri kohdasta, nyt löytyi mutta ilmaisu oli huono, toi rullan omia jälkiään. Näitä pitää treenata!!!!!!!

Sitten torstain aksatreenit, teemana edelleen nollat. Timo oli tehnyt 2 ihan kivaa, ei mitään supervaikeeta rataa, joista aloitettiin hyppärillä. Ekalla yrittämällä päästiin vissiin jopa 7 estettä puhtaasti, kepeille tein leikkauksen mutta se ei toiminut, haki väärin sisään. Vaihdoin siihen sitten persjätön, se oli parempi, mutta keppejä edeltävä rima alas. Seuraava ongelma tuli putkella, josta Sara kääntyi väärään suuntaan. Otin uudestaan, ja merkkasin selvemmin, ja taas! Ja vielä!! Tosi ärsyttävää, sillä jäi virhe päälle, ja toisti vaan sitä riippumatta siitä, miten ohjasin. Kun vihdoin sain sen kääntymään oikein, roiskaisi sitten pituuden kumoon. Johan on taas säätöä.... Ei puhettakaan, että oltaisi nollaa tehty. Toka rata oli agia, vähän vaikeempi kuin hyppyrata. Tällä kertaa ei päästy kuin 4 estettä puhtaasti. Suoran putken jälkeinen takaakierto osoittautui aivan tosi vaikeaksi, Sara oli jotenkin tosi herkkis ja kääntyi koko ajan katsomaan mua, ei ollenkaan lähtenyt hakemaan esteelle, jouduin työntämään tosi pitkälle ja sitten olinkin jo pulassa seuraavassa kohdassa. Myös parin hypyn jälkeinen poispäinkääntö-takaakierto oli aivan mahdoton, ei vaan saatu onnistumaan, vaikka miten päin yritin. Sara vaan haki koko ajan esteelle, en osannut rytmittää niin että olisin saanut hypylle oikein, joko hyppäsi väärin päin, ja kielsi kokonaan. Nämä ovat ehdottomasti meidän heikkoja kohtia, en harrasta oikeastaan ollenkaan poispäinkäännöksiä tuollaisiin kohtiin, mun mielestä ne on epäloogisia ja tekisin mielummin takaakierrot työntämällä. Kokeilin sitten vaihtaa persjättöön, mutta ei toiminut sekään, tiputti koko ajan riman. Aloin olla jo ihan kypsä koko rataan, on se nyt kumma kun "hyvänmielen" nollatreenissä ei päästä kahdeksaa estettä pidemmälle. Toistoja tuli paljon, ja joka kerta epäonnistui, en päässyt ollenkaan palkkaamaan, ja jossain vaiheessa Sara alkoi jo paineistua, kun aina vaan meni väärin. Ei enää lähtenyt esteille, juoksi vaan ohi ja yhden estevälin jopa käveli. En ole ikinä ennen saanut Saraa paineistumaan agilityradalla. Kyyneleet silmissä heittelin Saralle palloa muutaman kerran ja lähdin kävelemään. Tuntui aivan kamalan pahalta, ihan kuin koko kevään treenaaminen olisi valunut hukkaan. Me oltiin aivan kertakaikkisen surkeita, ja minä vielä äärimmäisen tyhmä surkeuden lisäksi, kun en ymmärtänyt lopettaa siinä vaiheessa kun huomasin, ettei tämä tule onnistumaan. Tässä vaiheessa vuotta ei kannata enää keskittyä sellaisiin ohjauskuvioihin, jotka tiedän olevan meille hankalia, ja joita en käytä kisoissa. Tosi epäreilua koiralle hinkata vaan kerta toisensa perään, eikä palkata ollenkaan, nämä oli tokavikat treenit ennen SM-kisoja, nyt pitäisi päin vastoin saada onnistumisia ja luoda koiralle itseluottamusta. Kokosin itseni lenkin aikana, ja menin treenaamaan Stepin kanssa. Aloitin agiradasta, tämä alkoi vielä huonommin kuin Saran kanssa, päästiin 3 hyppyä puhtaasti, ja Step sinkosi väärään putkeen. Ja uudestaan, ja taas uudestaan. Vaihdoin sitten ohjausta, nyt sain sen oikeaan putkeen, ja mentiinkin rata nollalla läpi. Stepin kanssa ehdin ihan hyvin persjättöihin, ja muutenkin rytmitys toimi huomattavasti paremmin. Yksi kaarros valahti pitkäksi, muuten teki kivasti. Sitten hyppyrata, ekalla yrittämällä nollalla läpi, yksi kaarros pikkuisen valui, kun alku oli sama kuin agilityradassa, ja Step haikaili samaan putkeen minne agilityradalla mentiin. Muuten pysyi kivasti pakka kasassa. Kokeilin sitten lopuksi vielä Saran kanssa uudestaan agirataa, nyt vaihdoin suosiolla ongelmakohtaan valssin, ja vaikka se ei ollut ehkä yhtä hyvä vaihtoehto kuin onnistunut poispäinkäännös olisi ollut, niin se onnistui ekalla yrittämällä! Kokeilin myös loppuun toisen ohjauksen, sylkkärillä sain vikan käännöksen huomattavasti paremmaksi. Hyppyratakin kokeiltiin uudestaan, nyt päästiin jo ihan loppusuoralle puhtaaksi, vikassa käännöksessä rima alas, roikotti oikein rumasti toista takajalkaa ja pudotti. 

Tänään käytin Saran YESsillä fysioterapeutti Anna Boströmillä. Halusin tarkastaa, että onhan Saran kroppa varmasti kunnossa, ettei pk-hypyn ongelmat ja rimojen tiputtelu agissa johdu jumeista. Katsottiin eka ulkona liikkeet, ja sitten sisään hoitohuoneeseen. Sara oli tosi hermostunut, sehän pelkää eläinlääkäriasemia, ja vaikka ei ole koskaan käynyt YESsillä, tajusi heti missä ollaan ja oli levoton. Rintarangasta ja lannerangasta löytyi pientä jäykkyyttä, mutta ei mitään hälyyttävää. Oli kaikin puolin symmetrinen, ja liikeradat oli normaalit. Ei siis syytä huoleen kropan suhteen.

Fyssarin jälkeen jäin Viikin nurmikoille tokoilemaan Stepin kanssa. Otin ruutua, tunnaria ja zetaa. Ruudussa merkki oli heti ekalla hyvä, joten pääsi ruutuun ja siellä pallo odottamassa. Sitten paikan hakua ruudussa, jäi taas vähän eteen, mur! Tunnarissa sattui hassusti niin, että alotti aina oman kohdalta haistelun, vaikka otettiin 3 toistoa ja oma aina eri kohdassa! Oli vissiin hyvin nenä auki, niin että sai hajun jo kauempaa. Luovutukset sen sijaan huonoja, korjasi otetta useamman kerran. Otettiin sitten pelkkiä luovutuksia, palkkasin hyvästä pidosta. Lopuksi zetaa, olipa taas vaikeaa lähteä seuraamaan... Kyttäsi, kyttäsi, kyttäsi, en meinannut millään saada kontaktia. Otin muutaman täyskäännöksen ja sivuaskeleen, niillä heräsi koomasta ja itse zeta oli ihan moitteeton, kaikki asennot kerralla oikein, ja seurasi hyvin. Loppuun puun kierroilla muutama luoksetulon stoppi ja pallo palkka.