Johan nyt, ei ole kyllä menneet treenit ihan putkeen. Maanantaina hakua Saran kanssa, oltiin Tiian ja Claudian kanssa Pyymosantiellä. Saralle 4 valmista ukkoa, kaikki piilot valittu niin, että matkalla paljon häiriöpiiloja, mutta itse ukko ei ole missään ilmiselvässä piilopaikassa vaan makaa vaan maassa peitteen alla. Sara teki täsmälleen sen mitä arvasin että se tekee, ja haastavassa maastossa ongelman laajuus alkoi selvitä. Sara etsii katseellaan sellaisia omasta mielestään hyviä piilopaikkoja ja menee tarkistamaan ne, aivan sama lähetinkö mä sen sinne vai en. Sara ei siis tottele, ja sen pistoista ei tule mitään. Sen siitä saa, ollaan treenattu liian kaavamaisesti, ja koira on yksinkertaisesti liian fiksu. Sara ei ole ymmärtänyt, että hakumetsässä sen ei ole tarkoitus juosta aluetta läpi mahdollisimman nopeasti ja kurkistaa jokaisen kiven ja kuusen alle, vaan aivottomasti juosta sinne mihin käsketään, ja ottaa haju jos sellaiseen sattuu törmäämään... Kolme ekaa pistoa aivan karmeita, jouduin lähettämään varmaan 10 kertaa ennen kun lähti suoraan. Aina kun lähti vinoon, komensin heti pois. Onneksi Sara kestää hyvin tuota jankkaamista, se lähti aina uudestaan pistolle ja selvästi sillä alkoi jo raksuttaa. Viimeisellä pistolla katsoi kyllä sillä silmällä kahta lautakasaa, mutta jatkoi kuitenkin suoraan ja löysi ukon suoralla pistolla! Jes, toivottavasti tämä oppimistilanne auttoi, koska nyt Sara sai ainakin palkan täsmälleen oikeasta asiasta. Saran kanssa täytyy vaan olla tosi tarkkana, että vaihdellaan riittävästi piilopaikkoja, ja sillä täytyy ottaa treeneihin mukaan valepiiloja. 

Eilen sitten Teemu Linnan agitreenit Saran kanssa. Teemun treeneissä näköjään aina sattuu ja tapahtuu... Viimeksi Step hyppäsi monta kertaa täysillä okseria päin ja treenin jälkeen alkoi ontumaan, tällä kertaa mä kompastuin Saraan ja lensin komeassa kaaressa hiekkakentälle, ja käsivarsi ja kyynärpää aukesi ihan kunnolla. Rata oli tälläkin kertaa aika haastava, alussa takerruttiin yhteen valssiin, kun en käsittänyt, miten Teemu halusi että teen sen. Kun päästiin yhteisymmärrykseen, onnistui hyvin. Kepeille jyrkkä avokulma, eihän se sinne hakenut... Keppien jälkeen kauhea suora, takaahyppy-rengas-hyppy, ja vinottaisilla hypyillä välistäveto. Nopealla koiralla todella kova kiire, aluksi kokeiltiin niin että teen persjätön ennen välistävetoa. Kentälle oli juuri tullut uusi kivituhka, se oli huonosti tasoitettu ja kentän päädystä tosi pehmeä. Mulla upposi jalka pehmeään hiekkaan kun yritin lähteä kiihdyttämään, en päässyt kunnon vauhtiin, persjätössä en ehtinyt riittävästi edelle, ja Sarahan ei mua väistä, joten tuli jaloille ja mä kynnän kyynärpäillä hiekkaa. Kokeiltiin uudestaan, nyt olin varautunut pehmeään pohjaan ja osasin lähteä maltillisemmin kiihdyttämään, nyt ehdin kyllä persjättöön mutta silti taaksetyöntö ei onnistunut. Kokeiltiin vielä kerran, taas ehdin ok mutta silti ei onnistunut. Vaihdettiin sitten niin että teen leikkauksen välistävedettävillä hypyillä, niin olin alunperin itse suunnitellut kohdan. Tässä ei ollut oikeastaan edes kiire, mutta olin sivusuunnassa liian kaukana hypyistä, Sara ei ollut oikein kuulolla ja sinkosi taas väärin päin toisen hypyn. Kokeiltiin sitten niin että olin selvästi lähempänä, nyt oli paremmin kontrollissa, ja kohta onnistui viimein. Jatkettiin, ja taas meinasin liukastua, tosi huono tuo uusi kivituhka! Päästiin kuitenkin ihan ok rataa melkein loppuun asti. 

Saran kanssa kotiläksyä agista:

  • keppikulmia, täytyy nyt oikeasti kyllä totuttaa se niihin hemmetin ohjureihin. 
  • puomi-putki erotteluja, oli vähän unohtunut
  • vieläkin ennakoivampaa ohjausta