Viikonloppuna oli aksan maajoukkuekarsinnat Ojangossa. Lauantaina oli kaksi rataa kaikille, sunnuntaina yksi rata kaikille ja kaksi finaalirataa. Lauantain molemmat radat oli tosi kivoja, ei mitään liian vaikeita ja kovaa sai mennä. Tykkäsin kovasti ja hyvä fiilis molemmille radoille lähtiessä. Ekalla radalla, eli aksaradalla, oli pitkä suora, jossa koira pakosti sai aika reilusti etumatkaa, ja siinä Fisu kääntyi okserilta väärään suuntaan ja tuli ylimääräinen lenkki kun joutui odottelemaan mua. Ei kuitenkaan mitään virheitä siitä. Keinu oli aika hidas, tai siis jäi keinulla liian ylös ja jouduin erikseen käskyllä pyytämään alemmas ennen kun vapautin. Muuten rata meni ohjauksellisesti tosi kivasti ja maalissa iloitsin nollasta. Vasta jälkikäteen kuulin, että meillä oli sittenkin vitonen, kakkosesteen takaakierrossa oli tullut rima alas :( 

Tokalla radalla alku meni tosi hyvin, yhteen persjättöön tuli aika kiire ja linja hiukan levähti, mutta sain pidettyä pakan kasassa ja hankala kepeille vientikin onnistui. Kepit sitten Fisu päätti kuitenkin jättää kesken! :( Tää on erityisen ärsyttävä virhe, koska kepeillä pysymistä ollaan kyllä treenattu eikä kohta ollut edes erityisen vaikea, Fisu ei vaan kertakaikkiaan malttanut. Korjasin kepit, mutta heti sen jälkeen sitten hyl, kun hyppysuoralla Fisu tykittikin suoraan maaliin putken sijasta. En tiedä, olisiko tämä virhe tullut joka tapauksessa vaikka kepit olisi onnistuneetkin.

Sunnuntain ekalle radalle lähdin todella väsyneenä ja aavistuksen pahoinvoivana edellisen illan (tai no, yön) jäljiltä, samalle viikonlopulle nimittäin osui hyvän ystäväni polttarit. Saatiin jotenkuten rata kuitenkin vedettyä läpi, ainoa parannettava kohta oli vähän hidas puomi ja sen jälkeisen hypyn käännös. Aika riitti kuitenkin hämmästyttävän pitkälle, sija 3. nollalla ja karsintapisteitä 48,4p! 

Päästiin siis juoksemaan kaikki sunnuntain radat. Keskimmäinen rata, hyppäri, oli hauska, mutta siinä sekoiltiin kyllä sitten useammassa kohdassa. Umpikulman putki ei meinannut millään löytyä, Fisu yritti mennä putkeen sen kyljestä sisään! Putkelta kielto. Lisää säätöä tuli seuraavan suoran putken jälkeen, olin tutustumisessa suunnitellut siihen takaaleikkauksen mutta kun virhe oli jo alla niin päätinkin juosta ex-tempore persjättöön. No en ehtinyt, ja tein jonkun ihme vippauksen ja sain sillä Fisun ottamaan esteen oikein päin. Maaliin siis vitosella.

Vikalla radalla päätin vetää ihan täysillä, ihan sama vaikka rimat lentäisi. Alku menikin kivasti ja liikuin oikeasti tosi hyvin. Harmillisesti aan alla olevan putken kohdalla kääntyessä horjahdin aavistuksen ja myöhästyin, ja jouduin vaihtamaan ohjaussuunnitelmaa ja sen seurauksena kepeille vienti epäonnistui, olin myöhässä ja Fisu lähti lukemaan keppien viereistä rengasta. Ei kuitenkaan mennyt renkaalle ja sain kepeille puhtaasti. Aalla sitten kosahti, tuli sen verran lujaa että otti vain yhden laukan laskevalle pinnalle ja siitä kontaktivirhe. Puomikin oli huono, jäi kontaktilla liian ylös :( Harmillisia pikkuvirheitä, olisi ollut kiva tekaista toinenkin nolla. Tässä videolla kaikki karsintojen radat.

Tässä muutama SporttiRakin Heidin napsima kuva Fisusta agi-SM:ssä. 

35425262_2054695454791983_6651690107004735413901_2054690281459167_6499340706413235533033_2054690314792497_72750304101641

Aksan lisäksi ollaan tehty pari jälkeä. Kuuntelin SporttiRakin nettiluennot jälkitreeneistä ja kokeilin sieltä saamiani ideoita käytännössä. Mulla oli nyt kokeiluna molemmilla jäljillä Sara ja Step mukana tallomassa jälkeä ja tiesin, että jäljellä on aivan varmasti harhoja, mutta päätin nyt vaan katsoa, miten Fisu niitä selvittää. 

Perjantaina ennen karsintoja talloin 700m pitkän jäljen Jakomäen metsään. Jälki vanheni 2h ja siellä oli 4 keppiä. Jana oli ihan lyhyt, joku 10m ja lähti viistosti vasemmalle. Otti takajäljen, en päästänyt, joten vaihtoi oikeaan suuntaan. Jäljen ihan alku (about 50m) kulki kivassa kangasmetsässä, sitten tultiin avoimelle kalliolle jossa kulki vilkkaasti käytössä oleva lenkkipolku jäljen suuntaisesti vieressä, ehkä 30m päässä jäljestä. Tässä kohtaa tuli ongelmia, kuten vähän arvasinkin. Kalliolle tullessaan selvästi hukkasi jäljen, pyöri ja tarkasteli, koitti hakeutua polulle jossa oli harhoja. Annoin Fisun kuitenkin selvittää itse tilanteen, ja aikansa pyörittyään palasikin oikealle jäljelle ja jatkoi, ja nosti palkaksi kepin pian hankalan kohdan jälkeen pienestä metsäsaarekkeesta. Tämän jälkeen kallio jatkui vielä ehkä 100m, ja sitten sukellettiinkin täysin päinvastaiseen maastoon, eli tosi tiheään pusikkoiseen metsään. Näin tiheäkasvuinen metsä on helppo eikä Fisun tarvitse juuri tehdä töitä seuratakseen hajua, joten puski vaan läpi eikä ollut kovin tarkka, meni vähän eri kohdista puiden väleistä kuin mistä itse olin mennyt, ja toka keppi jäi tähän. Jossain kohtaa pusikossa myös ajautui sen verran sivuun jäljestä, että kun tultiin ulos pusikosta, ei oltu enää jäljellä ja Fisu sai hajun jäljestä väärästä kohdasta, seuraavan kulman/lenkin jälkeiseltä puolelta jälkeä. Tässä kohtaa maasto oli perus kangasmetsää, mutta aivan jäljen vieressä kulki leveä ja kovassa käytössä oleva polku. Tässä tuli seuraavat vaikeudet, eli kun ei ollut kunnolla jäljellä vaan paahtoi ilmavainulla jonnekin, hukkasi jäljen ihan totaalisesti. Yritti kovasti etsiä jälkeä ja saikin siitä hajua, mutta yritti koko ajan lähteä ajamaan oikeaa jälkeä väärään suuntaan, sinne kulmaan, jonka oli oikaissut. Päästin irti liinasta ja annoin mennä, josko jäljestäisi sen matkaa että tulee takaisin sinne missä on jo käynyt ja huomaisi, että on takajäljellä, mutta ei kyllä tajunnut vaan tarkasti kulmaan asti ja yritti sitten vaihtaa polulla olevalle harhalle. Annoin aika pitkään tehdä itsenäisesti töitä, mutta kun vaikutti toivottomalta, puutuin peliin, kutsuin pois harhalta ja laitoin nostamaan oikean jäljen siitä kohdasta, jossa tiesin sen kulkevan. Nappasikin jäljen saman tien ja jatkettiin. Ison polun ylitys meni hienosti ja sen jälkeen vähän matkaa jälki kulki polun suuntaisesti sen vieressä, siinä ei ollut ongelmaa. Seuraava ongelmakohta sen sijaan tuli vastaan rämeikössä, jossa oli kosteaa ja vettä lammikoitunut isoiksi lätäköiksi. Tässä kohtaa jälki kulki ihan suoraan, mutta Fisu pyöri ja tarkasteli ihan hirveästi. Annoin sen tehdä itsenäisesti pitkällä liinalla hommia, ja selvitti kyllä kohdan mutta vaikeaa oli. Seuraava maastonvaihdos oli rämeeltä hyvin korkeaan varvikkoon, jossa oli yli mun polven korkeuden mustikanvarpua. Tässä kohdassa Fisulla oli selvästi taas helppoa, se kiihdytti vauhtia ja kolmas keppi jäi tähän kun ei ollut tarkkana ja kulki nenä korkealla. Viimeinen 100m jälkeä oli taas erilaista maastoa, hyvin niukasti aluskasvillisuutta ja kaksi lähinnä hiekka/multapohjaista rotkoa. Tämän osan Fisu selvitti hämmästyttävän hyvin, ajattelin että olisi ollut vaikea, mutta kulki hyvin täsmällisesti jäljen päällä ja nosti vikan kepin toisen rotkon pohjalta. 

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202018-07-06%20kell

Tämän viikon tiistaina talloin toisen haastavan jäljen Viikin arboretumin metsään. Jäljen tallominen jo oli aivan tuskaista, en meinannut millään löytää koko metsästä paikkaa janalle, kun ihan joka puolella oli polkuja ja harhoja tai niin hankalaa pusikkoa, ettei siihen voi janaa laittaa. Jouduin kertaalleen myös keskeyttämään aloitetun jäljen, kun päädyin niin mahdottomaan umpikujaan, ja hakemaan jo laittamani janamerkin pois. No, jäljestä tuli todella haastava, niin vaikea että mietin, onko jälkeä edes ajaa sitä, mutta luonne ei anna periksi talloa kilometrin jälkeä ja jättää se ajamatta joten mentiin. Jälki vanheni 3,5h, mutta koska ilma oli kostea ja maasto enimmäkseen peitteistä, ajattelin, että se ei kauheasti eroa 2h vanhasta jäljestä. Jana oli helpossa maastossa, mutta todella lyhyt, koska polut. Lähti vasemmalle. Jana meni hienosti ja nappasi heti jäljen oikeaan suuntaan. Ehkä 20m janalta oli eka polunylitys, siinä ei todennäköisesti ollut harhoja, koska meni täysin reagoimatta yli. Sitten jälki nousi sammaleiselle kalliolle ja mutkitteli siellä vähän matkaa. Ensimmäinen kulma meni hienosti, aika paljon pyöri ja tarkasteli jäljellä, mutta oli koko ajan selvästi kartalla. Toisessa kulmassa tuli ensimmäinen ongelmakohta. Kulma tuli melko pusikkoisesta metsästä isohkolle polulle, ja jouduin jälkeä tehdessäni kulkemaan ehkä 20m matkan polkua pitkin, koska maasto polun toisella puolella oli niin tiheää puskaa ettei muualle päässyt. Fisu ei _millään_ suostunut uskomaan, että jälki kulkee polulla, ja pyöri ja etsi todella sitkeästi jälkeä polun ympäriltä, kiersi suht laajalla alueella etsiessään mutta ei kuitenkaan riittävän laajalla, että olisi bongannut sen kohdan, jossa poistuin polulta. Annoin kärsivällisesti sen itse tehdä töitä, ja lopulta ratkaisi tilanteen, otti polulla kulkevan jäljen ja lähti seuraamaan sitä. Polulta poistuminen ei ollut minkään asteinen ongelma. Polun jälkeen tultiin taas tiheämpään maastoon, jossa oli varpuja ja kielon lehtiä. Tässä oli ensimmäinen keppi, josta Fisu meni täysin reagoimatta yli. Kepin jälkeen oli sopivasti kaatuneen puun latvan ylitys, jossa joutui hidastamaan, joten otin vähän matkaa takaisinpäin jäljellä ja katsoin, jos saisi hajun kepistä. Ei edelleenkään pienintäkään reaktiota, joten nostin kepin itse maasta ja näytin Fisulle, kun en ollut varma, eikö nostanut keppiä siksi ettei saanut oikeasti hajua vai oliko vaan niin keskittynyt jälkeen ettei malttanut nostaa keppiä. Kepin jälkeen tuli ensimmäinen tienylitys, eli jälkeä tehdessäni jouduin menemään kevyen liikenteen väylän (hiekkatie, jossa liikkuu kymmeniä ihmisiä tunnissa) yli. Tässä ei Fisulla ollut mitään ongelmaa, reippaasti meni yli ja jatkoi jäljestystä tien toisella puolella. Jälki kulki vähän matkaa tien vierellä tien suuntaisesti ehkä 20m päässä tiestä (olosuhteiden pakosta, siinä oli ainoa kohta jossa pystyi kulkemaan). Tässä kohdassa tieltä tulevat tuoreet harhat vähän häiritsivät ja Fisu teki useamman tarkastuslenkin tien suuntaan. Tälle pätkälle laitoin narulelun jäljelle kokeeksi, jos saisin lelulla palkattua Fisun haasteen selvittämisestä ja lelu haisisi paremmin kuin keppi. Lelu löytyi ja Fisu tuntui siitä ilahtuvan. Pian lelun jälkeen tuli kuitenkin seuraava ongelma. Jälki kulki tässä kohtaa aivan meren rannassa, noin 30m päästä jäljestä alkoi rantakaislikko ja jälki kulki tiheässä vadelma/nokkospuskassa. Fisu hukkasi jäljen, ja lähti jatkuvasti väärästä suunnasta (tieltä) sitä etsimään. Annoin sen mennä ja pyöri laajalla alueella, varmaan 30-40m säteellä jäljestä. Itsekään en ollut ihan varma, missä jälki menee. Selvitti jotenkuten kohdan, ja kuin ihmeen kaupalla nosti kepinkin tästä. Kepin jälkeen kuitenkin kulki taas jäljen sivussa, ja seuraavassa tienylityksessä hukkasi jäljen uudestaan. En tiennyt, mistä jälki menee, joten en voinut auttaa, ja seurasin vaan Fisun perässä jonnekin aika kauas jäljen sivuun. Fisusta näki, että on täysin hukassa ja oltiin jo sen verran kaukana, että ei saanut enää edes ilmavainulla hajua jäljestä. Otin liinan irti ja annoin Fisun mennä vapaana, ja katsoin, josko se osaisi laajemmalta alueelta etsiä ja nostaa jäljen. Lähti kuitenkin ihan väärästä suunnasta etsimään, joten kävelin itse sinne suuntaan missä oletin jäljen kulkevan ja kutsuin Fisun mukaan. Päädyttiin onneksi sellaiseen kohtaan, joka näytti tutulta, joten laitoin liinan takaisin kiinni ja pyysin etsimään jäljen, ja nostikin sen melkein heti. Tässä kohtaa maasto oli helppoa perusmetsää, jossa kortetta ja saniaisia aluskasvillisuutena. Tässä kohtaa oli pari kulmaa tosi tiheästi, sportstrackerissa näyttää että jälki tekisi silmukan, mutta ei siinä silmukkaa kyllä ollut. Tämän osan Fisu selvitti tosi hienosti. Sitten tultiin piikkiin, jota tehdessäni hokasin, että ollaan muuten tismalleen siinä, mistä se mun aikaisempi jäljentekoyritys meni, eli vahingossa kävelin omatekemälle harhalleni. Tein siihen terävän piikin ja toivoin, että ehdin kääntymään ennen kun kaksi mun tekemää jälkeä risteää. Varmuudella en voi sanoa, kävikö niin, mutta Fisu selvitti piikin todella hienosti. Vähän pyöri, ja sai kyllä hajua sieltä vanhemman mun tekemän jäljen suunnasta, mutta itsenäisesti palasi oikealle jäljelle ja jatkoi sitä. Pian piikin jälkeen oli palkkana pallo, sen Fisu löysi ja sai leikkiä sillä hetken. Pian pallon jälkeen tuli vika keppi, senkin nosti hienosti.

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202018-07-06%20kell

Vaikka jäljistä kumpikaan ei mennyt kovin hyvin ja molemmat olivat liian vaikeita tämänhetkiseen osaamiseen nähden, niin sain niistä kuitenkin arvokasta informaatiota jatkoa ajatellen

  • Molemmilla jäljillä Fisu pyöri ja tarkasteli huomattavasti enemmän kuin normaalisti. Voi olla, että koiraharhat mukana olleista koirista häiritsivät, eli jatkossa en ota ylimääräisiä koiria mukaan tallomiseen
  • Kepit jää herkästi kohtiin, jossa aluskasvillisuus on runsasta ja Fisu kulkee korkealla nenällä. Näitä pitää vahvistaa erillisillä keppitreeneillä ja pidemmillä jäljillä voisin laittaa tiheikköihin isompia keppejä, että saisi hajun paremmin
  • Maaston muutokset on vaikeita, mutta ne Fisu selvittää hyvin kun vaan antaa sen tarkastella
  • Kulma metsästä polulle oli todella hankala, näitä kannattaisi tehdä lisää
  • Vesistön lähellä kulkeva jälki on todella hankala, tälläisiä pitää ehdottomasti treenata aina mahdollisuuksien mukaan. 
  • Harhoja ei kannata pelätä ja välillä jälkiä voi tehdä myös näihin tiheästi tallottuihin lähiömetsiin, kunhan jälki on sitten muuten riittävän helppo, jotta Fisulla on mahdollisuus onnistua
  • Voin palkata hankalien kohtien selvittämisestä laittamalla jäljelle jotain muutakin palkkaa kuin kepin. Fisu tuntui selvästi ilahtuvan lelusta jäljellä, ja nami tietysti toimii myös, mutta sitä ei voi käyttää lähiömetsissä, koska todennäköisesti lenkkeilijöiden koirat käyvät ne sieltä syömässä.

Jäljen lisäksi ollaan tehty pariin kertaan tottista. Maanantaina treenattiin Heurekalla Puumalaisten kanssa, myös Emma oli katsomassa Fisun treenejä. Otettiin kaikki tottisliikkeet (paitsi paikkis) läpi, tein tosin vain liikkeen osia. Seuraamisessa tein henkilöryhmää ja palkkailin siellä. Oli aika vallattoman tuntuinen, pomppi ja ylityöskenteli. Jäävät tehtiin kertaalleen läpi naminheitoista ja kertaalleen muuten, kaikki oikein. Liikkeestä seisomisen juoksusta tein seuraamisen yhteydessä, siinä ei ongelmaa. Luoksetulossa jouduin muistuttelemaan eteentuloa, yritti tulla sivulle. Tasamaanoutoa tehtiin 2kg kapulalla, näissä muisti tuoda eteen, mutta kapulan nostossa lähti hortoilemaan aika pitkälle sivuun. Ei ehkä oikein saa käännettyä linjaa jos nostaa vinoon kapulan. Hyppynoutoa tehtiin ensin vaan pallolla, sitten kertaalleen kapulalla. Kapulan nostossa onnistui taas sähläämään, kahmaisi ruohoa suuhun ja pudotti kapulan just kun oli ponnistamassa. Ihmettelin, kun koiraa ei kuulu takaisin, mutta oli siis nostanut kapulan itse ja yritti hypätä paikoiltaan kapulan kanssa, mutta ei päässyt yli, onneksi oli hajoava magneettieste. Kiva oli kuitenkin huomata, että vaikka tulisi vaikeuksia, niin Fisulle ei tule mieleen kiertää estettä. Uusinnalla teki hienon hyppynoudon. Eteenmenossa palkkailin ihan yhden tai kahden askeleen välein seuraamisen kontaktista. Eteenmenon sai tehdä piiiitkällä matkalla lelulle. Loppuun otettiin vielä maahanmenoa lelun kanssa, kertaalleen taas jäi seisomaan maahan-käskyllä!

36489163_10156488799306170_1121906454840

4-vuotiaat Puumalaiset <3

Torstaina treenattiin myös tottista, otin jäävät kokonaisina liikkeinä, seisomisesta palkkasin kun onnistui. Muistuttelin luoksarin eteentuloa ja noutoa tein nyt 650g kapulalla pitkällä matkalla ja palkkasin vauhdista. Pari kertaa nouto myös 2kg kapulalla. Ja sitten taas eteenmeno, pitkällä matkalla lelulle ilman maahanmenoa.