Fisun treenit on keskittyneet viimeistelyihin jälkikoetta varten. Esineiden viimeistely tehtiin perjantaina, talloin Fisun näkemättä kisakokoisen ruudun ja laitoin kolme esinettä valmiiksi, ja tehtiin ihan kisamaisesti. Tuuli aika kivasti, eli oletettavasti pitäisi saada haju suht helposti. Maasto oli tosi helppoa kangasmetsää. Laitoin oikeasta kulmasta, lähti vähän vinoon oikealle ja ulos alueelta. Kutsuin takaisin ja laitoin uudestaan, nyt upposi suoraan ja löysi esineen heti. Sitten lähetys keskeltä, etuesine oli ehkä 10m päässä lähetyslinjalta. Lähti miljoonaa, mutta täydestä vauhdista teki lukkojarrutuksen ja toi etuesineen! Jessss, tällä elän vielä pitkään!! Vika lähetys vasemmasta kulmasta, taas upposi syvälle ja löysi heti. Ai että, tämä meni kyllä oikeasti hyvin.
Vika oikea jälki tehtiin lauantaina aamulla pellolla. 500m, 3 keppiä, kaksi tavallista kulmaa ja yksi piikki. Laitoin matkan varrelle namikasoja jarruttamaan. Pellolla tuuli aika kovaa ja satoi, eli haju oli levinnyt jonkin verran jäljen vierelle. Mitään varsinaista janaa ei ollut, vaan lähetin ehkä 5m päästä jäljelle. Jäljesti ihan tosi kivasti ja tarkasti, sivutuulessa oli vähän vaikeampaa ja tarkasteli jäljen sivussa tuulen alapuolella, mutta yllättävän hyvin pysyi jäljellä. Kulmat meni nätisti ja kaikki kepit nousi. Olin tyytyväinen.
Sunnuntaina tehtiin viimeistelytottikset. Kävin kouluttamassa tokoa Ilmajoella, ja treenattiin siellä koulutuksen jälkeen isolla hiekkakentällä. Otin alkuun noutoa, ensin yksi vauhtinouto pitkällä matkalla, sitten yksi palautus pitkällä matkalla, kertaalleen kokonainen. Teki ihan kivasti kaikki. Sitten seuraamista henkilöryhmän verran. Vähän meinasi keulia, oli kovin tohkeissaan. Pariin kertaan jäävät läpi ja yksi luoksetulo maahanmenosta. Nyt tuli kivasti loppuun asti. Sitten vielä eteenmeno, jankutettiin seuraamista. Palkkasin pariin kertaan jo parin askeleen kohtalaisesta seuraamisesta, ja lisäksi otettiin pari pidempää pätkää, joissa pysähdyin. Lähetin vasta pysähdyksestä. Lähti miljoonaa ja ihan vinoon, ei selvästikään nähnyt kentän laidassa olevaa palloa. Matkan varrelta bongasi sitten pallon ja vaihtoi kurssin sinne.
Maanantaina illalla käytiin tekemässä vielä viimeinen pieni janatreeni, talloin kaksi samanlaista janaa tien molemmille puolille, jotta olisi varajälki valmiina, jos jotain sattuisi. Molemmat janat oli noin 30m pitkiä, jälki lähti vasemmalle, vanheni 1,5h ja "jäljellä" oli kolme keppiä, ensimmäinen ihan janan lähellä ehkä 10m päässä palkkana oikeaan suuntaan lähtemisestä, ja kaksi pikkukeppiä piilotettuna. Tarkoitus oli tehdä vaan hyvän mielen viimeistely, mutta toisin kävi. Ekalla janalla lähti miljoonaa ja nappasi täydestä vauhdista takajäljen. Päästin liinan mitan verran, josko olisi vain tarkastamassa, mutta ei, ei aikomustakaan kääntyä. No, käänsin liinasta ja lähti juoksemaan toiseen suuntaan, juoksi kepistä yli reagoimatta. Otin liinalla takaisin ja vaadin nostamaan, ja lopetettiin siihen. Mentiin sitten heti perään toiselle janalle, jospa siitä saataisiin parempi onnistuminen. Janalle lähtö oli kuitenkin (jos mahdollista) niin vielä kamalampi, haukkui (!!!) lähtiessään ja sinkosi aivan tuhatta ja sataa eteenpäin. Nyt otti sentään oikeaan suuntaan jäljen ja nosti ekan kepin, mutta tokasta kepistä posotti yli. Huoh....
Fisun janahan on tuottanut päänvaivaa oikeastaan ihan alusta asti. Ensin ei tajunnut koko janaa ja lähti ihan mihin sattuu. Tein sitten sellaisia helppoja janoja, joissa joku pieni polku tai muuten maaston muoto ohjasi menemään suoraan, ja laitoin jäljen ja janan leikkauskohtaan palkaksi ison kepin. Näillä onnistuin jotenkin nostattamaan Fisun odotusarvoa juoksemiseen, ja siitä tuli päätöntä sinkoilua ja nosti kierrokset niin korkealle, että saattaa jopa haukkua lähetyksessä. Yritin sitten rauhoittaa tilannetta tekemällä koko viime syksyn tosi lyhyitä janoja, siis tyyliin 2-3m jotta ei pääsisi yhtään juoksemaan ja eka keppi oli hyvin pian janan jälkeen, jotta joutuisi jarruttamaan siihen. Näistä ei tuntunut olevan kovin merkittävästi hyötyä. Sitten keksin, että lasken Fisun viretilaa syöttämällä sille nameja, sitä olen tehnyt nyt oikeastaan koko tämän vuoden. Tuon Fisun janalle imuuttamalla namilla, laitan maahan, syötän vielä lisää nameja siinä ja päästän janalle hyvin vähäeleisesti, kun Fisulla on vielä suu täynnä ruokaa. Tämä lähti toimimaan todella hyvin, rauhottui aivan selvästi. Nyt kuitenkin ehkä pari viikkoa sitten rauhallisuus on mennyt jopa liialliseksi, lähti janalle pariin kertaan hitaasti ja laiskan oloisesti, eikä jana ollut enää suora. Sen jälkeen olen sitten jättänyt nameja vähemmälle ja tehnyt enemmän kokeenomaisesti, ja nyt se sitten kostautui sillä, että palasi vanhaan sinkoiluunsa. Onpa vaikeaa tasapainotella liian hitaan ja liian nopean janan välillä! Myös takajälki tuntuu olevan täysin viretilaan liittyvä juttu, nimittäin rauhallisesti tehdyltä janalta ottaa 100% oikein jäljen, ja nyt kun kaahausvaihde tuli taas päälle, niin heti nappasi myös takajäljen.
Tänään mulla on päivystysvapaa töistä ja aamupäivällä käytiin retkeilemässä ihanalla suolla! Täällä on kyllä huikeita maisemia, Fisu ja Stepsu olivat aivan innoissaan kun saivat rallatella suolla vapaina.
Suoreissun jälkeen käytiin tekemässä vielä pieni laastaritreeni eilisen janatuskailun takia. Olin tehnyt lyhyen, ehkä 10m janan helppoon kohtaan, yksi keppi noin 10m päässä janalta. Nyt vein janalle tosi rauhassa, syöttelin taas namia ja päästin vasta monen namin jälkeen. Teki huomattavasti paremman janan, ei singonnut niin pahasti eikä haukkunut, ja otti jäljen oikeaan suuntaan. Kepistä kuitenkin taas reagoimatta yli :( Annoin jäljestää tielle, ja otin liinan pois ja sanoin että hommat loppu. Käytiin sitten kävelemässä jana uudestaan Fisu vapaana, kysyin vaan että "missä keppi" ja nyt löysi sitten kepin. En vaan oikein tiedä, onko tälläisistä kepin ohituksista mitään hyötyä, koska Fisua ei tunnu haittaavan tippaakaan jos se ei saa jäljeltä mitään palkkaa.
Kommentit