Zero tuli meille melkein kuukaudeksi hoitoon uuden vuoden päivänä, kun Lea lähti reissuun. Nyt saan siis ihan tosissaan kokeilla, millaista on elämä kolmen mustavalkoisen kanssa. Zerppa on onneksi kiltti ja tulee oikein hyvin toimeen mun tyttöjen kanssa. Sisällä innostuivat leikkimään Saran kanssa, ja siinähän sitten leikkivätkin :D Molemmilla on täsmälleen sama taktiikka, kumpikin vain pitää lelusta kiinni ja tuijottaa, yrittää väsyttää toisen sinnikkyydellä. Saran kärsivällisyys lopulta palkittiin...



Ollaan treenattu vain agilitya tässä viikon aikana. Maanantaina tein omien tyttöjen kanssa leikkaustreeniä neljällä hypyllä. Tein saman treenin molempien kanssa, eli ensin kuvio leikkauksilla, sitten persjätöillä ja lopuksi valsseilla. Saralla oli hyviä kaikki mutta Stepillä oli kyllä varsin vaikeeta leikkauksissa, leikkaukset ei ole koskaan olleet sen vahvuuksia, ja sen kanssa ne täytyy rytmittää aivan eri tavalla kuin Saran kanssa. Sara irtoaa hyvin myös vaikeammissa kulmissa oleville hypyille, ja pystyn ohjaamaan leikkaukset kauempaa, Stepin kanssa on pakko mennä tosi lähelle hyppyjä ja joudun puskemaan ihan kiinni että saan sen kääntymään oikeaan suuntaan. Molemmilla valssit oli paras tapa.

Tällä viikolla tein Saran kanssa keskiviikkona hyppysuoraa ja puomia, ja muutaman ennakoivan valssin. Torstaina tehtiin ratatreeniä helpolla, 21 esteen radalla. Tavoitteena ei ollutkaan leikitellä jännittävillä ohjauskuvioilla, vaan pitää yhteistä rytmitystä yllä ja kokonaisuutta kasassa. Heti ekalla yrittämällä nolla :) Muutama kaarros vähän valui, joten tein ne kohdat uudestaan. Lopuksi vielä pari aata ihan suoraan (radalla valssasin aan jälkeen ja siitä käännyttiin), längellä ja ilman.

Step teki keskiviikkona hyppysuoraa etupalkalla. Neljä hyppyä, eri korkeudessa rimat (50-65cm) ja vaihdoin joka toiston välissä aina yhden riman korkeutta. Meni oikein hyvin, keskittyi hyppäämiseen ja olisko yhden riman pudottanut. Tätä pitäisi muistaa tehdä aina välillä, tekee selvästi hyvää hypyille. Jotenkin ratatreenissä tuntuu, että en ikinä palkkaa siitä kaikkein olennaisimmasta, eli hypyistä, vaan aina esim. keppien tai kontaktien jälkeen... Torstaina tehtiin myös ratatreeniä, ja Stepsu oli siinäkin ihan pätevä. Pari kertaa tiputti yhden riman tiukassa kurvissa, mutta kun vaihdoin ohjaukseksi jaakotuksen, rima pysyi joka kerta. Saa vissiin paremmin rauhan hypätä siinä...?

Zerppakin pääsi aksaamaan! Tein sen kanssa samaa hyppysuoraa kuin Stepilläkin, eli rimat eri korkeuksissa ja palkka edessä. En kuitenkaan muuttanut rimojen korkeuksia toistojen välissä. Lisäksi tehtiin kahdella hypyllä käännöstreeniä, laitoin rimat vinoon (60-50cm) niin että Zeron olisi kannattavaa hypätä mahd. läheltä siivekettä, ja pallon siivekkeen taakse palkaksi. Parin toiston jälkeen alkoi hoksaamaan, ja käytti jopa ihan hienosti kroppaansa. Tässä huomioita Zeron treeneistä:
  • hyppytekniikassa sinänsä ei ole vikaa silloin kun keskittyy hyppäämiseen. Hyppää ihan kauniisti, ojentaa jalat taakse, ponnistaa sopivasta kohdasta.
  • Zero ei katso eteensä muuta kuin silloin kun palkka on edessä. Palkka täytyisikin AINA olla valmiina jossain, ei KOSKAAN ohjaajalla (koskien siis hyppyjä, kepeillä ja kontakteilla tällä ei varmaan ole niin väliä...)
  • Koska Zero ei katso eteensä, vaan tuijottaa ohjaajaa, se tiputtelee rimoja. Niin kauan kun ohjaaja ei tee mitään "ylimääräistä", se kykenee pitämään rimat ylhäällä, mutta kiihdytys, hidastus, käsien laskeminen, käskytys jne saa sen pudottamaan. Rimat pysyvät ylhäällä kun palkka on edessä ja ohjaaja on takana, tai kun ohjaaja seisoo valmiina vastaanottamassa. Vieressä juostessa rimat tippuu silloin kun ohjaaja lähtee liikkeelle (kiihdytys), eli kisoissa varman useimmiten tämä tarkottaisi 2. tai 3. riman tiputusta. Zerosta näkee selvästi, miten sen hyppääminen muuttuu, silloin kun sillä on palkka valmiina ja silloin kun palkka on ohjaajalla. Palkan ollessa valmiina, Zero hyppää pää alhaalla pitkiä laakahyppyjä, palkan ollessa ohjaajalla se hyppää pää pystyssä, ja vetää takajalat kropan alle.
  • Zero osaa kyllä kääntyä, mutta se ei osaa koota itseään käännöksissä, ja tämän takia rimoja tippuu usein käännöksissä, vaikka ohjauksessa ei olisi vikaa. Hitaassa vauhdissa se kääntyy hyvin ja rimat pysyy ylhäällä, mutta kun tullaan vauhdilla, se ei jarruta/kokoa ennen hyppyä --> hyppää pitkälle eikä käänny tai yrittää kääntyä ja pudottaa riman. 
  • Zero ei ole selvästi tottunut hyppäämään kovin korkeita rimoja. Alle 60cm rimat pysyvät ylhäällä vähän kehnommillakin hypyillä, mutta 60cm ja 65cm rimat tulevat herkästi alas. Se osaa kyllä arvioida korkeutta, eli ei hyppää liioitellusti 40-50cm rimoja, mutta ei ymmärrä, että rimat voisivat olla korkeampia kuin 60cm...

Tänään käytiin vielä aksan jälkeen hiihtämässä! Testasin uudet luistelusukseni, ja koirat saivat mennä melkein koko lenkin vapaina, vedätin Saralla vain lenkin loppuvaiheilla n. 500m matkan. Veti oikein lujaa, ja vähän hirvitti kun pimeässä hiihdin sellaista kyytiä, onneksi Sara pysyi ladulla :)