Viikonloppuna oli Stepin vuoro edustaa, eli olin ilmoittanut sen molemmille päiville Messukeskuksen näyttelyihin. Stepsu harmillisesti pudotti turkkinsa täysin lokakuussa, eikä ehtinyt kasvattaa uutta tilalle, joten missään nimessä se ei ollut parhaimmillaan. Sääli, koska Stepsu on hurjan kaunis ollessaan täydessä turkissa... 

Lauantaina tuomarina suomalainen Tarja Löfman. Juoksutin vähän Stepsua ennen omaa vuoroa käytävillä, ja harjasin housujen ja hännän vähäiset jäljellä olevat karvat. Step esiintyi varsin nätisti, ravasi sievästi häntä alhaalla eikä hötkyillyt mitään. Tuomari tuntui kiinnittävän kovasti huomiota liikkeisiin, ja karvalla ei näyttänyt olevan oikeastaan kauheasti merkitystä, varsin vähäturkkisetkin koirat sijoittuivat korkealle. Stepin arvostelu: 9-vuotias mittasuhteiltaan tyypillinen narttu. Otsapenger saisi olla selvempi. Tasapainoiset kulmaukset. Rintakehä saisi olla syvempi. Oikea asentoinen lantio. Liikkuu ahtaasti takaa, sivulta hyvällä askelpituudella. VET ERI, VEK4. Muuten allekirjoitan täysin, mutta ihmettelen tuota otsapengertä, siitä on tullut mainintaa aiemminkin. Stepillä on kyllä aivan selvä otsapenger, mutta pystyssä olevat karvat nenäharjassa hämäävät, eli jos tuomari ei tajua tunnustella, missä pää oikeasti menee, niin voi tosiaan vaikuttaa sitä, että otsapengertä ei ole. Se on tietysti sitten tuomarin oma virhe jos ei osaa kokeilla käsillä sitä, mitä karvan alta ei näe...

15419378_10154750366356838_682294751_o.j

Kuva: Veera Tervasmäki

Sunnuntaina tuomarina brittiläinen Kevin Young. Tälle tuomarille puolestaan karva ja massa olivat selvästi tärkeämpiä kuin edellisenä päivänä, ja kaikki sirot ja karvattomat koirat saivat suorilta käsin eh:ta. Step esiintyi taas hurjan kauniisti ja rauhallisesti. Tälläinen arvostelu tällä kertaa: Bitch of good size and substance. Not in coat at present. Pleasing head and expression. Liked her front angulation. Lost her topline when moving. VET-EH Juupajuu, karvaa ei toden totta ollutkaan, harmi. Kehän jälkeen käytiin shoppailemassa, ja Stepsu oli onnesta soikeana saadessaan maistella herkkuja kojuilla ja päästessään satunnaisten vastaantulijoiden rapsuteltavaksi. Messarin jälkeen Step jäikin sitten etelänlomalle äitini luo Helsinkiin, sillä en halua ottaa mitään riskejä kennelyskän suhteen. 

Eilen Stepillä oli synttärit, 9 vuotta mittarissa! Missään nimessä Step ei vaikuta vanhalta koiralta, ei ulkonäön eikä käyttäytymisen puolesta. Toivottavasti pysyy yhtä nuorekkaana vielä pitkään!