Sunnuntaina 27.5. vietettiin mielenkintoinen päivä Kangasalla SBCAK:n järjestämässä SmartDog testissä. En ollut koskaan edes nähnyt koko testiä enkä tiennyt kovin tarkkaan, mitä se sisältää, joten mitään odotuksia ei ollut. Testistä saatava tarkempi analyysi ei ole vielä tullut, enkä harmillisesti muista ihan jokaisesta osiosta tarkasti jokaista toistoa, mutta koitan kirjoittaa sen mitä muistan ja lisään kun "tulokset" tulevat. Testi alkoi sillä, että Fisu sai tutustua rauhassa testihuoneeseen. Fisu oli rauhallinen oma itsensä, hetken haisteli ja tutki ja sitten kävi makoilemaan. 

Ensimmäinen osio oli sylinteritesti, jossa testattiin impulsiivisuutta. Koiralle näytettiin, kuinka nami laitettiin läpinäkymättömän sylinterin sisään toisesta päästä, ja päästettiin koira syömään. Tämän Fisu tajusi heti ja meni joka kerta samasta päästä sylinteriä namille. Sitten sylinteristä poistettiin näköeste, ja nami laitettiin läpinäkyvän sylinterin sisään ja päästettiin koira sisään. Ihan ensimmäisellä toistolla Fisu meni tottuneesti sylinterin reunasta hakemaan namia eikä hoksannut, että nami oli näkyvillä. Seuraavat kaksi toistoa sen sijaan Fisu huomasi namin ja meni suoraan näkyvissä olevalle namille ja koitti päästä sylinterin läpi. Sen jälkeen Fisu totesi ettei namia saa muuten kuin sylinterin päästä, ja meni sen jälkeen joka kerta suoraan oikeaa reittiä namille. Testin mukaan Fisulla on hyvä itsehillintä. Seuraava osio oli eleiden tulkinta, ja siinä testattiin viittä eri elettä: kädellä osoittaminen, kädellä osoittaminen viiveellä, jalalla osoittaminen, kädellä osoittaminen ristiin ja katseella osoittaminen. Näistä Fisu ei oikein ymmärtänyt kädellä suoraan eikä jalalla osoittamista, niissä se ei oikein edes katsonut elettä vaan katsoi testinohjaajaa kasvoihin ja kun sieltä ei vinkkejä tullut, niin valitsi lähes joka kerta vasemmanpuoleisen namikupin, jossa nami oli ihan ensimmäisellä kerralla ollut. Sen sijaan kädellä ristiin osoitus sekä katseella osoitus olivat Fisulle täysin selkeitä vihjeitä ja niiden avulla se ratkaisi tehtävän joka kerta oikein. Kolmas osio oli V-aitatesti, jossa testattiin tilaan liittyvää hahmotuskykyä. Tämän osion kohdalla testitilanne ei ollut Fisulle oikein soveltuva, tai en ainakaan usko että testi hirveästi kertoo Fisun kognitiivisista kyvyistä. Testissa koiraa pidettiin pannasta kiinni, testinohjaaja näytti namia ja laittoi sen aidan taakse, ja sitten koira vapautettiin ja sen pitäisi kiertää aidan toiselle puolelle saadakseen namin. Tilanne muistutti kuitenkin Fisun näkökulmasta treenitilannetta, pannasta kiinni pitäminen on sille tuttu ele tokotreeneissä, ja luvan saatuaan Fisu kävi aidan takana katsomassa namia, totesi että sinne ei varmaankaan saa mennä, ja luopui namista ja otti kontaktia muhun. Tokossahan Fisulle nimenomaan on opetettu, että paras keino saada haluttu palkinto on luopua siitä ja ottaa kontaktia ohjaajaan. Mitä enemmän testinohjaaja koitti sanallisesti kannustaa Fisua, sitä enemmän Fisu aktiivisesti tarjosi kontaktia ja namista luopumista, eikä yrittänyt lainkaan ratkaista itse ongelmaa. Ensimmäisen 20sek jälkeen Fisu ei enää edes katsonut namin suuntaan vaan ainoastaan tarjosi kontaktia muhun tai testinohjaajaan. Aikaa kului minuutin verran, ennen kun lopulta itse sanoin "vapaa", ja Fisu kipitti aidan taakse sen näköisenä, että tiesi koko ajan että sieltä namille olisi päässyt, mutta ei vaan ollut uskonut että sinne on sallittua mennä.

Seuraava osio oli mahdoton tehtävä, jossa testattiin koiran strategiaa, jolla se ratkaisee ongelmia. Tässä Fisu käyttäytyi hyvin samaan tapaan kuin V-aidan kanssa, eli ei yrittänyt lainkaan itse ratkaista ongelmaa vaan lähes välittömästi luopui namista ja otti kontaktia ihmiseen. Siinä sitten 2 min Fisu tuijotti vuorotellen mua ja testinohjaajaa ja oli kovin hämmentynyt, miksei mitään tapahdu. Tässä kohdassa on jännää huomata, miten koulutus vaikuttaa ja miten Fisu on muuttunut pentuajoilta. Pentuna Fisun kanssa on naksuteltu ja se on saanut tarjota asioita, ja se tarjosikin oikein reippaasti ja aktiivisesti erilaisia toimintoja. Nyt, kun ainoa tarjoamisen kautta tehtävä asia jota edelleen vahvistan, on kontakti, niin Fisu ei tarjoa enää mitään muuta ja kontakti on sen ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Seuraavana osiona oli looginen päättely, jossa koiran pitäisi tyhjän kupin perusteella päätellä, että nami on toisessa kupissa. Tässä osiossa Fisu tulkitsi kuitenkin tyhjän kupin näyttämisen eleenä ja valitsi sen joka kerta, eikä siis osannut päätellä namin sijaintia loogisesti. Seuraava osio oli huijaus, eli koiralle näytettiin ensin namin pudottaminen kuppiin, mutta sitten eleellä osoitettiin toista kuppia. Tässä ensimmäisellä yrityksellä Fisu ei mennyt huijaukseen vaan valitsi sen kupin johon oli nähnyt namin menevän, mutta uusinnalla valitsi sen, jota eleellä (katse) osoitettiin. Tämä oli molemmilla kerroilla sama, oikeanpuoleinen kuppi. Seuraava osio oli muistin kesto, eli kolme samanlaista kuppia oli rivissä ja Fisulle näytettiin, että vuorotellen eri kupin alle piilotettiin nami, ja sitten odotettiin vaihtelevan mittainen aika ennen kuin koira päästettiin etsimään namia. Odotteluaikana kuppien eteen tuotiin näköeste, jotta koira ei koko ajan tuijottaisi oikeaa kuppia. Odotteluaikana käskin Fisun makaamaan, ja se oli todella rauhallinen, suorastaan unelias. Fisu muisti neljästä kerrasta kolme oikein, yhdellä valitsi sen kupin jossa edellisellä kerralla oli ollut nami. Viimeinen osio testasi sosiaalista oppimista, eli testinohjaaja näytti muutaman kerran namiautomaatin nappia painamalla, että automaatista tulee namia, ja sitten annettiin koiralle aikaa kokeilla itse. Tämä osio oli aikalailla toisinto V-aidasta sekä mahdottomasta tehtävästä. Fisu katsoi namiautomaatin alustaa johon namit ilmestyivät, sitten se katsoi nappia jota testinohjaaja oli painanut, ja sitten luopui kohteesta ja otti kontaktin. Missään vaiheessa Fisu ei koskenut koko automaattiin, ainoastaan katsoi vuorotelleen mua ja testinohjaajaa, nappia ja kohtaa josta namit tulivat. Kertaalleen se haisteli nappia ja osoitti sitä tassulla, eli selvästi se ymmärsi, että nappi liittyy namin tuloon, mutta Fisun tekniikka tehtävän ratkaisemiseen oli yrittää elekielellä kertoa ihmisille, kuinka namia saadaan automaatista ja pyytää ihmisiä painamaan nappia. 

Kaiken kaikkiaan kiinnostava testi, ja vähän olin kyllä yllättynyt siitä, miten Fisu toimi. Tavallaan aika karua ja jopa surullista huomata, mitä (toko)koulutus saa aikaan! Fisun kaikki oma-aloitteisuus ja yritteliäisyys on vaihtunut koulutuksen myötä vuosien varrella luopumiseen ja avun pyytämiseen ihmiseltä. Testissä myös huomasi selvästi sen, että luopuminen ja avun pyytäminen liittyy nimenomaan treenitilanteeseen, koska testiasetelman (pannasta kiinnipito ja "käsky") vuoksi Fisu ymmärsi testin treeninä eikä tehnyt oma-aloitteisesti mitään, kun taas vastaavissa tilanteissa selkeästi "vapaalla" Fisu on huomattavasti itsenäisempi eikä kysele apua multa. Esim. V-aidan tyyppisiä tilanteita tulee välillä arjessa vastaan, kun Fisu sattuu bongaamaan esim. futiskentän aidan takaa hylätyn jalkapallon, ja silloin todellakin kyllä juoksee aidan viertä vaikka 50m löytääkseen portin ja saadakseen haluamansa. Samoin paimennuksessa Fisu hahmottaa kyllä aidat ja portit ja osaa kiertää aitaa päästäkseen portista laitumelle. Yksi mihin kiinnitin myös huomiota, oli se, kuinka Fisu jää selkeästi kiinni sellaiseen kohteeseen, josta ensimmäisellä yrityksellä on saanut palkan. Tämä näkyi ele-osiossa, huijaus-osiossa ja osittain myös muisti-osiossa. Fisu valitsi siis niissä eleissä, jotka eivät olleet sille itsestäänselviä sekä huijauksessa joka kerta sen kupin, josta ensimmäisellä yrityksellä oli saanut namin. Myös muisti-osiossa valitsi kertaalleen sen kupin, jossa oli edellisellä kerralla ollut nami, riippumatta siitä, mihin kuppiin oli nähnyt namin menevän. Tämä ei ehkä pitäisi olla yllätys, koska Fisu tuntuu oppivan todella nopeasti, ihan yhdestä tai kahdesta toistosta, ja se toistaa hyvin suurella varmuudella oppimaansa asiaa samalla tavalla, vaikka ei aina saisi siitä palkkaakaan. Tämän huomaa siinä, että esim. agilityssa Fisu oppii jo muutamasta toistosta radan ulkoa, ja myös tokossa sille tulee hyvin nopeasti odotusarvoja tiettyihin juttuihin, vaikka toistoja ei olisi montaa takana.

Viime viikonloppuna oli puolestaan erilaista mutta niinikään kiinnostavaa ohjelmaa, kun oltiin BATin järjestämällä Vappu Alatalon hyppytekniikkakurssilla. Olin ilmoittanut Fisun suoraan jatkokurssille, vaikka ei olla käyty peruskurssillakaan. Hyppytekniikkaa on kuitenkin tehty säännöllisesti pennusta asti ja mielestäni Fisu on taitava hyppäämään. Otin teemaksi meidän takaakiertorimat. Lauantaina katsottiin ihan perussarjaa ja siinä kokoamista, set-point treenillä kokoamista ja korkeuden arviointia, voimasarjaa jossa oli tokana hyppynä okseri ja sitten tehtiin ihan aksahypyillä takaakiertoja. Perussarjassa Fisu meni ihan sievästi muuten, mutta alkuun ei nostanut etujalkoja riittävästi ja tiputti ekan riman. Set-pointissa meni ihan hyvin. Takaakiertoja varten rakensin kaksi tyypillistä kohtaa, joissa tiputtaa, eli jyrkässä kulmassa takaakierto ja siitä jatko ilman puolenvaihtoa, ja 180 asteen takaakierto ja valssi. Fisu ei tässä treenissä pudottanut kertaakaan rimaa, mutta onneksi Vappu kuitenkin näki ponnituksesta, että ei hyppää kovin hyvin ja saatiin ongelma näkyviin. Hypyssä on aika selkeä puoliero, vasemman siivekkeen ympäri tehtävä takaakierto on huonompi kuin oikean siivekkeen ympäri. Kokeiltiin eri variaatioita niin, että laitettiin palkka esteen taakse tai heti kierron jälkeen. Näistä kumpikaan ei toiminut, ja näitähän ollaan testattu jo aiemmin. Se, millä hyppäsi parhaiten, oli lähetys mahdollisimman kaukaa ja niin, että annan informaation jatkosta niin ajoissa, että ehtii tekemään tarvittaessa laukanvaihdon ennen ponnistusta. Saatiin ohjeeksi jumpata oikeaa takajalkaa vahvemmaksi, jotta puoliero tasoittuisi, ja treenata takaakiertoihin itsenäisyyttä, jotta voisin lähettää mahdollisimman kaukaa.

Sunnuntaina tehtiin taipumistreeniä, tästä en ole varma ollaanko tehty Fisun kanssa ikinä, tai korkeintaan joskus ihan sen pentuaikoina. Stepin kanssa ollaan ainakin tehty, joten sinänsä oli tuttu. Taipumisessa pyrki ottamaan vähän väliaskeleita hyppyjen väleihin, ja meni vähän käsijarru päällä, tätä ehkä tarvitsee tehdä lisää jotta oppii tämänkin idean. Lisäksi tehtiin korkeuden arvioinnin ja taipumisen yhdistelmä kolmen hypyn kaarella. Se onnistui kivasti. Saatiin hyvää palautetta Fisun hyppäämisestä, se on taitava koira jolla ei ole mitään isompia ongelmia hypyillä, se osaa valita ponnistuspaikan, arvioida etäisyyden ja korkeuden ja osaa tehdä painonsiirrot ja hallitut laskeutumiset. Se, mitä voisin vielä tehdä, olisi jumppa oikeaan jalkaan sekä takajalkojen käytön parantamista aksan ulkopuolella ihan naksuttelemalla. Lihasmassan lisäämiseksi vesikävely voisi olla hyödyllistä. Toinen, mihin jatkossa osaan kiinnittää paremmin huomiota, on treenien kesto. Etenkin takaakierrot ovat fyysisesti rankkoja koiralle, ja olen varmaan tehnyt liian pitkiä treenejä tai treenannut ensin jotain muuta, jossa Fisu on jo väsynyt. Se varmasti vaikuttaa epäonnistumisiin takaakiertojen kanssa.