Nyt on pk-sm kilpailut tältä vuodelta ohi. Perjantaina aamulla startattiin aamulla seitsemän aikaa kohti Kemiä, ajettiin koko päivä, ja puoli viiden aikaan oltiin perillä. Kenttään käytiin Saran kanssa, otin pienen paikallaolon, kävin palkkaamassa, vähän seuraamista, hypyn ja esteen (koitti tulla esteen toiseen suuntaan hyppäämällä, onneksi pääsin puuttumaan siihen), ja eteenmenon. Sitten mökille nukkumaan. Lauantaina aamulla mentiin kisapaikalle hyvissä ajoin, ehdittiin katsoa muutaman tottikset ennen meitä. Hain Saran valmiiksi odottamaan, että ehtisin viritellä sen ennen tottista (oltiin ekassa parissa), mutta niin vaan kävi että tottis alkoi vähän etuajassa, ja en ehtinyt virittelemään yhtään, suoraan hihnasta kentälle. Mentiin eka paikallaoloon, meni ripeästi maahan ja pysyi siinä rauhallisena. Mua itteäni jännitti ihan kamalasti, sillä meidän parina oli suursnautseri, ja Sarahan pelkää ko. rodun edustajia melko lailla viime keväisen episodin takia, ajattelin että se ei välttämättä kestä paikallaan. Mutta siellä se köllötteli samassa asennossa, eli paikallaolosta erinomainen. Sitten mentiin hetkeksi odottelemaan, kehuin Saraa ettei ihan latistuisi. Seuraamiseen lähti ihan suht hyvin, vähän alkoi pitkän suoran aikana edistää, ja eka täyskäännös kökkö. Kontakti pysyi kuitenkin koko ajan, ja nopeudenvaihtelut meni hyvin. Toinen täyskäännös oli vähän parempi. Henkilöryhmä on aina huono, sitä pitäisi varmaan treenata... Seuraamisesta hyvä. Istuminen oli mun mielestä hyvä, tuomarin mukaan saisi olla ripeämpi, siitä hyvä tai erittäin hyvä. Sama juttu maahamenossa, saisi olla vähän nopeampi, luoksetulo oli vauhdikas ja eteentulo hyvä, sivulle pomppu. Siitä myös hyvä tai erittäin hyvä. Liikkeestä seisominen oli hieno, sivulletulossa ei pomppua tällä kertaa. Siitä erinomainen. Nouto oli ripeä, palautus oikein hyvä, mutta sivulletulon ennakoi, sika! Kuitenkin vielä erinomainen. Hyppynoutokin hieno, ei ottanut kosketusta kumpaankaan suuntaan, mutta taas ennakoi sivulletulon! Mistä lie tämän keksinyt, eipä ole koskaan ennen tuollaista tehnyt... Siitä kuitenkin erinomainen. Estenoudossa sama juttu, muuten hieno mutta ennakoi, arvosana erinomainen. Eteenmeno olikin sitten oikeasti hieno, eteni ihan suoraan ja hyvällä vauhdilla, maahanmenoa totteli välittömästi. Tuomarikin kommentoi välittömästi että upea eteenmeno. Siitä erinomainen. Yhteensä arvosana erittäin hyvä, 95p. Sara teki viestikoirista selkeästi parhaan tottiksen, ja siirryttiin johtoon 8 pisteen erolla seuraavana olevaan. Mun mielestä Sara ei ansainnut ihan kaikkia pisteitään, noutojen luovutuksista olisi pitänyt vähentää, mutta toisaalta, tuomari piti linjansa kaikilla muillakin koirilla, joten eipä se muuta asiaa mitenkään.

Sunnuntaina sitten maastoon, arvottiin numero 6, eli Sara juoksi yhden malin perässä. Huutelin Saraa kun metsäpään ohjaajat lähti, ja siinä vaiheessa alkoi jo jännittää ihan sikana, eikä jännitys tauonnut hetkeksikään koko maastosuorituksen aikana. Maasto oli todella rankkaa, eka pätkä sellaista sammalpäällysteistä kivikkoa, täynnä koloja joihin koira voisi nyrjäyttää jalkansa, ja viimeinen jälki oli suolla. Ekalla pätkällä 3 ensimmäistä koiraa tuli ihan ok, sitten odoteltiin neljättä koiraa, jota ei kuulunut. Alkoi jo todella huolettaa, kunnes nro 5 saapui. Siinä vaiheessa heräsi pelko, että nyt se nro 4 on jäänyt jonnekin välille, ja Sara lähtee seuraavana. Odotin ja odotin, kumpaakaan koiraa ei näkynyt. Sitten tuomarin radiopuhelimesta kuului että "kuuleeko A-piste". Sisällä muljahti, olin varma että nyt ne sanoo että nro 6 keskeytti, mutta just sillä sekunnilla metsästä kuului rytinää ja Sara tuli. Aivan sanoinkuvaamaton fiilis, mä kiljaisin riemusta niin kovaa kun keuhkoista lähti. Radiopuhelimesta ilmoitettiin että kaikki koirat oli lähetetty, ja nro 4 palasi takaisin. Vein Saran lepäämään, oli aika puhki. Sitten lähetys C-pisteelle, seuraaminen oli ihan järkkyä, edisti ihan sikana! Pikkukoira oli pikkasen innoissaan... Lähtöääni oli kans varsin voimakas, ja jatkui vähän turhan pitkään. Sitten alkoi taas odotus, että milloin tulevat takaisin. Mentiin kaikki odottelemaan, ekat koirat oli jo lähetetty, mutta yhtään koiraa ei näkynyt eikä kuulunut. Odotettiin ja odotettiin, kunnes nro 2 saapui, sen perään nro 3. Sitten numero 5 jonka jälkeen Sara. Kuulin Santilta, että nro 1 eli Saran tottispari suursnautseri palasi C-pisteelle just kun Sara oli lähdössä, onneksi kuitenkin silloin eikä Saran ollessa matkalla. Sara tuntui jo aika väsyneeltä, kävelytin sitä ihan kunnolla ettei menis hapoille. Ennen 4. pätkää hetsasin, annoin Saran katsoa pari edellistä lähtöä. Sara läähätti vielä, mutta vaikutti kuitenkin innokkaalta. Seuraaminen jälleen kamalaa, mikä on tosin hyvä merkki. Taas kunnon lähtöääni, ja sinne meni. Tällä pätkällä Sara oli ohittanut sitä edellä juoksevan koiran, ja juoksujärjestys siis muuttui. Vikalle pätkälle Sara lähti siis jo kolmantena, kun 2 Saraa edellä juoksevaa oli keskeyttänyt ja yhden Sara ohitti. Mentiin jälleen kaikki odottamaan, ekat koirat taas matkalla ja mitään ei näkynyt. Mulla mielikuvitus laukkasi taas sellaista kyytiä että... Eka koira oli ollut matkalla jo yli 10minuuttia, kun alkoi vihdoin tapahtua. Ensimmäinen koira tuli, heti sen perään seuraava ja niiden perässä Sara, joka oli siis juossut 2 edellään juoksevaa kiinni. Olin kuitenkin niiin iloinen että se juoksi! En saanut koskaan Saran viestilipuketta, eli en tiedä sen tarkkaa aikaa, mutta sen tiedän, että Sara oli jälleen SM-kokeen nopein koira, ja tällä kertaa niin selkeällä erolla, että kaikilta muilta koirilta meni pisteitä ajasta. Sara on edelleen siis Suomen nopein viestikoira :) Pisteitä Saralle viestiltä 166p, 4 pistettä meni siis käytöksestä, ylläri ;)

Sitten esineruutuun. Sara oli viestin jälkeen todella väsynyt, kyllä näkyi koirasta että maasto oli todella rankka. Yritin vähän nostattaa Saraa, mutta eipä kauheasti auttanut. Lähetin oikeasta etukulmasta, ei oikein irronnut suoraan vaan lähti kaartamaan keskelle aluetta. Merkkasi keskeltä esieen, mutta ei jäänyt tarkentamaan, vaan jatkoi yli, ja nosti esineen vasemmasta takakulmasta. Sitten lähetys keskemmältä, nyt meni keskiesineelle, tarkensi, ja nosti. Työskentely alkoi tässä vaiheessa olla jo tosi väsynyttä, kyllähän se etsi mutta niin hitaasti ettei toivoakaan että olisi ehtinyt etsiä koko aluetta. Oikeassa etukulmassa pysähtyi nuuskimaan, näytti siltä kun etsisi pissapaikkaa ja kutsuin äkkiä pois (mikä olisi yhtä noloa kuin että koira pissaisi sm-kisoissa esineruutuun...?). Lähetin samasta kohdasta uudestaan, mutta ei oikein irronnut. Sitten loppui aika. Myöhemmin kuulin että etukulmassa oli esine jota Sara oli haistellut, mutta ei nostanut vaikka lähetin useamman kerran samasta kohtaa. Esineruudusta 19p kahdella esineellä.

Sitten ajeltiin kisapaikalle, odottelemaan että tuomarit saisivat pohdittua pisteensä. Ilmoitustaululta sitten selvisi, että Saralle VOI1-tulos 280p, ja SM-KULTAA!!! Tämän myötä Sarasta tuli myös Suomen Käyttövalio! Kisa oli loppujen lopuksi todella tiukka, eroa hopeamitalistiin vain yksi piste, mutta tällä kertaa Saran hyvä tottis päätyi meidän pelastukseksi.

Pitkä reissu tuli tehtyä, sellaiset 1640km tuli auton matkamittariin, mutta kyllä kannatti! Nyt on meidän viestikoira ihan todistetusta Suomen Paras!

1251139955_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1251139995_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1251140030_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuvat: J-P Hoskari