Taas aamupäivätokottelua kentällä. On se kivaa kun mulla on just nyt koulussa työharjoittelujakso, olen tuossa meidän läheisellä eläinlääkäriasemalla töissä. Työt alkaa vasta klo 12 tai klo14 joten tässä aamulla on mukavasti aikaa puuhailla koirien kanssa. Eikä niiden tarvii olla kovin pitkään yksin, kun äiti tulee sitten jo kolmen jälkeen kotiin.
Aloitin Stepin kanssa, tehtiin muutama kerta namikupille juoksemista, ihan vaan että Step hahmottaa että purkilta saa jotain herkkua. Tätä voin sitten hyödyntää agilityssa. Stepin mielestä tämä oli tosi hauska juttu, ei tarvinnut oikeastaan tehdä mitään ja silti sai namia! Sit penne kiinni ja Saran vuoro. Alotettiin seuraamisella, ekassa täyskäännöksessä kontakti herpaantui kokonaan, sanoin Saralle että hyi, seuraa kunnolla, ja jatkettiin heti liikettä, ja ai että oli nättiä nyt! Hyvä kontakti ja paikka, ei missään vaiheessa enää pudonnut matkasta, kaikki käännökset upeita. Palkkasin lelulla. Sitten muutama pelkkä merkille meno, en hetsannut kauheesti mutta teki silti hyvin. Sitten siirryttiin kaukkareihin. Aluksi teki ihan ok lähietäisyydeltä, mutta jos yhtään pidensin matkaa, tuli heti epävarmaksi eikä tehnyt mitään. Hohhoijjaa, ollaan näköjään treenattu liikaa sitä seisomasta maahanmenoa, ja istumasta seisomista, kun mitkään muut ei enää onnistukaan. Kun Sara teki väärin, mua alkoi ärsyttää ja tokihan Sara sen tajusi, ja teki entistä huonommin. Hitsi kun kaikki muu alkaa olla jo siedettävässä kunnossa, mut nää kaukkarit ei kyllä tule ikimaailmassa toimimaan kisoissa...
Otin vielä Stepin uudestaan, leikin sen kanssa narulla ja kokeilin, mitä se tuumaisi ohjatun noudon kapulasta. Ja sama juttu ku metallin kanssa, penska nappasi kapulan suuhun yhtään epäröimättä ja lähti kantamaan ympäri kenttää tosi ylpeän näköisenä =) Toi sen heti kun pyysin ja vaihdoin kapulan leluun. Voi että tuo on hauska otus!