Perjantaina töiden jälkeen pakkasin Stepin kyytiin ja matkattiin Alavudelle jälkikokeeseen. Koe alkoi maastolla, nostin meille maastonumeron 3. Kauaa ei tarvinnut odotella, kun päästin jo hommiin. Tuomarina Heikki Tuomola. Jana oli todella avoimessa ja helpossa kangasmetsässä pienen sähkölaitoksen vieressä, mutta saatiin pientä vaikeutusta peliin, kun janan kauempi merkki oli kadonnut (oli ollut paikallaan vielä jäljentekijän mennessä metsään). Olisiko joku käynyt sen sieltä poimimassa...? Maassakaan sitä ei näkynyt. Eli vain keskivälin merkki oli näkyvissä, lähetin siis sitä kohti. Lähti pikkuisen vinoon vasemmalle, mutta korjasi itse. Jäljen kohdalla pyöri hetken, reagoi siihen ja tarkasti vähän matkaa vasemmalle, mutta kääntyikin pois ja jatkoi määrätietoisesti matkaa kohti (oletettua) takamerkkiä. Annoin mennä kun meni niin reippaasti, ajattelin että se kohta missä oli pyörinyt, oli vain joku muu haju. Hetken päästä tuomari huusi takaisin janalle, joten kiskoin Stepin takaisin ja annoin uuden käskyn etsiä jälki, nyt nappasi samasta kohdasta jäljen, mitä oli jo aiemmin tarkastanut. Lähti vasemmalle (eli alkuperäisestä lähetyssuunnasta katsottuna oikealle) ja tuomari pysyi hiljaa, joten oikeaan suuntaan mentiin. Alkumaasto oli tosi helppoa ja selkeää, alustana pehmeä sammal. Eka kulma (vasemmalle) tuli tosi pian, ja hetken matkaa mentiin ihan hiekkatien viertä, ennen kuin seuraavassa kulmassa käännyttiin taas vasemmalle. Kolmas kulma oli oikealle, ja taas mentiin suoraan. Matka ekalle kepille tuntui aivan superpitkältä, olin jo ihan varma että ainakin kaksi keppiä on jäänyt matkalle, vaikka itse yritinkin pitää silmät auki, ja Step jäljesti niin tarkasti, että näin ajoittain jäljentekijän askeleet pehmeässä sammalessa. No, eka keppi nousi varmasti, ja pian sen jälkeen toinen. Keppien kohdalla maasto muuttui tiheämmäksi, oli nuoria puita ja pusikkoa. Seuraava kulma oli vasemmalle, ja tässä kohtaa oli muutama polunylitys. Kolmas keppi nousi pian kulman jälkeen, tässä kohtaa juotin Stepsua. Sitten mentiinkin uhkaavasti kohti valtatie 66:tta, ja ison tien lähestyminen aiheutti ohjaajalle jo kovasti sydämentytytyksiä. Kulma oli ehkä 5m päässä tiestä, tien ojan kohdalla :O Kulman jälkeen maasto jatkui taas tiheämpänä, nuoria puita joiden välissä puikkelehdin ja maassa lojui roskia (karkkipapereita yms). Jonkun verran Step tässä harhaili, tarkisteli roskia sen näköisenä että pitääkö nämäkin ilmaista ja silloin tällöin kiersi puun väärältä puolelta, korjasi kuitenkin itse tosi hyvin. Yhtä kohtaa jäljellä haisteli pitkään, häntäkin heilui (heiluttaa yleensä silloin kun saa hajun kepistä), mutta mitään ei noussut. Itsekin katsoin kohdan tarkemmin, mutta ei siinä mitään ollut. Jatkettiin, ja kun pusikko loppui, tarkensi taas työskentelyä. Jäljesti tosi kauniisti, ja seuraava keppi nousi pitkän suoran loppupuolella, ei kuitenkaan ollut vielä kutonen. Sähkölaitos ja auto lähestyivät jo uhkaavasti, mutta Step jäljesti tarkasti joten luotin vaan koiraan ja annoin mennä. Kutoskepistä olisi mennyt ohi, mutta bongasin sen itse ja vedin liinasta takaisin, nyt Stepsukin löysi kepin ja sai palkan. Vähän meinasi loppua kohden hyytyä, ja yksi keppi on jäänyt juurikin sinne viimeisen kulman jälkeen, missä oli vähän epätarkempaa työskentelyä. Hyvin kuitenkin kaiken kaikkiaan, jaksoi työskennellä loppuun asti ja kulmiin olen erityisen tyytyväinen, tätä ollaan treenattu ja sen todella huomaa, kaikki kulmat meni loistavast. Janalta pisteitä 21, aika rankasti rokotettiin siis siitä, että ylitti jäljen. Janan arvostelu oli todella tiukkaa muillakin, olisiko parhaat janapisteet ollut 28p eli ihan supernihkeästi tuli pisteitä muillakin... Yhteensä jäljeltä 131p eli esineruudusta pitäisi molemmat esineet löytää.

Jälkikaavio meni jokseenkin näin:

jk2-normal.jpg

Seuraavaksi siirryttiin esineruutuun, se oli myös oikein helppoa ja avointa maastoa. Lähetin ihan keskeltä, kun Stepillä on vähän taipumusta mennä ulos ruudusta. Lähti vinoon oikealle, ja melkein heti nosti oikeasta takakulmasta esineen. Sitten uusi lähetys keskeltä, nyt lähti suoraan, kaarsi vasemmalle ja nosti sieltä toisen esineen. Molemmat luovutukset oikein siistit ja korrektit. Pisteitä 29, ja se yksi piste meni kuulemma siitä, että kehuin koiraa liian myöhään. Eipä ole tästäkään ikinä valitettu, ihan samaan aikaa olen aina kehunut...

Sitten vielä tottis, tehtiin kolmen ryhmänä, Stepsu ensin liikkeisiin. Otin ennen omaa vuoroa pari kertaa liikkeestä istumisen, kun mokasi sen viimeksi. Seuraaminen oli aivan loistavaa, todella kauniisti piti paikan ja kontaktin koko kaavion, henkilöryhmässä vilkaisi ihmisiä kun mentiin ryhmään, mutta sen jälkeen piti taas kontaktin. Arvosana erinomainen tai erittäin hyvä. Liikeestä istuminen oikein nätti, erinomainen. Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo myös hieno, erinomainen. Liikkeestä seisomisen istui :O Ei ehkä olisi sittenkään kannattanut treenata tätä just ennen kentälle menoa... Tasamaanoudossa arpoi luovutusasentoa, toi sivulle, höh. Arvosana hyvä. Hyppynoudon teki just niinkuin on opetettu, eli ponnisti mennen tullen, luovutti eteen. Tyydyttävä. Estenouto oli muuten hieno, mutta toi taas sivulle. Erittäin hyvä. Eteenmenossa on selvästi jotain ajatustoimintaa tapahtunut oikeaan suuntaan! Lähti taas täysiä, pysähtyi jossain 15m kohdalla, mutta seisomaan tällä kertaa, ja kun sanoin menevaan, jatkoi matkaa ja sain kerrankin tehtyä liikkeen loppuun! Jes! Tyydyttävä. Paikallamakuussa oli vähän kääntynyt kiemuralle ja sivulletulo oli vähän hidas mun mielestä, kuitenkin erinomainen. Tottis 83p eli aika tiukkaa arvostelua tässäkin. Näillä pisteillä Step oli päivän paras...

Yhteensä 243p eli 2-tulos ja JK2!

988620_10200205829373528_1533153214_n-no

Vauhdikas nouto

1016270_10200205838253750_1136045080_n-n

1016275_10200205829533532_220094061_n-no

968996_10200205837613734_1155962746_n-no

968996_10200205843653885_667531156_n-nor

Kauas!

946928_10200205843613884_843604524_n-nor

Kuvat: Paula Niinistö

Lauantaina sitten vuorossa agilityn MM-karsinnat tuossa ihan nurkan takana :) Mitään turhaa stressiä ei näistä geimeistä otettu, perjantaina vasta aloin katselemaan kisakirjeestä että moneltakos ne olikaan ja lähtölistaa en katsonut ollenkaan ennen kuin vasta kisapaikalla. Vähän tuli järkytyksenä, että Stepsu lähtikin luokan ensimmäisenä, pahin mahdollinen paikka... Ja Sara melkein vikana, eli olin siis ekassa ja vikassa rataantutustumisessa ja sitten heti Stepin kanssa radalle. Ei siinä oikein ehtinyt keskittymään, käymään rataa enää mielessä läpi tai muuta mukavaa. Lea oli onneksi ketynä mukana kantamassa reppua ja lämppäämässä koiraa rataantutustumisten ajan. Eka rata oli aika hankala, tosi ahtaita välejä ja rimat 65cm. Lämppäesteillä ei ehditty käymään lainkaan, olisi pitänyt... Heti eka rima alas, hyppäsi oikein kunnolla päin. Samaten okserin rima alas, tässäkin ponnisti ihan liian kaukaa ja hyppäsi ihan päin. Hämmentyi itsekin okserin mahalaskusta ja tuli mun jalkoihin pyörimään. Jatkettiin kuitenkin ja vähän matkaa menikin tosi kivasti, hypyt alkoivat löytymään ja kepeille pakkovalssi onnistui hyvin. Jätti kepit kesken vaikka kuinka yritin mennä mukana ja auttaa, mutta tämä ei tullut yllätyksenä, kun teki ihan samaa treeneissäkin. Otin uudestaan, ja nyt menin vielä pidemmälle mukaan, ja sitten Stepsu luiskahtikin jo väärälle esteelle eli hyl

Saran kanssa ohjasin alun toiselta puolelta, ja tämä toimi loistavasti! Kepeillä luotin liikaa siihen että osaa hakea itsenäisesti umpikulman, mutta eipä osannut, aloittin väärältä puolelta. Nopea korjaus, ja muuten rata menikin tosi hyvin ja hyvällä vitosella maaliin! Loistava fiilis radan jälkeen, kerrankin tehtiin hyvä rata karsinnoissa, ja päästiin maaliin asti, jes!! Ihanneaikakin alittui kiellosta huolimatta :O

Toinen rata oli selvästi helpompi, mutta taas samanlainen kuvio kepeillä... Tosi harmi, Stepillä on ollut ihan hyvät kepit koko talven ja kevään, mutta nyt treenitauolla ne ovat selvästi hajonneet, enkä ehtinyt treenaamaan niitä kuntoon. Alku meni tällä kertaa superhyvin, puomilla siisti kontakti ja kepeille haki oikein leikkauksella. Jouduin taas menemään tosi pitkälle kepeillä, ettei lopettaisi kesken, ja sen jälkeen hyllytettiin taas samanlaiseen kohtaan, eli peitän oikean esteen kun olen liian pitkällä, mutta minkäs teet... 

Saran kanssa suunnittelin keppien jälkeen pakkovalssin hypylle, ettei ainakaan hyllytä samaan kohtaan kuin Step. Toimi hienosti, mutta kääntyi jopa liian tiukasti ja osui siivekkeeseen, ja se kaatui eli rima. Keinulta sai ylösmenosta virheen, tälläistä ei olekaan tainnut koskaan aikaisemmin saada... Muuten taas ehjä rata, muutama käännös vähän valui, mutta kaiken kaikkiaan ihan hyvin, ja olen tyytyväinen. Aikakin oli ihan hyvä, ja oltaisi oltu mukavasti pisteillä nollalla, mutta nyt siis tuloksena 10vp.

Saran karsinnat videolla

Stepin karsinnat videolla