Meillä on Stepin kanssa mennyt hieman sukset ristiin ja ajattelin nyt kirjoittaa siitä. Stepsuhan on todella pehmeä ja herkkä, ja sillä on taustaa paineistumisesta, ja aika-ajoin sen kanssa tulee ongelmia liian temperamenttisen ohjaajan kanssa. Lenkkeillessä Saralla on vauhti hidastunut aika tavalla entiseen verrattuna ja kuulokin ehkä vähän heikentynyt, ja joudun sitä välillä metsälenkeillä suht kovastikin huutelemaan, jos se unohtuu jonnekin kauas taakse haistelemaan. Fisu puolestaan touhottaa niin kovasti ettei muista esim aamulenkillä käydä aina edes pissalla ellei erikseen sanota, ja sitäkin joudun välillä komentamaan tiukasti kun lenkki alkaa lähestyä loppua ja tyyppi ei ole edelleenkään tehnyt tarpeitaan. Stepsua ahdistaa kamalasti kun muita komennetaan, vaikka komentaminen ei edes kohdistu Stepsuun. Kun Stepsua ahdistaa, se mielellään jatkaisi jo lenkkiä eteenpäin ja menee välillä tosi kauas musta, kun ei halua olla lähellä silloin kun mä olen yhtään tuimana. Tästä tulee sitten ristiriita, koska joudun huutamaan sitten myös Stepille, että tulee takaisin, kun meinaa huidella jo liian kauas. Jos pidän Stepsua hihnassa kun komennan muita, niin Step menee aivan ahdistuneen näköiseksi ja kiskoo poispäin häntä koipien välissä, eli ei sekään ole hyvä. Jos puolestaan pidän Saraa hihnassa koko ajan (jolloin sitä ei tietenkään tarvitse komentaa ja Stepsua ei ahdista), se ei sitten tee mitään muuta kuin kävelee eteenpäin, koska sille on opetettu, että hihnassa ei haistella eikä tehdä mitään muutakaan, ainoastaan kävellään. Ei sekään ole sitten taas reilua, kyllähän koiran pitäisi saada olla koira, haistella ja tutkia ympäristöä. Hankalaa :/

Myös treeneissä on Stepin kanssa ollut nyt vaikeaa. Kyttääminen tuntuu taas olevan pahempaa kuin koskaan, se on aivan kertakaikkisen väärässä mielentilassa eikä tunnu enää vastaavan yhtä hyvin luopumistreeneihin kuin esim. viime kesänä. Lisäksi Step huomaa, että olen itse tosi kireä (koska se kyttää eikä tee kunnolla ja mua ärsyttää se) ja ahdistuu ja paineistuu siitä lisää, ja menee entistä tahmeammaksi ja matalammaksi. Alkuviikosta tottiskentällä tämä kärjistyi siihen, että Step ei pariin kertaan lähtenyt edes mukaan seuraamaan, jäi vaan aivan maanisena paikalleen tuijottamaan eteenmenopalloa. Tuo kyttäämispiirre on jotain niin kertakaikkisen raivostuttavaa, että en kyllä kenellekään toivo sellaista, ja luojan kiitos Stepillä tai kenelläkään sen sisaruksista ei koskaan tehty pentuja, ettei moinen piirre periydy. Tuntuu, että olen aivan täysin avuton tuon ongelman kanssa, Step on nyt kohta 8,5 vuotta kytännyt ja olen kokeillut aivan kaiken mahdollisen maan ja taivaan välillä eikä _mikään_ auta, en vaan yksinkertaisesti saa sitä työskentelemään rennosti silloin kun kentällä on jotain mitä kytätä. Täysin tyhjällä kentällä ongelmaa ei ole, ja tokossa ongelma ei ole läheskään niin paha kuin pk-kentällä esteiden kanssa.

Niin herkkä ja kaunis... <3 

IMG_0338.jpgIMG_0367.jpgIMG_0381.jpg

Step on treenannut nyt ek-kokeen osa-alueita. Maanantaina käytiin Kallvikissa Vuosaaressa tekemässä jälkeä, pudotettua ja esineitä. Pudotettu meni tosi kivasti, maasto oli aika hankalaa ja kumpuilevaa, mutta itse nouto toimi hyvin. Sen sijaan pitkän seuraamisen jälkeen istuminen on aivan mahdoton, en saa Stepsua sivulla istumaan kirveelläkään. Tässä näkyy hyvin taas kyttääminen, odotus noutoon lähdölle on niin suuri ettei Step vaan _pysty_ ja tämä ongelmahan on pudotetussakin ollut ihan alusta lähtien. Koskaan Step ei ole saanut lähteä istumatta, mutta silti se ei vaan voi myöskään istua vapaaehtoisesti. Esineruutumaasto oli tosi eksoottinen, tein tarkoituksella esineruudun sellaiseen rotkoon, jossa etureuna ja takareuna oli tasaista maata ja keskellä iso monttu. Step oli ihan pätevä, liikkui yllättävän hyvin vaikeassa maastossa ja irtosi hyvin takarajalle. Fisu treenasi myös esineitä samassa ruudussa, ja sille tämä olikin huomattavasti vaikeampi, ei meinannut edetä suoraan vaan meni maaston muotojen mukaan siitä mistä sen oli omasta mielestään helppo mennä eikä esim. meinannut laskeutua ollenkaan rotkoon vaan juoksi sivuttain sen yläreunaa pitkin, ja jouduttiin vähän vääntämään asiasta. Stepin jälki meni ihan yllättävän hyvin, maasto oli nimittäin hankalaa ja jäljellä meni ainakin yksi harha, koska jälkeä tallomaan lähtiessäni näin ainakin yhden koiranulkoiluttajan. Eka keppi Stepiltä jäi, kun ei ollut jäljen päällä kepin kohdalla, mutta muuten selvittä haastavan jäljen tosi hienosti ja ihan paljaalla kalliollakin jäljesti tosi tarkasti ja pysyi ihan jäljen päällä. Jäljen jälkeen kokeiltiin sitten ihan koetta ajatellen käydä etsimässä ekaa keppiä, ja sehän löytyi! 

Tiistaina treenattiin esineitä ja pudotettua pellolla. Tuuli tosi kovasti, ja tein esineruudun niin, että takarajalta päin tuuli voimakkaasti, ja ajattelin, että tämä olisi helppo ja motivoiva treeni kun haju kulkeutuisi jo kaukaa koiran nenään. No toisin kävi, Step ei meinannut MILLÄÄN löytää kumpaakaan takarajalla olevaa esinettä, etuesineen nappasi kyllä vauhdista. Mahdoton näköjään päätellä, miten hajut liikkuvat tuulessa. Fisulle tein samalla treenin, jossa käytiin yhdessä viemässä esineet ennen Stepin treeniä, ja sitten omalla vuorollaan Fisu sai etsiä "valmiina" olevat esineet. Fisullakin oli vaikeaa, eli selvästi tuuli tosiaan vaikutti, kun sekään ei meinannut saada hajua ja joutui etsimään tosi kauan. Pudotettukin oli tuulisella pellolla ihan tosi vaikea, tehtiin kahteen kertaan ja kummallakaan kerralla Step ei heti löytänyt esinettä, kun ei juossut aivan prikulleen mun kävelemää reittiä ja tuuli kuljettaa hajua, mutta molemmilla kerroilla kyllä etsi niin kauan että löysi esineen, eli tyhjin käsin ei kyllä tule takaisin vaikka olisikin vaikeaa. Toisella kerralla esineen löydettyään Stepillä kävi moka, ja se lähti palauttamaan esinettä jollekin satunnaiselle ohikulkijalle :D Virheen huomattuaan se ihan muina koirina sitten toi tossunsa mulle, eli hyvin sillä kuitenkin pysyy orientaatio hommaan, eikä pudota esinettä vaikka jotain yllättävää sattuisi.

Eilen oli viimeistelyhakutreenit, ja ne sujui sentään Stepillä kivasti. Tehtiin neljä suoraa löytöä, joista yksi oli aivan keskilinjan lähellä (ehkä 10m) maakuopassa. Pistot oli ihan hyviä ja suoria, ja nyt oli Stepillä hyvin nenä auki. Ilmaisut oli ihan ok, lähipiilolla pari ekaa haukkua oli vähän kysyviä, kun oli selvästi ihmeissään näin lähellä olevasta maalimiehestä.

Haun jälkeen tehtiin taas pudotettua. Nyt itse nouto oli oikein hyvä ja suora, mutta se istuminen ei vaan toimi, ei sitten millään. Ainoa, millä saan Stepin istumaan, on se, jos haukutan sitä sivulla. Sekään ei ehkä taida olla sallittua kokeessa..?

Tänään aamulla käytiin Stepin kanssa fyssarilla. Oikean lavan seudulta oli jumissa ja selässä myös hieman kireyttä, mutta ei mitään kovin vakavaa. Ihan hyvä, koska edellisestä kerrasta on kyllä jo luvattoman paljon aikaa!