Niin monta vuotta tästä on puhuttu ja haaveiltu, ja nyt se vihdoin ja viimein toteutui! Reissussa mukana mä ja Lea, ja koirista Step, Fizz ja Zero. Perjantaina suoraan töiden jälkeen alkoi matka kohti Ruotsia, ensimmäinen pysähdys oli Espoossa. Lauantaina aamulla ajettiin Turkuun, jossa auto lastattiin Silja Galaxyn autokannelle ja koirien eka laivamatka Tukholmaan alkoi. Käytettiin koirat ulkona Turun linnan puistossa, kun laivan pissalaatikot on tunnetusti aika onnettomia. Koirat kulkivat laivalla kuin vanhat tekijät, ei mitään arastelua tai ihmettelyä vaikka aivan uusi tilanne ja paikka. Menomatkalla treenattiin vähän tokoakin laivan pitkillä käytävillä. Step tuntui tosi innokkaalta ja skarpilta, ja Fizz ei reagoinut lainkaan omituiseen ympäristöön vaan teki aivan yhtä innokkaasti kuin ennenkin. Tässä videolla tokotreenejä laivalla :)

Matkalla kohti seikkailuja!

10513384_10152620045256170_5043296316290

IMG_7305-normal.jpgIMG_7312-normal.jpg

Illalla Tukholmassta ajeltiin suoraan meidän ensimmäiseen kohteeseen eli Västeråsiin. Löydettiin aivan hotellin vierestä valtava futis-kenttien paratiisi, samalla alueella oli varmasti ainakin 15 upeaa luonnonnurmi-kenttää, eikä missään mitään "ei koiria"-kylttejä :O Tehtiin viimeistely-tokotreenit ekaa koetta ajatellen, ja Stepsu tuntui tosi kivalta! Otettiin zetan seuraamista, luoksetulon stoppi, ruutu ja ohjattu, kaikki toimi ihan hienosti. Fisukin pääsi vähän tokoilemaan, tehtiin kahden lelun leikkiä, kiertoja ja noutoa. 

IMG_7315-normal.jpg

Ensimmäinen koe oii siis Västeråsin Brukhundsklubbenilla sunnuntaina iltapäivällä. Oltiin hyvissä ajoin koepaikalla, jotta ehtisimme katsoa ja kuunnella liikkurin käskytystä. Onneksi liikkuri puhui todella selvästi ja kovaa. Kenttä oli ihan siisti nurmikenttä, kehään oli rakennettu kaikki tarvikkeet jo valmiiksi, ja liikkeet tehtiin perinteisessä järjestyksessä putkeen. En muista että olisi moneen vuoteen jännittänyt noin paljon tokokisoissa, ei edes SM-finaalissa!! Arvoin meille onnekkaasti numeron 7, eli oltiin vikoja. 

Paikalla istuminen: 10

Paikalla makuu: 10

Seuraaminen: 9 "tränger något" tuomarin kommenttina. Kyttäsi jonkun verran, kun kehässä oli niin paljon kaikkea tavaraa. Ei vissiin näyttänyt niin pahalta kun tuntui.

Zeta: 6,5 "sitter ej. pos." järjestys oli s-i-m, kyttäsi tässäkin aivan kamalasti ja seisoi istumisen.

Luoksetulo: 9 "seg i ställandet" aika perus Stepsua, mutta erottui parempana kun kenenkään ruotsalaisen.

Ruutu: 10 oli oikein hieno

Ohjattu: 8 "xtra komm. sitter snett" arvoin oikean, ja siinähän onkin nyt ollut ongelmaa. Lähti keskikapulalle, mutta kuunteli hyvin stoppia ja korjauksella ok.

Hyppynouto: 9,5 "sitter lite snett, låst grepp" oli ihan nätti

Tunnari: 7,5 "tappar fokus och tempo" tää oli outo! Haisteli tosi pitkään, eikä pelkästään kapuloita vaan myös maata niiden lähellä. Tässä tosi moni muukin koira sekoili, joten olisko siinä ollut joku muu haju?

Kaukot: 9 "lite förflyttan" tosi kummallinen järjestys, s-i-m-s-i-m eli vain kolme vaihtoa ja ne tehtiin kahteen kertaan :O Oli ihan siistit.

Yhteensä 283,5p eli 1-tulos elit-luokasta, sija 1./7 ja SE LCH!!! Tuomari tykkäsi kovasti Stepsusta, kehui kun kävin kättelemässä liikkeiden jälkeen ja uudestaan vielä palkintojen jaossa. Arvostelulipukkeen lisäksi saatiin paperi, jossa oli tuomarin kommentteja! Tää oli aika hauska tapa, tietää ainakin mistä pisteet on mennyt! 

IMG_7318-normal.jpg

Kokeen jälkeen suunnattiin sitten seuraavaan kohteeseen eli Lindesbergiin, josta olimme vuokranneet mökin neljäski yöksi. Mökki osoittautuikin juuri sopivaksi meidän tarkoitukseen, ihana punainen pihamökki maaseudun rauhassa, ja koirat saivat juoksennella pihalla vapaina. 

IMG_7372-normal.jpgIMG_7375-normal.jpg

Maanantaina aamupäivällä ajettiin Örebron Brukhundsklubbenille tapaamaan Fisun isää Zotia ja sen omistajaa Bettania. Zot oli kyllä vielä upeampi, kuin mitä olin kuvitellut! Todella rento ja ystävällinen, erittäin hyvähermoinen ja tasapainoinen koira, ja komeakin vielä! Fizz on näistä Puuman pennuista selvästi eniten isänsä näköinen, aikalailla vaan lyhytkarvaversio Zotista :) Treenattiin kentällä tokoa, Stepsu teki vaan ihan jotain pientä hömppäilyä. Istuminen otettiin ryhmässä, ja en TAJUA mitä tässä tapahtui, koska Step meni melkein heti maahan kun oltiin jätetty koirat :O Step jonka istuminen on taas ollut nyt tosi hyvä!! Kävin käskemässä ylös, ja sen jälkeen kyllä istui. Fisukin näytti isälleen (ja sen omistajalle) vähän treenejään, ja olikin oikein pätevä pieni :) Sen leikki tuntuu parantuneen ihan hurjasti nyt hampaiden vaihduttua, ja samaten takaakiertoon lähtee jo tosi kivasti kaukaa. Ja kovaa se menee, ihan superkovaa <3 Zot näytti meille Ruotsalaisia erikoisuuksia, eli Ruotsin pk-tottista, johon kuuluu mm. ryömiminen sivulla, todella omituinen eteenmeno henkilöryhmän läpi hidastaen ja nopeuttaen, ja 4kg kapulan nouto :O Näytti tosi jännältä, mutta oli se toki oikein taitava :) 

Tokon jälkeen ajettiin Zotin kasvattajien luo Gränsvallarens-kenneliin paimentamaan. Zot näytti taitojaan lampailla, ja vitsit se oli makee! Todella rauhallinen ja kärsivällinen, ei stressannut lampaita ja vaikutti kiltiltä ja kuuliaiselta. Fisukin pääsi toki sitten kokeilemaan, mentiin pitkässä liinassa lampaiden perässä, annettiin koiran itse miettiä, mitä tekee, ja liinalla vaan estettiin jos yritti hyökkäillä. Fizz meni aika kivasti, oli oikein kiinnostunut lampaista, mutta silti rauhallinen ja maltillinen. Otettiin pari kierrosta, ihan hyvin jaksoi keskittyä. Lampaat olivat tosi kivoja, juuri sopivan liikkuvaisia olematta kuitenkaan säikkyjä. Stepsu oli mulla mukana pellon laidassa ettei sen tarvinnut olla yksin autossa, ja otin sen mukaan katsomaan kun Zero paimensi. Bettan kysyi sitten, että haluanko koittaa Stepsullakin, kun kerran olin siinä jo muutenkin. Naureskelin ja sanoin, ettei Step tajua lampaista mitään, ja menin laitumelle Stepin kanssa aikeissa näyttää, kuinka se vaan syö kakkaa. Stepsu yllättikin kaikki (eniten mut) ja katsoi lampaita sillä silmällä :O Ekaa kertaa ikinä se oli kiinnostunut lampaista, ja ajoittain jopa kuljetti lampaita ihan hienosti. Vähän se on varovainen lampaiden kanssa, eikä todellakaan painosta niitä yhtään, vaan menee tosi varovasti. Muutaman kerran näytti jopa siltä, että sen tekisi mieli lähteä flänkille, mutta ihan ei vielä uskaltanut. Aivan käsittämätöntä, en olisi kyllä IKINÄ uskonut, että melkein 7-vuotias Step voisi vielä syttyä lampaille!

Tässä kuvatodisteita tästä ikimuistoisesta hetkestä:

IMG_7363-normal.jpgIMG_7368-normal.jpgIMG_7351-normal.jpg

DSC08882-normal.jpgDSC08888-normal.jpgDSC08892-normal.jpgDSC08913-normal.jpgDSC08919-normal.jpgDSC08923-normal.jpg

Tiistaina mentiin uudestaan Örebron Brukhundsklubbenille, tällä kertaa tokoiltiin Hannan kanssa, jolla oli Zotin emä Nellie ja Zotin puolisisko Uma. Fisun mummo Nellie oli aivan uskomattoman hyväkuntoinen ja virkeä 12-vuotias, todella toivon, että jonain päivänä Fizz on yhtä pirteä ja terve mummokoira! Stepsulle ja Zerolle teimme lyhyen kuuntelutreenin, jossa ensin luoksetulo, stoppi merkille, siitä ohjattu, sitten kapulan kanssa hyppy ja toiselle merkille, kapulasta irti ja ruutuun, ruudusta matkalla luoksetulo ja maahanmeno. Step oli muuten ihan hyvä, mutta luoksetulon stoppi valui niin pitkäksi että tuli merkin eteen, ja jouduin laittamaan uudestaan merkille, ja ruudusta karkasi kun lähdin itse kävelemään. Fizz teki myös vauhdikkaita juttuja, eli kiertoja, ruutua ja luoksetuloa. Oli oikein pätevä! 

DSC08852-normal.jpg

Tokon jälkeen ajelimme Kumlaan eläinlääkäriasemalle hakemaan ekinokokkilääkitykset koirille. Step osoittautui todella hankalaksi lääkittäväksi, se sylki ja mupelsi tabletteja niin että jouduin antamaan puolikkaan ekstraa, kun en ollut yhtään varma, saiko se syljettyä osan lääkkeistä pois. Fisulle en ole koskaan joutunut antamaan tablettia suoraan kurkkuun (aiemmat matolääkkeet sotkin ruokaan), mutta se sujui kyllä aivan helposti. Eläinklinikan pihalla Bettan näytti Zotin kanssa, kuinka he treenaavat asfalttijälkeä. Zot oli tosi taitava, keskittyi hienosti ja oli tarkka vaikka alusta oli varmasti aivan täynnä harhoja. Kokeiltiin sitten kaupan pihalla meidänkin koirille, Bettan teki jäljet ja opasti, kuinka niitä mennään. Fizz vaikutti ihan hyvältä, oli tarkka ja kiinnostunut. Step sen sijaan ei yhtään ymmärtänyt, mistä oli kyse, kiskoi vaan johonkin suuntaan ja pyöri ja hyöri. 

Tiistaina iltapäivällä menimme uudestaan paimentamaan porukalla. Fizz teki kaksi kierrosta, ekan kierroksen liinassa lampaita kuljettaen, ja tokan kierroksen pyöröaitauksessa. Pyöröaitaus oli vaikea Fisulle, se kun mielummin vaan kontrolloisi ja pitäisi lampaita paikoillaan seinää vasten, eikä välittäisi niin lähteä flänkille tai irrottaa lampaita reunoista. Step sen sijaan meni pyöröaitauksessa tosi hyvin, se oli rauhallinen ja keskittynyt, ja sai tosi nätisti lampaat irti reunoilta. Isolla pellolla Step teki myös muutaman aika hyvän pätkän, mutta välillä, kun lampaat sinkosivat johonkin, niin Step meinasi vähän vetää siitä kierroksia ja haukahti muutaman kerran. 

Keskiviikkona ajelimme kauas pohjoiseen Bollnäsin kaupunkiin agilitykisoihin. Matkalla pysähdyimme syömään ja shoppailemaan, emmekä huomanneet katsoa kelloa (tai tarkistaa ensin, kuinka pitkä matka kisapaikalle vielä oli). Olimme ihan myöhässä, ja hirveän kaahauksen jälkeen saavuimme kisapaikalle juuri kun ekan radan tutustuminen alkoi. Luonnollisesti arpaonni on myös aina mun puolella, ja Step lähti numerolla 2. Tooooooooosi kiva. Hirveellä paniikilla sinkoilin pitkin rataa ja yritin löytää seuraavia esteitä, onneksi rata oli tosi lyhyt (16 estettä!) ja aika helppo. Ohjauksellisestikin rata tuntui vähän sellaiselta paniikinomaiselta, Step kulki aika lujaa ja ihan ei saatu sellaista flow-fiilistä. Kuitenkin nollalla maaliin, ja ei me nyt ihan hitaitakaan oltu, kun Stepille sija 2./33. Toka rata oli agilitya, ihan kiva mutta aika kiemurainen, ei oikein sellainen Stepin tyylinen rata, kun koko ajan piti kääntyä. Nyt ehdin valmistautua paljon paremmin, ja tuntuikin heti jo paljon paremmalta. Step teki aika hitaat kontaktit, mutta muuten oikein siisti rata ja taas nolla! Tältä radalta sija 2./32 ja agility-CERT!!! Kolmas rata oli taas hyppäri, selvästi vaikeampi kuin eka. Vähän jouduin jopa miettimään ohjauksiakin :) Ja koska vaikealla radalla joudun keskittymään paremmin, niin tämä menikin sitten parhaiten. Aivan loistava rata, ei oikeastaan olisi voinut paremmin mennä, ja mieletön fiilis maalissa, jo kolmas nolla!! Ja kovaa mentiin, sija 1./33 ja hopp-CERT!!! Vikalle radalle lähdettiin tosi hyvällä fiiliksellä, ei enää mitään tulospaineita ja saatiin vain nauttia :) Tämäkin rata oli ihan kiva, ja taas oli muutama kohta joissa sai ihan ohjatakin. Stepsu meni muuten hyvin, mutta lopussa olin viimeisessä takaakierrossa vähän myöhässä ja hyppäsi vähän mun jaloille, Suomessa tästä olisi varmaan saanut kosketusvirheen, mutta Ruotsissa ei oltu niin tarkkoja ;) Neljäs nolla, ja sija 1./32! Aivan käsittämätöntä, pikku Muffinssi teki TETRA-NOLLAN ja yhden illan saldona uudet tittelit SE AgCh ja SE AgCh(hopp)!!! On se vaan aika makee! Palkintoja saatiin niin paljon ettei meinannut edes autoon mahtua :D Ajeltiin yötä myöten takaisin mökille, ja oli kyllä aika mukava fiilis hyvillä mielin pullaa syöden ajella upeiden maisemien ja kuun valaisemien järvien ohi super-champpiooni kyydissä :)

Tässä videolla Stepin radat.

IMG_7392-normal.jpg

Torstaina puuhasteltiin aamulla vähän mökin pihalla tokoa, otin Stepille lyhyen paikallaistumisen, ja Fizz teki eteentuloja. Kokeilin nyt ekaa kertaa eteentuloa pidemmältä matkalta, otettiin puunkierron yhteydessä. Tajusi aivan heti, ja tarjoaa aivan superhienoja ja suoria eteentuloja, WAU!! Ei ole ainakaan ongelmana että jäisi liian kauas niinkuin Step :) Päivällä käytiin tutustumassa Lindesbergin kaupunkiin, koirat saivat kävellä ihanassa pikkukaupungissa rantakatua pitkin ja kävimme rantakahvilassa syömässäkin. Oli kyllä kiva paikka, söpö ja siisti vanha kaupunki maaseudun rauhassa, siellä olisi viihtynyt kyllä pidempäänkin! Illaksi suunnattiin kuitenkin Fagerstaan, ja siellä vielä toisiin tokokisoihin. Tällä kertaa olimme hyvissä ajoin paikalla, mutta arvonnassa onni ei edelleenkään suosinut, ja arvoimme peräkkäiset numerot Lean kanssa. Ei siis oikein pystynyt keskittyä toisen kannustamiseen tai edes kuvaamiseen :( Kenttä oli taas siisti ja iso nurmikenttä, ja taas se oli viljelty aivan täyteen merkkejä ja ruutuja sun muita, murrr. Liikkeet samaan tapaan perinteisessä järjestyksessä kuin ekassakin kokeessa. Koska ruotsin puhuminen ja ymmärtäminen alkoi jo tässä vaiheessa reissua sujua tosi kivasti, niin tässä liikkeet på svenska :)

Sittande i grupp: 0 "la sig ner" tässä teki nyt sitten juuri sen mitä arvasinkin, eli meni maahan. En tajua mitä tässä oikein tapahtui!!! TOSI outoa!

Platsliggande: 10

Fritt följ: 8 "håller ej position i stegförflyttning. Sitter ngt snett" oli aivan kamalaa kyttäystä koko ajan, askelsiirtymissä ainakin peruutuksessa kääntyi vinoon ja joku vino asentokin taisi olla. 

Stå, sitt och ligg under marsch: 9 "ett steg fram i stå" järkkä oli istu-maahan-seiso, ja olin ihan varma ettei istuisi, kyttäsi taas aivan hulluna eikä varmaan vilkaissut mua kuin pari kertaa koko liikkeen aikana. Mut kaikki asennot oikein!

Inkallning med ståll och lägg: 10 ihan perus Stepin luoksetulo, erottui taas hienona kun kaikilla ruotsalaisilla oli niin huonot stopit :D

Sändande med lägg och inkallning: 7 "DK(??) går snett till rutan". Tää oli aika ilkee, juuri kun virittelin Stepsua merkille, niin suoraan meidän edessä viereisessä kehässä 3-luokassa tehtiin noutoa, ja ohjaaja heitti kapulan. Step bongasi tietysti sen, ja merkiltä lähti viereiseen kehään, jossa oli sen kapulan nähnyt. Pysäytin, ja uusi lähetys ruutuun, oli onneksi tosi hyvin kuulolla ja korjauksella meni ruutuun ja siellä laitoin suoraan maahan. 

Apportering med diriering: 8 "extra kommando" täsmälleen sama kuin edellisessä kokeessa, eli lähti keskikapulalle, pysäytin, ja korjauksella ok. Ärsyttävää!

Apportering metall o hopp över hinder: 10 oli ihan hieno

Vittringsprov o apport: 10 pyöritteli kyllä vähän kapulaa suussa

Fjärrdirigering: 10 oli nätit kaukot ja nyt oli ihan normaali seisomisella alkava sarjakin.

Yhteensä 263p eli taas 1-tulos ja 3. sija. Loppua kohden Stepsu tuntui aika kivalta kehässä, ja tämäkin tuomari tykkäsi kovasti mustavalkoisesta finska flickanista :) Kokeen jälkeen lähdettiin suunnistamaan kohti Tukholmaa, ja siinähän olikin sitten ihan riittävästi hommaa... Tukholmassa oli pääväylät juuri sopivasti remontissa, ja osa liittymistä pois käytöstä. Mitään opasteita kiertoreitteihin ei ollut ja tähän yhtälöön kun vielä yhdistetään kaksi navigaattoria, jotka molemmat olivat aivan pihalla ja hukkasivat meidät kartalta juuri silloin kun olisi pitänyt kääntyä, niin eksyttiin kyllä aika huolellisesti sekä hotellille mennessä että hotellilta satamaan palatessa. Hotellissa ei kyllä kovin montaa tuntia ehditty viettämään... 

Paluumatka kului laivalla nukkuessa, kylpyläosastolla rentoutuessa, kannella koiria lenkittäessä ja salaattibuffetissa syödessä, ja käytiin tälläkin kertaa vähän tokoilemassa Fisun kanssa. Luoksetulon stopit alkavat olla jo pelottavan hyviä, täytyypä alkaa miettiä kuinka niissä edetään tästä vaiheesta. Taas oli ihanaa kyllä huomata, kuinka reippaita ja hyväkäytöksisiä nelijalkaisia matkatovereita meillä on <3 Kaiken kaikkiaan oli kyllä aivan mahtava reissu!

IMG_7398-normal.jpg