Lauantaina aksattiin pitkästä aikaa Purinalla, 2 starttia molemmille. Radat oli aksaa molemmat, ja tuomarina Tuija Kokkonen. Olin Saran kanssa 3. lähtijä, en tykkää yhtään lähteä niin alussa. No, eka rata vaikutti ihan kivalta muuten, mutta aalta 180 asteen käännös, ei kiva juoksukontaktin kanssa... No, oltiin jo lähtökarsinassa odottamassa, kun tuomari huusikin että seis, otetaan uusi rataantutustuminen, rata oli numeroitu väärin. No, ei muuta kun koira kiinni ja uudestaan tutustumaan. Tämä oikea versio radasta olikin sitten paljon ikävämpi kuin se mihin ensin tutustuttiin. Aalle tuli nyt myös tosi ikävä tulokulma ikävän kääntymisen lisäksi, pitkällä estevälillä putkesta hypylle, ja hyppy syötti aasta ohi, eikä siinä päässyt oikein vaihtamaan järkevästi puolta ennen aata muuta kuin leikkauksella, ja sekin oli tosi kökkö. Ikävä fiilis lähteä radalle kun sai pelätä sitä, että koira rikkoo itsensä kun tykittää aalle vinosti ja pahimmillaan tippuu kontaktilta. No, Saran rata hajosi jo enne aata, meni nimittäin kepeille väärin umpikulmasta :O Tosi kumma, kepit on olleet hyvät jo pitkään, ja harvoin tekee virheitä. En sitten jaksanut enää virheen jälkeen oikein ohjata, joten loppuratakin meni ihan plörinäksi, aalla jäin väärälle puolelle ja tein jonkun omituisen kiepahdusohjauksen ja loppusuoralla Sara teki sitten varsin oma-alotteisen irtoamisen lähtöhypylle eli hyl. Kävi sitten hakemassa vielä lähdöstä seuraavanan lähtevän koiran hihnan palkaksi itselleen :D Video
Stepsun kanssa vähän parempi rata, mutta mä tyhmä käänsin aalta liian tiukasti ja hyppäsi kontaktin... Eli vitonen, muuten ihan kiva rata. Video
Toka rata oli sitten vielä ikävämpi, jotenkin tosi epälooginen ja seuraavaa estettä joudui etsimään, yhtään ei saanut mennä suoraan. Ja taas käännyttiin aalta 180 astetta :( Alussa lisäksi sellainen putki, jossa ohjausvaihtoehtoina a) juosta ulkokautta, jolloin koira kääntyy väärään suuntaan putkesta tai b) juosta sisäkautta ja ottaa riski että koira tulee putkesta jaloille. Kokeilin Saran kanssa vaihtoehdon a) ja se teki juuri niinkuin arvasin, eli kääntyi väärin ja teki ylmääräisen kiepin sinne. Muutenkin jotenkin ihan sellaista pakokauhuista säntäilyä koko rata, yhtään ei tuntunut löytyvän sellaista normaalia rytmiä. Puomilla pysähtyi liian ylös mutta vapautin, ja ei sitten koskenut kontaktiin... Ei siis tosiaankaan loikannut kontaktia tai ollut tuhma, vaan kääntyi vinottain pois siitä, ihan mun vika kun annoin tulla eli Saralle 0, mulle vitonen. Video
Stepin kanssa valitsin putkella vaihtoehdon b) ja sekin meni just niinkuin arvelin, eli en ehtinyt pois alta ja tuli jaloille. Siitä kosketusvirhe. Lisäksi olisi ansainnut toisen vitosen kiellosta, kun pyöräytin sen kompuroimisen jälkeen ympäri ennen kuin jatkettiin. Video. Ikävä maku jäi koko kisoista!
Sunnuntaina aamulla suunnattiin Technolle palautteleviin hakutreeneihin Saran kanssa. Otin 4 löytöä, 2 ekaa etukulmissa umppareissa ja lisäksi 2 jänistä. Tuuli tosi voimakkaasti alueen suuntaisesti, ja tämä näkyi pistojen vinoudessa ihan kaikilla. Alotin oikeasta etukulmasta, jouduin uusimaan lähetyksen kun lähti niin reippaasti vinoon ensin. Uusinnalla vähän paremmin ja löysi, suorapalkka umpparista. Sitten vasempaan kulmaan, sinne ihan suht nätti pisto ja ilmaisu. Sitten oikealle jänis, tää oli varmaan ainoa oikeasti suora pisto. Vikaksi vielä vasemmalle jänis, tässäkin lähti vähän vinoon tuulen alapuolelle, tuuli varmaan painoi hajua sinne kun lähti sen näköisenä että oli jo hajulla.
Iltapäivällä mentiin Sennin ja Saran&Sansan kanssa Aino Pikkusaaren luo Seutulaan paimentamaan. Ei olla käyty kahteen vuoteen paimentamassa, joten vähän jännitti että muistaako Sara enää mitään/onko se kuinka vallaton. Pelot osoittautuivat onneksi turhaksi :) Tehtiin eka kierros poispäinajoa suht. pienessä (ehkä 30x30m) tarhassa, mulla oli Sara liinassa. Aluksi oli ihan hämmentynyt, että mitä lampaita on tarkoitus paimentaa, kun aitauksen nurkassa oli häkissä lampaita, 3 lammasta vapaana aitauksessa, aitauksen yhdellä laidalla yksi yksinäinen pässi heti aitauksen ulkpuolella, ja aitauksen vieressä laitumella toinen 3 lampaan lauma ja toinen koira paimentamassa. Sara katseli vuorotellen kaikkia lampaita ja muutaman kerran vaihtoi kohdetta. Aluksi pidin liinasta kiinni ja jarruttelin kun yritti mennä kovaa, ja liinan avulla vaadin maahanmenot, mutta loppua kohden rauhottui ja laskin liinasta irti ja annoin sen olla maassa. Ajo oli yllättävän rauhallista, maahanmenot Sara otti enimmäkseen tosi kiltisti, ja mikä parasta, ei oikeastaan edes yrittänyt ryysiä! Pystytiin ajamaan lampaita yhtäjaksoisesti aitauksen päästä päähän, ilman että jouduin hidastamaan/käskemään maahan! Tämä on ihan uusi juttu, aiemmin Saran ajo on ollut sitä 2m ja maahan, 2m ja maahan, 3m ja maahan... Nyt mentiin 30m eikä tarvinnut laittaa maahan! Muutaman kerran yritti varastaa makuusta, mutta nekin liikkeellelähdöt oli rauhallisia ja hitaita, ei suinkaan mitään syöksähtelyä. Muutenkin Saran asenne oli tosi kiva, se oli intensiivinen ja keskittynyt, mutta kuitenkin rauhallinen, ja kulki ehkä matalampana kun aiemmin? En ainakaan muista että olisin nähnyt sen hiippailevan tuolla tavalla ennen! Se jopa näytti ihan oikealta paimenelta :) Ekan setin jälkeen käytiin vähän kävelemässä ja Sara sai huilia ihan kunnolla ennen toista kierrosta. Tokalla kierroksella tehtiin flänkkejä. Ajettiin ensin lampaat pois nurkasta, ja tässä kohtaa Sara pääsi ikävästi pöläyttämään häkissä olevia lampaita kohti, kun luuli niiden varmaan kuuluvan laumaan ja olevan itsepäisiä, kun ne eivät liikkuneet muiden mukaan. Tehtiin eka kierros flänkkejä niin että seilattiin samalla aitauksessa vähän mihin sattuu, siirsin laumaa tasapainossa kuljettamalla sopivampaan kohtaan. Tämäkin on edistynyt aivan huimasti, mä jopa pystyin oikeasti kuljettamaan laumaa niin että kävelin eteenpäin :O Sara pysyi tosi kiltisti kaukana, ei ajanut lampaita kertaakaan mun läpi ja piti etäisyyden laumaan. Flänkit oli tosi hyviä, kerran yritti lähteä väärään suuntaan mutta totteli kiltisti kun laitoin maahan. Otettiin pieni tauko kun Sara oli niin hengästynyt, ja sitten vielä toinen nopea muutaman flänkin kierros. Lampaat olivat taas siirtyneet nurkkaan, ja tällä kertaa annoin Saran käydä itse hakemassa ne mulle. En sanonut mitään, päästin Saran vaan irti, ja Sara kävi itse, rauhallisesti ja nätisti hakemassa lampaat nurkasta :D Toka kierros flänkkejä tehtiin niin että seisoin keskellä aitausta ja pysyin paikallani, lähetin vuorotellen left ja right. Saran flänkit oli niin isoja, ettei se oikein mahtunut edes aitaukseen niiden kanssa, meni aivan reunoja pitkin. Tämäkin on kyllä ihan uusi juttu, mitä on tapahtunut mun koiralle joka ei irtoa kahta metriä kauemmas lampaista ja joka ryysi päälle/kiinni/läpi heti kun silmä välttää?? Tämähän oli oikeasti jo tosi kivaa!
Kaunis Sara c Lea Rentsch
Kommentit