Mutta ei kuitenkaan tokoruutuja tällä kertaa ;) Oltiin metsässä lenkillä koirien kanssa, ja tein Saralle esineruudun. Otin Stepin mukaan tallomaan aluetta, Sara oli puussa kiinni katselemassa. Talloin 3 kaistaletta, kaikista vain reunat, ja esineen heitin kaistaleen keskelle, niin ettei Sara löydä sitä jäljestämällä. Sitten penne kiinni ja Sara vuoroon. Alotettiin vasemmalta, eka esine oli ihan lähellä, pieni musta kangaspala. Sara lähti tosi kovaa pistolle, otti vaan pari laukka askelta ja suoraan vauhdista sai hajun, käännähti ympäri ja nosti esineen ja luovutti. Aikaa meni ehkä...10 sekuntia? :D Sitten toinen esine, joka oli keskelle, muovinen 1dl mitta. Huonon merkkauksen takia en oikein osannut lähettää Saraa heti oikeaan suuntaan, se lähti tekemään pitkää pistoa viereiselle kaistaleelle. Kutsuin pois, ja uusi lähetys, taas lähti vinoon. Vieläkin uusi yritys, nyt lähetin selkeämmin eri suuntaan. Sara lähti hyvin, ja löysi esineen helposti. Sitten vielä kolmas, joka oli muovinen heijastin, joka oli ihan takarajalla. Lähetin Saran, se juoksi kovaa ihan perälle asti ja sai hajun heti ja toi kovalla vauhdilla. Koko hommaan meni ehkä 3min. Ei pitäisi eskaruudun tuottaa ongelmia, kyllä sen tuon osaa.

Satuttiin sitten lenkin yhteydessä pellolle, ja kun nakkejakin oli sopivasti mukana, tein Stepille namiruudun. Sellainen metri kertaa metri ruutu jossa runsaasti nakkia. Penne ruutuun ja voi sitä nuuskimisen ääntä mikä siitä lähtee! Step työskenteli tosi intensiivisesti, ei nostanut päätään ja etsi koko ajan nameja aktiivisesti. Nostin penskan pois kun muutama nami oli vielä jäljellä, ja päästin Saran imuroimaan loput. Tuntuu että penne on jo nyt tajunnut, mistä niitä nameja kuuluu etsiä, mutta kyllä mä silti taidan jatkaa tätä vielä muutaman kerran.