Huh miten vaikeaa oli löytää treenipaikka! Lähdin kävellen koirien kanssa Haukilahteen, tarkoituksena edelleen treenata joka kerta eri kentällä, ja mietin, että Haukilahdessa on 2 isoa hiekkakenttää, varmasti jompi kumpi on vapaana. No, ekalla kentällä oli joku pikkupoikien futisturnaus, kamala melu ja palloja lenteli minne sattuu, eli se oli suoraan pois laskuista. Seuraavalla kentällä oli myös futispelaajia, joten ei uskallettu mennä sinnekään. Kävelin vähän matkan päässä olevalle nurmikentälle, sinnekin oli raahattu futismaalit, mutta se ei sentään ollut mikään oikea futiskenttä eikä siellä ollut ketään, joten rakentelin siihen ohjatun. Otin Stepin kanssa paikallaolot, hyvin meni, ja sitten maalinkiertoa ja siitä stoppia. Just kun olin alottamassa ohjattua, kentälle marssi joku kolmekymppinen rouva pienen lapsensa kanssa, ja alkoi ihan pokkana potkimaan palloa, siinä keskellä kenttää, vaikka mä olin jo levitellyt kaikki kapulat ja merkit ympäriinsä ja treenasin siinä! Ei viitsinyt mitään edes kysyä, tai pyytää väistämään, tuli vaan! Menin Stepsun kanssa kentän reunaan odottelemaan, jos eivät kauaa siinä viihtyisi, mutta siellä ne vaan loikkivat mun kapuloiden yli eivätkä osoittaneet mitään merkkejä siitä, että olisivat aikeissa lähteä. Laitoin sitten koirat kiinni ja kävin kysymässä ihan ystävällisesti, että kuinka kauan aikoivat olla siinä, ja kun vastaus oli että puoli tuntia, niin mulla alkoi jo mennä hermot. Sanoin vielä ihan ystävällisesti, että katsokaas kun minä olin tässä kentällä ensin, niin olisikos mitenkään mahdollista, että saisin treenata loppuun, kun tavaratkin on valmiiksi paikoillaan, ja sain kamalat huudot niskoilleni siitä, kuinka tämä on lasten leikkikenttä ja heillä on etuoikeus olla siinä ja kuinka mä olen niin typerä että uskallan tulla hänelle väittämään vastaan! Hmmm, missään ei näy mitään merkkiä siitä, että kyseessä olisi joku lasten leikkipuisto, ja jos on kerran pakko tulla samalle kentälle, niin onko sitä aivan pakko tulla just siihen kohtaan missä joku on jo valmiiksi, ei mitenkään voi olla esim. kentän toisella laidalla, kun tilaa kerran on? Suorastaan erinomaista esimerkkiä pienelle lapselle, kuinka ottaa toiset ihmiset huomioon... Tuntuu, että kolmenkympin ikäkriisin ja muutaman lapsen myötä tavalliset naiset muuttuvat raivohulluiksi korppikotkiksi, jotka vartioivat reviiriään hullun lailla ja jotka suorastaan odottavat tilaisuutta päästä räyhäämään ja osoittamaan omaa paremmuuttaan. Nyt mä tiedän kuka hamstraa kaupoista ruokaa elintarvikealan lakon uhatessa ;))))
No, siirryttiin sitten toiselle puolelle kenttää, kun arvon rouva lapsineen ei suostunut siirtymään. Jatkoin Stepin kanssa luoksetulolla, voi kamala sitä stoppia... Ei toimi, tuntuu menevän huonommaksi koko ajan... En käsitä, miten vaikeaa voi olla opettaa se pysähtymään! Kaikissa muissa tilanteissa stoppi toimii, esim. ohjatussa jos sinkoaa väärälle kapulalle, pysähtyy salamana kun huudan seis, idarissa seuraamisesta pysähtyy oikein napakasti, eli kyse ei ole siitä, ettei se tietäisi, mitä seis tarkottaa. Luoksetulossa se ei yksinkertaisesti vaan toimi. Koitin peruutuksella, pysähtyy kunnolla vasta kun sanon peru.... Takapalkalla ei myöskään hyvää lopputulosta. Ainoa millä pysähtyy napakasti, on käsimerkki, mut mä en jaksa uskoa, että se toimisi kisatilanteessa. Ehkä sitä voisi kuitenkin yrittää vahvistaa, tiedä häntä jos vaikka oppisi sitä kautta. Sitte ohjattua, tästä tuli onneksi hyvä mieli :) Merkit hyviä, kapulat oli tällä kertaa lähellä toisiaan, halusin testata, miten erottaa niitä. Ensin vasen, lähti keskimmäiselle, huusin seis, oli tosin siinä vaiheessa huomannut jo vasemman, ja olis varmaan hakenut sen jos en olisi huutanut, mutta no, myöhäistä. Uudella käskyllä otti varmasti vasemman ja toi, palkkasin vauhdista. Sitten oikea, tää oli hieno :) Sitten pelkkä merkki, ja sen jälkeeen vasen kokonaisena, oli super. Sitten oikea, nyt meni keskimmäiselle, seis, ja uusi käsky, nyt löytyi oikea. Otin vielä loppuun pelkkiä suuntia pallon kanssa.
Kommentit