Eilen käytiin äidin ja koirien kanssa pyöräilemässä Puolarmetsässä, otettiin samalla esineruutua niin että äiskä vei esineet molemmille koirille ja auttoi tallomaan. Ruutu oli n. 15m leveä ja vajaa 50m syvä, näkyvyys aika heikko. Stepille ensin treeni niin että näki kun äiti lähti viemään esineitä, mutta ei nähnyt esineiden paikkoja, ja kaikki 3 vietiin kerralla. Ne oli suunnilleen keskellä kaikki, yksi vähän kauempana, kaksi n. 20m päässä. Step oli tosi innoissaan, lähti tosi vauhdilla ja bongasi hienosti ekat 2 esinettä. Kolmannelle lähetin vähän eri paikasta, ei lähtenyt niin hyvin kuin kahdelle ekalle, lähti vähän vinoon joten otin uudestaan, nyt lähti suoraan ja löysi. Eli ihan vaivattomasti meni jo 3 esineen kanssa, vau! Aikaa kului ehkä 2min...

Saralle 4 esinettä, yhdet molempiin takakulmiin ja toiset lähelle.  Lähetin vasemmasta etukulmasta, siitä lähti vähän matkan päästä polku oikealle, lähti kaahaamaan sitä pitkin eikä siis irronnut suoraan. Kaartoi polulta oikeaan etukulmaan ja nappasi sieltä esineen. Lähtetin uudestaan, nyt lähti etenemään suoraan ja nosti vasemman takakulman esineen. Siirryin lähettämään keskempää, katsoin lähetyspaikan niin että olin ihan etuesineen kohdalla. Lähetin, meni ihan suoraan esineen päältä mutta ei ottanut... Irtosi kyllä hyvin taakse ja toi esineen oikeesta takakulmasta. Lähetin samasta kohdasta, ei taaskaan reagoinut hajuun... Hitto nää on vaikeita! Kutsuin takasin ja tuli onneksi samaa reittiä kun mitä oli lähtenyt ja sai tullessa hajun, ja toi esineen.

Tänään sitten pienet palauttelevat viestitreenit Kemin jäljiltä. Otettiin metsässä ihan lyhyt matka, 5 pätkää, Dante juoksi ekana. Sara ei ollut yhtään niin kuuma kun kisoissa, ei tullut edes mitään kunnon lähtöääniä, ja seuraaminenkin jopa siedettävää! Omituista. No, kovaa se juoksi kuitenkin, kuten aina.