Sunnuntaina korkattiin tämän vuoden pk-kausi ihan virallisesti ensimmäisten hakutreenien merkeissä. Oltiin Korsossa, kun ajattelin että siellä voisi olla jo sulaa, kun sinne paistaa hyvin aurinko puiden välistä. Mitä vielä, reiteen asti lunta... No, periksi ei anneta joten treenattiin siitä huolimatta. Saralle 4 ukkoa, molemmat etukulmat ja molemmat takakulmat, alue oli jonkun vajaa 100m. Eka ukko oikealle, ja sinne ilmaisu. Sitten vasemmalle suorapalkka. Sitten oikealle ääniavulla etenevä ja sieltä ilmaisu, ja vikalle myös ääniavulla etenevä ja suorapalkka. Hyvin oli näköjään taidot säilyneet talven yli, koska ei pienintäkään ongelmaa, kaikki pistot täysin suoria ja kauniita, ilmaisut varmoja ja etenevillä kääntyi oikein molemmilla puolilla. Hyvä hyvä. 

Tiistaina kävin treenaamassa kevään ensimmäisen esineruudun pulkkamäessä. Talloin suht pienen, ehkä 15m leveän kaistaleen ja sinne 3 esinettä, yhdet molempiin takakulmiin ja kolmas keskelle. Aloitin Stepsun kanssa, se haki keskiesineen ja vasemmasta takakulmasta esineen ja lopetin siihen. Sitten Saran vuoro, se sai hakea kaikki 3 esinettä. Voi miten se oli innokas! Aivan hurrrrjaa vauhtia kaahasi ympäri ruutua, ja keskiesine ja vasen takaesine nousi tosi vauhdilla. Vika esine (kaulapantaan kiinnitettävä pieni valo) olikin sitten vaikea, tuntui että tutki muuten koko ruudun moneen kertaan mutta ei sitten millään osunut juuri sinne oikeaan kulmaan missä esine oli. Nenänkäyttöä ei kyllä voi moittia yhtään, koska kahdesta muusta esineestä sai tosi kaukaa hajun. Lähetin monta kertaa, ja tosi hyvin lähti kyllä joka kerta, mutta ei vaan löytynyt. Lähdin sitten jo kävelemään ruudun nurkkaan aikomuksena käydä koskemassa esinettä uudestaan, ja kun olin jossain 10m päässä, bongasikin esineen. Kehuin mutten palkannut, ja heitin esineen uudestaan samaan kohtaan ja menin lähettämään reunalta, nyt löysi kunnolla ja siitä superpalkka (broiskunsiipi, nammm!).

Tiistaina iltapäivällä fysioterapeutti Maria Sukanen tuli meille kotiin käsittelemään Saran. Sara oli ihanan rento käsittelyssä, ja oli ihan hyvässä kunnossa. Pieniä jumeja rintarangan takaosassa molemmin puolin, mutta ne aukesivat helposti. Molemmat kyynärnivelet naksuivat, mutta niissä ei kuitenkaan ollut mitään liikerajotteita tai turvotusta tai aristusta. 

Keskiviikkona mentiin Ojankoon aksaamaan Stepsun ja Ilonan kanssa. Sara pääsi vaan lämppä- ja jäähdyttelylenkeille mukaan, kun fyssarin takia piti olla kevyellä liikunnalla. Ilona treenasi taas 4 lyhyttä pätkää. Alotin ihan vaan leikkimisellä, ja nyt oli jo alusta asti ihan eri ilme kun viimeksi. Heti kun päästin Ilonan irti hihnasta, se sinkosi kentälle, haukkui mulle, hyppi ja loikki ympärillä ja roikkui lelussa. Taisteli hyvin eikä olisi halunnut päästää irti. Hyvä hyvä! Leikkihetken jälkeen tehtiin aata. Laitoin namikupin n. 5m päähän aasta ja längen alastuloon ja sitten mentiin. Menee aata tosi reippaasti, askeleet ei ole vielä vakiintuneet mitenkään, kerran loikkasi yhdellä loikalla alastulon, muuten taisi mennä kahdella laukalla, mutta vielä pitää saada kyllä lisää vauhia tähän. Sitten Ilona huilimaan, tai niinhän mä kuvittelin :D Ilona olikin vähän eri mieltä asiasta, se olisi omasta mielestään voinut jatkaa vielä ja jäi keskelle kenttää seisomaan sen näköisenä, että en tasan kyllä tule pois täältä huvipuistosta. Stepsu pääsi välissä tekemään aan ja puomin kontaktia, aat oli jopa ihan kohtalaisia, jee! Sitten Ilona uudestaan, tällä kertaa alotettiin namin kanssa sylkkäreillä ilman hyppyä. Meni tosi hienosti, joka kerta kääntyi oikein. Sitten kokeilin hypyn kanssa ihan matalalla rimalla, ettei joudu keskittymään hyppäämiseen. Pari kertaa meni ohi, oikealla kädellä muutama ihan kohtalainen sylkkäri, vasemmalla muutama kohtalainen ja yksi superhyvä, siihen lopetettiin. Sitten keinua, en tiennyt oliko Ilona tehnyt aiemmin keinua joten alotettiin ihan keinun liikkeeseen totuttelemalla. Eipä likkaa pelottanut tippakaan, päin vastoin, meni tosi vauhdikkaasti ja olisin tarvinnut tähän avustajan auttamaan, Ilonan takapää ei meinannut sitten millään pysyä keinulla, enkä uskalla laittaa ihan turvallisuussyistä siivekettä keinun viereen avuksi samaan tapaan kuin puomilla. Sitten Ilona taas tauolle ja Step sai tehdä kans keinua. Tosi kivasti meni loppuun asti vaikka jättäydyin itse taakse, tosin keinu ei ollut seinään päin vaan kentälle päin. Sitten taas Ilonan vuoro, tällä kertaa leikittiin taas, ja leikin ohella heittelin lelua muutaman hypyn yli. Lelun perässä lähtee kivasti irtoamaan hypyille, tätä pitää jatkaa. Tehtiin myös aata lelupalkalla, halusin kokeilla, saisinko sillä paremmin draivia siihen. Ekalla kerralla heitin lelun vähän liian ylös, jolloin Ilona loikkasi längen yli :O Seuraavaksi kokeilin heittää alemmas, toimi ihan ok, ehkä meni vähän kovempaa kuin namilla, mutta toisaalta, namilla fokusoi paremmin eteenpäin eikä katso mua. Sitten puomia namialustalla. Tämä olikin yllättäen ongelmallista, kun puomin alla oli putki. Ilonaa se jostain syystä hämäsi ja se loikkasi pois monta kertaa putken kohdalla, ja silloinkin kun meni, niin jotenkin tosi varovasti. Tähän väliin taas tauko ja siivosin kentältä ylimääräiset rojut pois. Lopuksi vielä vähän leikkiä ja putkea lelupalkalla. Ei oikein lähde hakemaan putkeen, vaikka selvästi tietää, mitä putki tarkottaa. Palkkasin siis hurrrjalla saalisriekkupalkalla putkelta, jospa se vähän alkaisi imeä enemmän :) Ihan vikaksi vielä pari kertaa puomi namialustalla, niin että putki oli nyt poissa puomin alta. Nyt ei ollut mitään ongelmaa, ei hypännyt kertaakaan pois puomilta ja meni kovempaa. 

DSC03845-normal.jpg

Kuva: Lea Rentsch