Viikonloppu meni BATin kisoissa talkoillessa, omat tyttöset eivät päässeet tekemään yhtään mitään. 

Maanantaina oli sitten nuorten koirien tokoringin treenit Sipoossa Jessican luona. Mun auto on väliaikaisesti kuollut, joten menin Tiian kyydillä, ja pyöräiltiin Fisun kanssa pari kilometriä kehän varteen bussipysäkille. Ei olla vissiin aiemmin pyöräilty Fissen kanssa kahdestaan, mutta olipa se mukavaa! Fisu kulkee pyörän vieressä tosi nätisti, ja se ravaa aivan älytöntä vauhtia! Stepsu olisi jo nostanut laukan moneen kertaan siinä vauhdissa mitä Fisu ravasi vielä aivan kevyesti.

Treeneissä otin nyt ekaa kertaa puheeksi Fisun mustekala-jalat. Sehän on ihan pienestä asti istunut sivulla mitä kummallisimmissa asennoissa, jalat harottavat joka suuntaan ja sivulta maahan mennessään jää usein niin vaikeaan asentoon, ettei pysty makaamaan niin ja kääntyy lonkalle tai korjaa asentoa. Olen jotenkin ajatellut, että lihasten ja massan kehittyessä tämä jäisi vähemmälle ja Fisu olisi kaikin puolin kompaktimpi. No eipä ole apua näkynyt. Katsottiin sitten Fisun sivulletuloja, ja nyt sen lisäksi että jalat harottivat, niin se liioittelee ja on vinossa mun selän taakse. Jessican ehdotus oli ottaa nyt vauhtia pois sivulletuloista (nyyyyyh!!!! just kun oon saanut ne niin hienoiksi) ja namilla auttaa tulemaan kontrolloidummin. Jos jää aivan kummallisesti, niin pitäisi korjata. Seuraava ongelma oli kaukot, ja siinä takapään pompahtaminen. Fisu ei nyt tietenkään näyttänyt ongelmaansa vaan teki tosi nättejä vaihtoja, mutta ehdotuksena oli kokeilla hernepusseja tassujen päällä, jos sillä saisi sen konkreettisemmin hoksaamaan, että on liikuttanut jalkojaan. S-m vaihdossa voisi toimia sama, ja toisena ideana oli treenata luopumisen kautta painonsiirtoa taakse, ja siitä yhdistää itse liikkeeseen. Seuraavana ongelmana oli jäävät, tai siis niiden sekoittaminen. Tässä Jessican ajatuksena oli vireen lasku, Fisu on aika korkeassa vireessä ja odottaa kovasti palkkaa (etenkin lelupalkkaa) ja vähän hätäilee. Kokeiltiin niin, että naminheitosta käskin eri asentoihin ja olin itse selkä koiraan päin, ettei se voi päätellä mun ilmeestä, mikä liike on tulossa. Mokasi useamman kerran, mutta tämä tuntui tosi hyvältä idealta, jota ehtottomasti jatketaan. Tässä muita ajatuksia, mitä heräsi treenissä ja sen jälkeen kun pohdin Fisun ongelmia:

  • Ruudussa paikan haussa se eka lähetys on se tärkein. Näitä voi saada treeneissä useamman, kun rakentaa pari ruutua ja vaihtelee niitä, ja tekee välissä muuta.
  • Jos koira menee väärään paikkaan ruudussa, voi sen pannasta siirtää oikeaan paikkaan.
  • Ruudussa olis hyvä opettaa paikka taaemmas, ja kokeissa vaan pysäyttää ennen kun koira saavuttaa halutun paikan, niin ei näytä ennakoivalta.
  • Kaukojen ja luoksetulon jätöissä välillä ylläripalkkaa (ei ongelma Fisulla, mutta hyvä olisi välillä muistuttaa että pysyy skarppina)
  • Mustekalaongelman pohdintaa: Fisu ei itse hahmota istuvansa/makaavansa väärin, eli se pitäisi nyt tehdä selväksi. Vastustamistreeneissä kun joku yrittää töniä sitä huonompaan asentoon, niin vastustaa kyllä, mutta ei alunperin jää kuitenkaan sen paremmin, reagoi tähän vasta sitten kun tilanne on käsillä. Pitäisikö opettaa se ihan käskyllä korjaamaan asentoa? Tai esim. kosketusalustalla siirtämään etutassuja? Auttaisiko ihan vaan kehonhallinta, ja esim. orava-istumisen opettaminen (se on ollut aivan älyttömän vaikeaa Fisulle, ei pysy tasapainossa kun istuu jo valmiiksi jalat niin harallaan). Hulluimpana ideana kokeilin vastustus-treeneissä vetää Fisun jalkaa ulospäin ja tavallaan "lisätä" sen tekemää virhettä, mutta ei tajunnut yhtään, antoi vaan mun kiskoa sitä jalasta :O 

Mustekala, ihan kirjaimellisesti...

11866216_10153544429876170_2035184302162