Tänään käytiin taas Maunulassa treenaamassa agilitya, tehtiin rataharjoituksena ensi viikonlopun agirodun Open Class agilityrataa. Rata oli aika helppo, mutta sellainen kauhea juoksurata missä mennään ja kovaa! Sara kävi aika kuumana, ja sen huomasi kyllä ohjatessa. Se teki ihan nätisti rataa, kontaktit muistuivat hyvin mutta rimoja tuli jonkun verran alas. Osan laitan ihan oman ohjaukseni piikkiin mutta jokunen rima taisi tipahtaa kyllä vain senkin takia että kun esteiden välimatkat oli pitkiä, vauhti oli tosi kova, ja kun mennään kovaa, Saran huolellisuus kärsii. Dante-aussie on meillä hoidossa sunnuntaihin asti ja se oli mulla mukana kentällä, joten kokeilin myös sen kanssa. Dante on tosi erilainen ohjata kuin Sara, se etenee radalla paljon hitaammin eikä niin herkästi hae itse esteitä jos ohjaaja on myöhässä ja siksi sitä onkin paljon helpompi ohjata. Se teki ihan hienosti rataa, jokunen rima siltä taisi tippua ja yhden hypyn se hyppäsi jojona takaisin tulosuuntaan, kun yritin vetää sitä liian tiukasti siivekkeen ohi.
Illalla kotona Saralle ja Dantelle tuli pieni tappelu, ruuasta yllättäen... Vaikka Sara on tosi alistuva ja nöyrä muille koirille, niin ruokaansa se on puolustanut ihan pikkupennusta saakka. Kun tänään ruokin Saran ensin, nälkäinen Dante yritti tulla syömään Saran ruoat, Sara murisi kyllä mut Dante ei uskonut vaan tuli silti kupille. Luulin että Saran ruuanpuolustus jäisi vain murinan tasolle eikä se uskaltaisi mitään tehdä, mutta ei, Sara hyökkäsikin tosi ärhäkästi Danten päälle kauhean rähinän kera ja jouduin mennä itse erottamaan ne, sen verran verenhimoiselta Sara näytti. Enpä olisi uskonut tuosta neidistä!