Tänään oltiin edustamassa sbcak:ta pk-rotuottelussa Lahdessa. Eilen illalla jo ihmettelin että mikäs Saralla on, se oli aika outo, tosi flegmaattinen ja läähätteli kovasti. Aamulla oli samanlainen, mutta lenkillä kuitenkin ihan normaali. Joten ei muuta kun Sara ja äiskä autoon ja menoksi. Oltiin hyvissä ajoin, ja lähdettiin melkeimpä saman tien maastoon. 3-luokassa ei ollut muita koiria kuin Sara, alokasluokassa oli 3kpl. Sara oli aika vaisu siinä kun puettiin liivejä päälle, mutta kun ei vaikuttanut mitenkään muuten kipeältä, lähdettiin metsään. Maasto oli mukavaa, mutta ensimmäinen pätkä A:lta B:lle tuntui aivan järkyttävän pitkältä, ja samaa tuumailivat muutkin kokeneet kisaajat. No löytyihän se b-piste sieltä, siinä vaiheessa kun musta tuntui että oltiin kävelty ainakin 2km. Saatiin laput, ja sitten melko ripeästi aloin valmistelemaan Saraa. Se tuntui nyt jo ihan normaalilta, oli innoissaan menossa. Seuraaminen yllättäen tosi hyvää, ei yrittänyt edistää, mutta ei sitten kuitenkaan istunut sivulle. Malttoi odottaa lupaa, ja lähti kuin tykki oikeaan suuntaan. Juoksi hienosti äidille, ajassa 3,11. Sara oli kuulemma aika väsynyt tullessa äidille, läähätteli kovasti. Tehtiin jälki, joka sentään tuntui normaalin pituiselta. Sara tuli mulle hienosti, ajassa 4,13. Odoteltiin siinä sitten, ei tosin kovin kauaa, koska alo-luokan koirista vain 1 juoksi ekan matkan. Sara oli taas tosi väsy, läähätti kovasti ja makasi selällään. Aloin sitten herätellä sitä, ja kyllähän se oli taas lähdössä, mutta ei ollut niin vietikäs kun yleensä. Seuraaminen hyvää, mutta sivulla istuessa katseli vaan tuomaria. Käskyllä lähti ihan kovaa, ja lähdettiin tekemään jälkeä. Ehkä 100m ehdittiin kulkea, kun Sara rymistelikin takaisin! Siitä tietenkin torut, mutta se oli sitten siinä meidän osuus. Lähdettiin talsimaan takaisin, ja ihan mielenkiinnosta mittasin askelpareilla ekan matkan, tulokseksi sain n. 1000 askelparia, kun 650 mun askelparia vastaa 1km. Eli oli se aika reippaasti ylipitkä. Matka oli mitattu gps-paikantimella, mutta radan tekijä ei ilmeisesti ottanut huomioon, ettei rata ollut suora vaan kiemurteli ympäriinsä, ja mitattu matka oli linnun tietä pisteestä a pisteeseen b. Ei tämä kuitenkaan selitä sitä miksi Sara ei juossut, koska kyllä sen pitäisi jaksaa pidempikin matka. Ilmeisesti veto äidin päähän ei kuitenkaan ole niin kova että se jaksaisi tosissaan yrittää, niinkuin Santin kanssa. Tuohon outoon väsymykseen en keksi muuta syytä kun että voisiko johtua nesteytyksestä...? Olen juottanut Saraa enemmän kuin normaalisti, pelkäsin että kun tekee hommia kuumalla ilmalla, niin tuleeko nestehukka, mutta toisaalta, Saralla kun on vain yksi munuainen, niin onko noin suuri nestemäärä sitten liikaa sille. Vaikea sanoa kun en ole eläinlääkäri. Mutta ehkä täytyy sitten miettiä uudemman kerran, että onko ylimääräinen juottaminen tarpeellista.
Ajeltiin sitten tottiskentälle, ja melko pian alkoi viestikoirien tottistelut. Me oltiin heti ekassa parissa, mentiin eka paikallaoloon. Siellähän se lötkötteli normaaliin tapaan, siitä erinomainen. Sitten itse liikkeiden pariin. Vähän huolestutti, Sara tuntui tosi löysältä siinä kun odoteltiin että pari saa koiransa laitettua paikalle, S katseli vaan taivaalle sellaisella "hohhoijaa" ilmeellä. Mutta niin vaan lähti kone käyntiin, seuraaminen suoralla todella nättiä! Täyskäännös huono, ei väistänyt mua riittävästi, mutta säilytti kontaktin koko ajan. Juoksu ja hidas hyviä, ja muut käännökset myös kivoja, toka täyskäännöskin paljon parempi. Henkilöryhmässä meinasi jätättää, tästä syytän ihan vaan treenin puutetta. Liike erittäin hyvä. Liikkeestä istuminen nopea, siitä erinomainen, liikkeestä maahan meni upeasti, mutta tuli luoksetulon suoraan sivulle! Possu! Siitä tyydyttävä, ihan aiheesta. No, sitten liikkeestä seisominen, sekin hieno, ja taas tuli luoksetulon sivulle! Voi nolo, mistä se tuon on nyt keksiny??! Jälleen tyydyttävä. Sitten nouto, lähti hyvin ja toi vauhdilla, taas meinasi kaatua kapula taaksepäin luovutuksessa kun toi niin lähelle, taisi olla erittäin hyvä. Sit hyppynouto, lähti ihan ok, pikkuisen kolahti, nouti hyvin ja lähti tulemaan, ajautui kuitenkin ilmeisesti liian lähelle estettä ja viime hetkellä kielsi. Kurkkasi sitten varovasti esteen takaa ja kun mä en näyttänyt hirveän vihaiselta, toi kapulan ja luovutti nätisti. Se tietysti puutteellinen. Sitten estenouto, joka oli oikeen hieno, siitä erinomainen. Ja vielä eteenmeno, vähän meinasi ensin kattoa katsomoon päin, missä äiti oli, mutta käskyllä lähti kuitenkin kovaa suoraan eteenpäin, ja maahan ekalla käskyllä, siitä erinomainen. Yhteensä tottis 86p.
Sara ei saanut tässä välissä levätä, vaan suoraan esineruutuun. Oltiin juuri ottamassa lämppäesinettä, kun tuomari tuli jo sanomaan että hop hop, ja se jäi ihan kesken. Liekö siitä masentuneena, vai muuten vaan väsyneenä kuumuudesta, Sara oli tosi löysä, ihan oli puhti lopussa. Kyllähän se ruutuun lähti ja leikki työskentelevänsä, mutta aivan onnetonta sanon minä! Siellä se jolkotteli ympäri ruutua ja vähäsen nuuskutteli, aina välillä tuli sanomaan että "en mä jaksa mami lähdetään pois..." no ei keskeytetty, vaan lähetin vielä Saraa, ja kappas, löysi se yhden sittenkin! Ihan vasemmasta laidasta löytyi joku nahkainen pieni esine, sen Sara toi silmät loistaen innosta. Sitten loppuikin aika, eli se jäi ainoaksi. (en ihmettele kun eihän se edes yrittänyt!). Siitä vaivaiset 15p.
Yhteensä 132p ja ei tulosta. Oli aika surkea koe, viesti on niin tälläinen kaikki tai ei mitään-laji, jos ei maastossa juokse kaikkia pätkiä, niin pisteitä ei muualta tipu. No, jos sitten sm-kisoihin löytyisi enemmän tsemppiä kun oikea ohjaaja pääsee matkaan. Eipä mennyt meidän joukkueellakaan kovin kehuttavasti, Saran serkku Ossi ei myöskään saanut tulosta. Nyt väsyttää kyllä ihan kiitettävästi, vielä pitäisi jaksaa hakea penne Joelilta hoidosta.