Ollaan vietetty tänään suurin osa päivästä rannalla, ihanaa tämä loma ;) Aamupäivällä oltiin Haukilahdessa, mä makasin vaan pyyhkeen päällä ja otin aurinkoa ja koirat viihdyttivät itseään juoksemassa vuorotellen kaikkien ihmisten luo tyrkyttämään keppiä, ja antoivat mun olla rauhassa :) Step tajusi vihdoin kuinka mukavan vilvoittavaa vesi on ja loiskutteli tyytyväisenä matalalla hiekkarannalla. Ei se vieläkään uimaan asti mene, mutta kyllä se välillä meni jo niin pitkälle että selkä kastui. Iltapäivän kuumimmiksi tunneiksi tultiin sisää, ja sitten lähdettiin Nuuksioon uimaan. Käveltiin aika pitkä matka metsässä, onneksi siellä oli niin paljon muurahaisia ettei tarvinnut hulluna pelätä käärmeitä. Sara tuli mun ja äidin kanssa uimaan, Stepsun olis kans tehnyt mieli mutta ei uskaltanut tulla kallioiselta ja liukkaalta rannalta veteen. Tein metsään molemmille koirille pienet keppi-polut, tarkoituksena siis harjoitella jälkikeppien ilmaisua. Otettiin Saran kanssa ekana, laitoin Saralle valjaat päälle mutta en hihnaan, halusin antaa sen itse tehdä ratkaisut enkä itse tukea sitä hihnan päässä (kuitenkin vahingossa hidastan kepin kohdalla...). Saralla oli 7 keppiä, kaikki löytyi! Se työskenteli hienosti, jäljesti oikein tarkasti ja ei epäilystäkään ilmaisuissa! Hyvä Sara! Stepsun kanssa vapaana meneminen puolestaan ei ollut kovin hyvä idea. Sillä oli ihan kamala vauhti, heti kun päästin irti se sinkosi matkaan, kyllä se jäljen juoksi läpi mutta ei se vaivautunut edes nokkaa maahan pistämään, kun se oli niin tuore että haju oli vielä ilmassa. Oli vähän yllättynyt kun jäljen päästä ei löytynytkään mitään. Palasi takaisin jäljelle ja bongasi vikana olleen kepin, siitä tietysti kehut ja nameja. Lähetin uudestaan, edelleen ihan järkky vauhti, juoksi ekan kepin yli ja kävi hakemassa tokan. Siitäkin palkka. Sitten vielä uudestaan, nyt kävi hakemassa kolmannen kepin. Lähimpänä ollut olikin sitten vaikein, sitä varten piti jopa vähän nuuskiakin. Löytyi sekin lopulta. Tämä treeni ei kyllä tunnu oikein sopivan Stepille, ja nameja ei kyllä jäljellä voi vielä jättää pois, vauhti kasvaa muuten ihan liikaa ja siitä tulee huolimaton. Täytyy miettiä joku toinen tapa jolla treenata keppejä.

Tässä muutama kuva Nuuksiosta:

1243883294_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ylväs Naku-Sara

1243883376_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

On sillä vaan aivan järkyttävän isot korvat! Mamman Lepakko <3

1243883539_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Step puolestaan näyttää aivan sairaan isolta ja möhköltä kun sillä on turkki märkä ja pystyssä! Mutta on sillä vaan kaunis rakenne... Step on nyt melkein 1,5v

Illalla kotona otettiin vielä tokoa. Alotettiin Stepin kanssa noudolla, ensin lyhyellä matkalla luovutusta, sitten yksi kokonainen. Tuli tosi kovaa, mutta yritti tuoda sivulle. Voi kökkö... No, jos se tuon tekee kisoissa, ei se haittaa, ei se tuomari voi tietää että oikeasti sen pitäisi tuoda eteen. Otettiin silti pari toistoa että sain kunnon luovutuksen. Sitten luoksetulon stoppia. Olen tätä kovasti pohtinut ja miettinyt, ja päätynyt siihen lopputulokseen, että Stepille ei ole riittävän selvästi kerrottu että pysähtyminen täytyy olla mahd. nopea, mitä nopeampi, sen parempi. Siispä otettiin ihan vaan namin ja naksun kanssa stoppia niin että peruutin itse ja vedin Stepsua mukana, siitä käsiavun ja käskyn kera seis ja naks ja nami. Näitä muutama toisto, yritin pysäyttää sen kädellä niin napakasti kun mahdollista. Sitten kokeilin luoksetulon yhteydessä, ja kas, heti oli parempi! Täytyy ottaa tällä tavalla vielä muutama jäljellä oleva päivä ennen koetta. Tehtiin myös muutama kerta puun kierrolla, siinä se pysähtyy aina hyvin koska a) olen niin lähellä ja b) se kyttää tullessaan kohti kädessä olevaa lelua, ja siinä mielentilassa stoppaa aina hyvin. En vain tiedä millä saisin kokeessa sen aijaamaan oikeen kunnolla, koska silloin stoppi tietenkin toimisi. Pallon vilauttaminen ei varmaan ole sallittua? :)

Vaihdoin koiraa, otettiin Saran kanssa ruutua. Merkille hyvin, ruudussa jotain ihme häröilyä, meni vasemman takamerkin luo pyörimään. Yritin saada korjaamaan käskyllä, ei onnistunut. Koitin painostaa lisää, mutta siinä vaiheessa motivaatio loppui ja siirtyi sijaistoimintoihin eli nuuskimaan maata. Kutsuin pois ja otettiin lähempää, taas sama juttu, haki takarajan yli jomman kumman takamerkin luo. Mulla paloi aika nopsaan pinna ja vein Saran takaisin kiinni etten pilaa sen niin mukavasti kasvanutta tokomotivaatiota.

Step teki toisessa erässä paikallaolon näkösuojassa. Olin piilossa vain n. puoli minuuttia, sen pysyi nätisti. Sitten kaukoja, 8-9 askeleen matkalla. Aluksi teki kivasti, mutta kerran ennakoi maahanmenoa. Päätin koittaa pitää mahd. pitkät tauot vaihtojen välissä, mutta se ei oikein toimi, silloin laskee vietti liikaa ja se ei nouse ollenkaan... :/ Mitähän tähän keksisi? Lopuksi vahvisteltiin vaan ylipäätään istumaan nousua, ettei jää ainakaan siitä kiinni. Käytiin vielä tekemässä ruutua, ensin ihan läheltä, sitten n. 10m päästä ja lopulta uskaltauduin koittamaan pitkällä matkalla. Stepsunen teki oikein kauniin ruudun, juoksi kovaa ja haki itsenäisesti aivan täydellisen keskikohdan. Voi vitsi miten hyvältä tuntui sen jälkeen! Ollaan tapeltu tän kanssa niin paljon ja nyt näyttäisi että tulosta on kuitenkin syntynyt! Ihanan helpottava fiilis, kun ollaan treenattu niin paljon tyhjällä ruudulla, tiedän että kisatilanne ei sitten eroa juurikaan treenitilanteesta. Otettiin loppuun vielä vauhtiruutu lelulla ja siihen oli hyvä lopettaa.

Saraa varten siirsin ruudun hiekalle, ja käytiin ottamassa sitä Saran kanssa. Lähetin ihan läheltä, että varmasti onnistuisi. Ja kyllä nyt toimikin, oikein kivasti haki ruutuun, naks ja pallo. Otettiin monista eri kulmista, nyt haki ihan mainiosti. Vähän pitkäksi meinaa välillä mennä, mutta tiedän että sitä ongelmaa ei varmasti kisoissa tule, joten en viitsi nipottaa. Loppuun pieni pätkä seuraamista, teki hyvin.