Kisattiin Vantaalla Ojangossa agia molempina päivinä, eilen Stepin kanssa 2 rataa ja tänään Saran kanssa 3 rataa. Hyviä ratoja tuli useampikin, mutta ei siltikään yhtään nollaa... Stepin eka rata oli ihan helppo agirata, jossa vain kaksi vähän hankalampaa kohtaa, alussa 2 hyppyä suoraan ja jyrkkä käännös viereiselle hypylle, oli sellaisessa kulmassa että koira ei näe hyppyä ellei käännä oikein kunnolla, ja keppien jälkeen 90 asteen käännös hypylle, sellaisessa kohdassa että koiraa ei voinut järkevästi vetää seuraavalle hypylle vaan se piti "jyrätä" sinne toiselta puolelta. Kokeilin alkua lämppäesteillä, Step tiputti 2. riman pari kertaa vaikka miten nätisti ohjasin. Radalla sitten sama juttu, eli ohjasin ihan nätisti mutta silti 2. rima alas. Höh. Kepeiltä myös tosi kökkö vienti seuraavalle hypylle, en sentään kompastunut koiraan. Muuten oikein nätti rata, kontaktit hyviä ja nopeita ja loput rimat pysyi ylhäällä. Tulos 5vp ajassa -12,07 joka oli muuten koko 1-luokkien ihan ylivoimaisesti nopein aika, joku 6s nopeempi kuin maxien voittaja, joka ei sekään ollut mikään hidas... Mukavaa huomata että pikkulikka on alkanut pistää töppöstä toisen eteen ihan tosissaan ;) Toinen rata oli vähän vaikeempi, muuten ihan mukavaa mutta hankala hyppykuvio jossa joutui valssaamaan niin että koira hyppää syliin, peräti 2 kertaa, nämähän on ollut Stepin kanssa vaikeita. Alku meni hyvin, vaikka vähän mua jännitti tosi oudon näköinen rengas, puomille ihan törkeetä vauhtia ja loikkasi kontaktin! Mä olin ihan äimistynyt, Step ei ole ikinä tehnyt kontaktivirhettä edes treeneissä! No, jatkettiin kuitenkin, ja hyppykuviossa kävi niinkuin arvelinkin, rima alas kohdassa jossa Step hyppäsi mun syliin. Aan kontaktille pysäytin ihan kunnolla, siihen jäi ihan kiltisti. Keinulle tuli ihan miljoonaa ja teki lentokeinun. Sanoin tiukasti hyi ja palautin keinulle, ja sitten pois eli hyl. Kontaktivirheitä mä en tosiaankaan ala katsomaan, mulle riittää hyvin yksi kontaktivammainen agilitykoira... 

Illalla mentiin Joelille, ja tehtiin molemmille koirille jäljet. Maasto oli ilmeisesti huono valinta, täynnä häiriöjälkiä... :( Stepille talloin itse pienen jäljen jossa 5 keppiä, vanheni n. 1,5h. Jana ihan ok, lähti oikeeseen suuntaan mutta vaihtoi melkein heti väärälle jäljelle. Sama meno jatkui koko jäljen, ilmeisesti siitä meidän jäljen päältä oli kävellyt joku melkoinen joukkue, koska Step raukka oli ihan hukassa, koko ajan pyöri ja kiskoi mihin sattuu. En vaan päästänyt sitä väärille jäljille, pysähdyin ja odotin että se itse valitsee oikean jäljen. Oma jälki löytyi kyllä aina, mutta eipä tuota oikein jäljestykseksi voi sanoa... Kaikki kepit sentään nousi hienosti.

Saran jäljen teki Joel, tavoitteena oli saada sellainen perus-treeni, missä ei mitään erikoisuuksia kun se edellinen metsäjälki oli niin vaikea (marjastajien takia...). Jälki oli joku ehkä 300m pitkä, 1,5h vanha ja 6 keppiä. Janalta jälki lähti oikealle, mutta Sara otti ensin takajäljen. Odotin että kääntyy, ja niin se tekikin, eli kääntyi itse takaisin oikeaan suuntaan. Ilmeisesti janan läheisyydessä oli kuitenkin häiriöjälki, koska Sara lähti kyllä jäljestämään mutta ei oikeaa jälkeä vaan n. 5m sen vieressä. Palautin sen oikealle jäljelle ja eka keppi oli siinä heti n. 5m päässä janasta, eli ihan liian lähellä, meni yli. Palautin ja nyt ilmaisi. Ekan kepin jälkeen paransi ihan huimasti, ja jäljesti tosi kauniisti 2. kepille, jonka ilmaisi hienosti. Sitten jatkoi jäljestystä, koko ajan nättiä menoa, mutta jossain vaiheessa tajusin että ei hitto, ei varmana olla enää oikealla jäljellä, meni ihan väärään suuntaan kun oli sovittu. Ja ihan oikein, Sara oli jossain välissä vaihtanut taas harhajäljelle! Ärsyttävää, mistä ihmeestä mä löydän maastoja missä EI ole miljoonaa muuta ihmistä?! Otin pois jäljeltä, Sara näytti tosi hämmästyneeltä, ei varmaan itsekään tajunnut tehneensä virhettä. Otin uuden janalähetyksen sinne päin missä oletin jäljen kulkevan, ei irronnut kovin hyvin joten kävelin sen perässä, jossain vaiheessa nappasi oikean jäljen ja seuraava keppi löytyi. Siitä eteenpäin menikin sitten tosi hienosti 5. kepille asti, kaikki kepit nousi helposti ja Sara jäljesti kivasti koko ajan. Vitoskepin jälkeen maasto menikin tosi hankalaksi, oli sellaisia isoja avokallion nyppylöitä joilla jälki kulki. Itse en päässyt menemään Saran vauhtia kun jouduin tekemään kaikkeni että pysyn pystyssä, joten päästin Saran liinan irti kädestä etten kompuroisi pahasti, ajattelin että ei se vika keppi tälläisessä paikassa kuitenkaan ole, ja ehtisin ottaa Saran liinan taas kiinni ettei ala juoksemaan jälkeä. Mutta niin vaan 6. keppi oli suoraan sellaisen avokallion kumpareen alla, Sara ei mennyt kalliolla ihan jäljen päällä ja meni ohi kepistä. Hitto! Palautin sen takaisin päin ja en päästänyt eteenpäin ennen kuin ilmaisi.

Tänään sitten Ojankoon agilitaamaan. Päivän eka rata oli Sami Topran agirata, tosi kiva perusrata, ei mikään kovin vaikea vaan sellaista loogista ja mukavaa. Alku meni tosi hienosti, monille hankaluuksia tuottanut välistäveto muurille meni hyvin, mutta sitten, meidän vanha tuttu ongelmamme eli kepit... 90 asteen umpikulma kepeille, niin että keppien lähellä oli 2 hyppy tyrkyllä niin että koiraa ei voinut yhtään oikaista ennen keppejä. Alotti pujon väärältä puolelta, ja uusinnalla sama juttu. Harmittaa!  Muuten tosi nätti ja virheetön rata, oltaisi päästy hyville sijoille nollalla, mutta ei. Tulos 10vp ajassa -3,32s. Toka rata oli jo aika paljon vaikeampi, mm. tosi paha tyrkkyputki ja muutenkin tosi ahtaita välejä. Sara teki sairaan hienon Aan kontaktin, hidasti upeasti sihinällä ennen hyppyä ja sain sen helposti käännettyä pois väärältä putkelta, haki kepi oikein sisään loivasta avokulmasta, mutta mutta, jottei meillä menisi liian hyvin, Sara teki hyllyn putkelta, joka meni puomin alta. Mä en käsitä mikä tälle eläimelle on tullut, entinen totaalisen putkihullu kaahottaja on ottanut tän elokuun aikana jo 4 kieltoa putkilta! Putki meni puomin alta, luotin siihen että Sara hakee sen ihan leikiten kun vaan vippaan sen sinne, mutta ei, änkesi väkisin itsensä puomille vaikka mä seisoin sen edessä! Tosi omituista! Toinen hyl tuli seuraavalta putkelta, joka puolestaan meni Aan alta, yritin vetää sitä putkeen, mutta ei, Sara valitsi Aan mielummin! Kerrassaan kummallista! Vika rata oli hyppäri, ja ihan järkky sellainen! Ihan kamalan vaikea, tosi hankalat kulmat putkille ja kamalaa pyöritystä hypyillä ja muurilla.  Okseri mentiin kahteen kertaan, ja molemmilla kerroilla siltä käännyttiin aika tiukasti. Koitin antaa Saran hypätä sen rauhassa, en ennakoinut yhtään käännöstä, mutta silti tuli ylempi rima alas... Kepeille haki tällä kertaa hienosti tiukasta avokulmasta. Tälläkin radalla saatiin putkelta kielto, Sara ei vaan yksinkertaisesti hakenut pimeää kulmaa putkelle, tuli ohi. Hyppypyöritys meni hyvin, mutta yksi rima alas, en tiedä mitä kävi. Eli tulos 15pv ajassa -4,13s. Kokeilin radan loputtua Stepillä tätä rataa, ekalla yrittämällä lopetti kepit kesken ja karkasi putkeen, mutta toisella yrityksella hieno nolla! Okseri ei tullut millään kertaa alas... Voi että, oltaispa jo kolmosissa Stepin kanssa, sen kanssa on niin kiva mennä! Kolmosten radat tuntuvat menevän sen kanssa paljon paremmin kun suoraviivaiset 1-luokan radat!