Stepsulla on ollut aktiivinen viikonloppu, lauantaina missikisat Vantaalla ja sunnuntaina viestikoe Jyväskylässä. 

Pesin Stepsun jalat ja kaulan perjantaina, ja lauantaina aamulla suunnattiin Hakunilan urheilupuistoon KR-näyttelyyn. Bortsuja oli paikalla 17kpl, tuomarina suomalainen Veli-Pekka Kumpumäki. Step oli ilmotettu käyttöluokkaan, ja esitin avoimessa luokassa agitreenikaverin bcn Vimman (Decathlete's Fidelius Charm), kun siltä puuttui näyttelytulos valionarvoista. Vimma esiintyi harjoitusmäärään nähden hyvin, mitä nyt vähän oli kärsimätön kun niin kauan piti seistä ja liikkeessä häntä oli varsin korkealla :D Vimmalle tulos AVO-H, ja sen myötä Vimmasta tuli FI AVA ja FI AVA-H! Ihan huippua, vähän piti tuulettaa kun sihteeri ojensi keltaisen nauhan mulle :D 

Vimma kehässä:

Stepin kanssa jouduin pienelle kierrokselle kehään heti Vimman jälkeen, onneksi käyttöluokan narttuja oli 2 ja Step vasta se jälkimmäinen. Ennen yksilöarvostelua ehdin juoksuttaa pahimmat höyryt pois. Kehään mennessä Step olikin sitten täysin rauhallinen, se seisoi kuin patsas, juoksi kauniisti häntä alhaalla, ja näytti koko ajan kauhean tärkeältä. Tuomarille heilutti sivistyneesti vain häntää, ei puhettakaan mistään kiljumisesta tai tempomisesta. On se kyllä melkoinen kehäkettu, vaikka yhtään ei olla treenattu mitään esiintymistä :) Seisoo tosi ryhdikkäästi ja aivan hievahtamatta... Saatiin tälläinen tuomio: Kaunis narttu. Hyvin tasapainoinen, narttumainen pää, otsapenger saisi olla selvempi. Sopiva luusto, hyvä eturinta, mutta rintakehä saisi olla pidempi. Hyvin kiinnittynyt ja kannettu häntä. Hyvä karvapeite. Sulavat, vetävät liikkeet, hiemat ahtaat takaa. Tulos KÄY-ERI, KÄK1, SA, PN1, SERT, ROP!!! Huhhuh, onhan se kaunis mutta kyllä tuli silti vähän yllätyksenä Stepin menestys. Mukavaa kun tuomarit osaa arvostaa myös tälläisiä ei-niin-karvaisia ja raskaita koiria :) Kaikki muu arvostelussa pitää paikkansa, mutta kommenttia otsapenkereestä ihmettelen. Kyllä se on ihan selvä, punkkariharjanne nenän päällä saattaa vähän hämätä... Pitäisiköhän se leikata lyhyemmäksi ennen seuraavaa näyttelyä..?

On se kaunis <3

Kuvat: Lea Rentsch

Ryhmäkehässä ison paimenkoiraryhmän arvosteli Gert Christensen, Step poimittiin 8:n parhaan joukkoon, mutta sen kummempaa sijoitusta ei sitten tullut.

Lauantaina myöhään kävin ottamassa pienet tottikset vielä, Step teki jättöliikkeistä istumisen ja seisomisen (sekotti pari kertaa), luoksetulon vauhtipalkalla, noudon ja eteenmenon. Oli ihan pätevä. 

Sunnuntaina aamulla sitten kohti Jyväskylää, siellä tehtiin ekana esineruutu, sitten tottis ja ihan vikaksi maasto. Matkalla esineruutuun otin valmistelevan esineen. Ruutuun lähetin vasemmasta kulmasta, hyvin lähti, jotain se kävi pyörimässä keskemmällä, mutta nosti sitten vasemmasta takakulmasta esineen. Lähetin uudestaan keskeltä, upposi oikeaan laitaan, josta heti perään toinen esine. Siinä ei kauaa mennyt, ja ihan moitteetonta oli työskentely, 30p.

Tottikseen 3-luokkalaisen labbiksen parina, tehtiin eka liikkeet. Otin jättöliikkeet just ennen kentälle menoa, meni ok. Lähti seuraamaan vähän väljästi, ei pitänyt kontaktia. Paukkujen jälkeen vapautui selvästi, ja teki ihan nätin seuraamiskaavion, erinomainen. Liikkeestä istuminen ihan hyvä, erinomainen. Maahanmeno ja luoksetulo ok, erinomainen. Liikkeestä seisominen onnistui (tätä pelkäsin), erinomainen. Tasamaanouto oli hieno, erinomainen. Hyppynoudossa ponnisti mennessä hypystä, ja mun (sekä yleisön) kauhuksi koko este kaatui! :O Step ei siitä ollut moksiskaan, vähän näytti kummastuneelta takaisin tullessaan kun este olikin ihan eri näköinen kun äsken :D Hyppäsi kuitenkin ihan pokkana kaatuneen esteen yli, mutta sen verran hämääntyi siitä että tuli suoraan sivulle. Hyvä. Estenouto oli sentään hieno, erinomainen. Eteenmenossa juoksi niin lujaa että kenttään jäi ihan polku, erinomainen. Makuussa maahan meno aika tahmea, erinomainen. Yhteensä erinomainen, 97p :O Juu, kyllä se tottiksen osaa...

Sitten maastoon, viestirata oli ihan mukavaa, aika pehmeää perusmetsää. Kokeessa oli 3 voi-luokan koiraa, ja Step ainoana avoimen luokan koirana juoksi siis neljäntenä. Eka lähetys meni oikein hienosti, seurasi ihan hyvin ja lähti lujaa, juoksi a-pisteelle ajassa 2min 29sek. A-pisteellä lähetys oli vähän epäonnistunut kun Joel ei ehtinyt ajoissa paikalle, lähtö oli myöhästynyt n. 40sek. Mulle tuli kuitenkin ihan hienosti, aikaa meni lappusen mukaan 3min 50sek, todellinen aika siis jotain vähän päälle 3min. Oli tosi väsyneen oloinen, läähätti vaan eikä vaikuttanut halukkaalta lähtemään. Käytin vähän kävelemässä, kävi pissalla samalla. Oma lähetysvuoro tuli tosi pian, ei ollut ehtinyt kunnolla palautua, läähätti vieläkin. Tuntui kuitenkin innokkaalta, ja lähetys meni hyvin. Oltiin jo lähdössä seuraavalle pisteelle, kun näin Stepin seisovan jossain lähetyspisteen tienoilla, kiva :((( Lähdin heti hakemaan sitä, toruin ja kävelin sitä kohti, mutta sepä ottikin jalat alleen ja häipyi. Mietin, että lähtiköhän se nyt juoksemaan, vai jäikö jonnekin kuusen taakse piiloon odottamaan. Veikkasin jälkimmäistä, mutta jatkoin kuitenkin muun porukan mukana d-pisteelle. Stepsua ei näkynyt eikä kuulunut, huhuilin sitä jos tulisi, mutta ei. Myös a-pisteestä sitä huudeltiin, ei mennyt sinnekään. Raukka istui varmaan jossain kuusen alla masentuneena, ei uskaltanut tulla mun luo muttei jaksanut myöskään juosta Joelin luo. Aikani huudeltuani ja houkuteltuani se vihdoin tuli mun luo takaisin. Otin vaan mitään sanomatta liivit pois ja hihnaan kiinni. Kun muut koirat oli juosseet kaikki pätkät, kysyin tuomarilta, saanko yrittää lähettää Stepsun vielä, ettei sille jää epäonnistuminen mieleen. Lupa heltisi, ja juoksin Stepin kanssa c-pisteelle. Pistin liivit päälle, valmistelin nopeasti ja lähetin. Lähti, mutta pysähtyi jossain sadan metrin päässä. Karjaisin sille että hyi, nyt menet siitä, ja lähdin juoksemaan kohti. Jolkotteli jonkun matkaa siellä mun edellä ja kääntyi välillä katsomaan, mutta kun armoa ei herunut, lähti sitten menemään jostain vähän ennen b-pistettä, ja juoksi loppuun asti. Kauan sillä kesti, oli selvästi väsynyt, mutta hyvä että meni, saatiin onnistunut loppu epäonniselle kokeelle. Mitään järkevää syytä en keksinyt siihen miksi Step keskeytti, olosuhteissa ei ainakaan ollut valittamista, ja mitään en olisi voinut itse tehdä paremmin. Välillä virhe menee kyllä koiran piikkiin, ja tämä kuuluu nyt juuri niihin virheisiin. Olihan se väsynyt, mutta ei se ole mikään oikea syy. Kyllähän sinne a-pisteelle voi vaikka kävellä, jos ei jaksa juosta... Veikkaan, että syy löytyy niiden kauniiden ja oikea-asentoisten pallokorvien välistä.