Me ollaan jo melkoisen kokeneita Jämikonkareita, perjantaina aamupäivästä starttasimme Fisun kanssa jo meidän viidennelle Jämin leirille. Mentiin samalla kyydillä Pipsan ja Misun kanssa, ja muita koiria meillä ei ollutkaan edes matkassa. Oltiin perjantaina jo puolen päivän jälkeen perillä, ja ekana maastotreeninä meillä oli jälkeä. Ilma oli vielä perjantaina tosi kuiva ja aika lämmin, ja maasto oli aivan todella kuivaa ja pölyistä. Fisu aloitti treenit esineruudulla, tehtiin nyt vielä sillä avustajasysteemillä, vaikka se ei ihan kauhean hyvin olekaan Fisulla toiminut. Otettiin kolme esinettä, ensimmäinen ja kolmas oli aikalailla takana, keskimmäinen jossain 25m kohdalla maakuopassa. Ekalla lähti hyvin suoraan ja löysi heti, mutta ei tuonut :O Haistoi siis esinettä mutta jätti siihen ja juoksi kovaa mun luo. Laitoin uudestaan, ja nyt toi. Tosi outoa, ja ärsyttävää, jos Fisusta tulee samanlainen pelleilijä kuin Sara, joka löytää kaikki esineet mutta tuo vaan ne, jotka on omasta mielestään kivoja. Toka oli tosi hyvä, hyvin sai hajun maakuopasta. Kolmannella lähti ihan vinoon eikä löytänyt, jouduin lähettämään pariin kertaan. Tää on vähän kumma, kun ei tosiaankaan ota yhtään suuntaa ruudussa seisovasta avustajasta.

13239352_1304423886240687_99722004227312

Siskokset Jämillä

Perjantain jäljellä meillä oli teemana keppijekut. Timo oli tallonut meille n. 500m jäljen, vanheni 1h 15min, 7 keppiä. Keppeinä oli tosi pieniä minikeppejä, osa oli risukasoissa tai jossain maakuopissa. Jana oli jostain syystä ihan kummallinen, Fisu ei reagoinut jälkeen ollenkaan! Pyöri vaan edestakaisin ja haisteli jotain ihan muuta :O Aikansa pyörittyään kyllä sitten lopulta lähti jäljestämään. Ilmeisesti siinä oli näin iso ero kun oli vieraan talloma jälki ekaa kertaa ainakin puoleen vuoteen! Maasto oli ihan tosi kuivaa ja matalaa jäkälää oikeastaan koko jäljen, ja hyvä niin, koska Fisu joutui ihan tosissaan tekemään töitä, ja jäljestämään matalalla nenällä. Jäljesti aika kivasti, kulmat meni tosi nätisti ja pysyi hyvin koko ajan jäljellä. Keppejä nousi 5/7, kaikki minikepit nousi, mutta yksi risukasassa oleva iso keppi ja yksi maakuoppakeppi jäi, näiden kohdalla ei ollut siis edes jäljen päällä, vaan väisteli näitä "epämukavia" maastonmuotoja. Ai ai, kyllä pitäisi voida mennä myös risukasojen läpi!! Kepeiltä lähdöt oli kaikenkaikkiaan tosi huonoja, en oikein muista, miten olen viime kaudella tehnyt kepeiltä lähdöt, koska nyt oli kyllä aivan pihalla eikä lähtenyt kunnolla jäljestämään, vaan katseli ihan muualle ja kävi moikkailemassa ihmisiä. "Jälki" käsky ei tunnu kauheasti vielä merkitsevän sille, joten siitäkään ei ollut apua. Joka kerta sitten kun lopulta hoksasi lähteä jäljestämään, niin jatkoi taas ihan nätisti kyllä työskentelyä. 

Lauantaina eka treeni oli tokoa. Tehtiin alkuun evl-paikallaolot, ja siinä sivussa pohdittiin Fisun maahanmeno-nihkeilyä. Sehän menee aina maahan ekalla käskyllä (tällä kertaa meni kyllä myös naapurin käskyllä, kun Zapille tuli aika tiukka lisäkäsky samalla "maahan" käskysanalla ku mulla), mutta jää niin lyhyeksi makaamaan, että joutuu oikaisemaan etujalkojaan. Todennäköisesti kyseessä on joku mielentilajuttu, koska sama ei toistu missään muussa maahanmenossa, päin vastoin menee usein turhankin pitkäksi makaamaan esim kaukoissa. Kokeiltiin niin, että menen ihan tosi lähelle antamaan käskyn, siinä teki paremmin ja meni kerralla hyvin maahan. Lisäksi pohdittiin, että auttaisiko, jos saisin sen istumisen lopussa vähän valppaammaksi ja "odottavammaksi" esim. yllätyspalkkaamalla sen leluun kun kävelen vasta piilosta pois. Täytyy testata. Omalla vuorolla tehtiin tunnaria, pari eteenlähetystä, yksi ruutu, zetaa ja kaukojen alkua. Tunnarissa aloitettiin jekuilla, eli ensin niin, että kapulat oli avustajan jalkojen ympärillä, oma jalkojen välissä. Vähän oli hätäinen ja kertaalleen maistoi yhtä väärää, löysi kuitenkin oman ja otti sen reippaasti. Sitten kokeiltiin niin, että kapulat oli tunnarilaatikon alla, tämä oli hyvä. Vikaksi vielä sellainen, että heitin kapuloiden viennin jälkeen pallon kapuloiden joukkoon. Tämä olikin sitten aivan mahdoton. Yritti tuoda pallon, ja kun kielsin, niin ei sitten mennyt enää ollenkaan kapuloille, eikä ainakaan haistellut. Tää on tosi jännä, miten menee noin hirveän herkästi sekaisin jos jotain yllättävää tapahtuu tunnarissa. Tämä täytyy ehdottomasti treenata kuntoon, mutta ainakin tällä hetkellä tuollainen pallonheitto oli aivan liian paha häiriö, ja silläkin tuntuu olevan selvästi merkitystä, onko ne häiriölelut mun hajuisia vai ei. No, tietetäänpähän mitä treenata. Eteenlähetykset oli ihan kohtalaisia, kerran lähti pahasti vinoon vasemmalle, muuten aikalailla suoraan. Tehtiin pari valmiina oleville leluille ja yksi niin, että avustaja heitti lelun. Ruutu tehtiin kertaalleen luoksetulon stopista, ruutu oli vinottain kentällä. Bongasi tosi hienosti ja pinkoi lujaa. Sitten zetaa, tehtiin häiriökäskyjä. Nyt oli aika hyvä, ei varsinaisesti totellut kertaakaan häiriökäskyä mutta nytkähti pariin kertaan. Mun käskyillä kaikki asennot oikein! Sen sijaan asennoissa pysymistä ei olla muistettu treenata, ja kurottelee mun kävellessä kaulalla aika pitkälle. Tähän kokeiltiin sellaista, että pian asennon jälkeen tiputan Fisun eteen maahan lelun, ja vapautan sille jossain kohdassa ohikävelyä tai mun ollessa takana, jos katsoo eteenpäin. Tämä kuulosti hyvältä ja täytyy ehdottomasti testata jatkossakin. Myös häiriötä asennoissa pysymiseen pitäisi muistaa treenata, harmillisesti meillä ei vaan ole nyt kauheasti ollut ketään avustajaa apuna. Sitten vielä kaukoja, tai oikeastaan pelkkää maahanjättöä. Fisullakan on ongelmana nihkeily ekassa vaihdossa, ei ole oikein hyvässä mielentilassa ja eka vaihto on usein hidas tai vajaa. Kokeiltiin nyt niin, että jätän maahan, ja en käskekään istumaan/seisomaan vaan lähetän Fisun selkänsä takana olevalle kiertomerkille. Jospa se vähän siitä rentoutuisi ja olisi avoimempi mua kohtaan, kun ei tiedä, mikä käsky sieltä tulee. Parilla ekalla kerralla oli kyllä tosi hämmästynyt, lähti mutta aika hitaasti ja epävarmasti. Kierron lisäksi sitä voi pyytää tekemään jotain muutakin, jotain sellaisia temppuja, joista se tykkää ja jotka se osaa. Ihan lopuksi tehtiin pariin kertaan pk-hyppyä, kun kentällä oli pressueste. Ekalla este oli joku 90cm, vähän ponnisti varovasti ja hipaisi takatassuilla. Sitten nostin melkein täyskorkuiseksi, joku 97cm, ja nyt meni tosi rennosti ja reippaasi yli. Hieno Fisse :)

Tokon jälkeen tehtiin esineruutua. Kokeilin nyt vaihtaa tekniikkaa, kun se avustajatreeni ei tunnu tuottavan tulosta. Käytiin yhdessä Fisun kanssa viemässä kolme esinettä takarajalle, ja lähetin hakemaan käänteisessä järjestyksessä. Fisulla on tosi hyvä muisti, ja se kyllä muistaa tuollaiset vaikka vietäisi useampikin samalla kertaa. Eka lähetys oli aivan superhieno, irtosi aivan miljoonaa ja aivan suoraan esineelle. Toka eli keskimmäinen oli vähän vino, juoksi sinne mistä oli löytänyt ekan, ja sieltä sitten jälkeä pitkin keskiesineelle. Tähän pitää keksiä jotain, ettei saa vahvistusta siitä että juoksee jälkiä pitkin. Kolmas oli taas hyvä, juoksi suoraan ja löysi helposti. Tämä tuntuisi kyllä toimivan paljon paremmin Fisulle kuin ne avustajatreenit, eli jatketaan näin. 

Iltapäivällä oli vuorossa paimennusta. Oltiin samassa paikassa kuin syksyllä, mutta lampaina nyt todella vilkkaasti liikkuvia melkoisen arkoja nuoria uuhia. Ekalla kierroksella lampaat olivat pitkulaisessa, kapeassa aitauksessa, ja tehtiin siellä poispäinajon alkeita. Lampaat olivat aluksi ihan tosi lennokkaita, eivätkä päästäneet koiraa kovin lähelle, mutta rauhottuivat hieman, ja saatiin ihan kohtalaisia pätkiä. Periaatteessa Fisu ajaa ihan kivasti, toki sitä pitää jarrutella välillä, mutta ihan mukavasti sieltä näyttäisi tuo ajovaihdekin löytyvän. Välillä meinaa lähteä kääntämään tai luistella flänkille, niissä pitäisi vaan heti laittaa maahan ja kertoa, että nyt tehdään ajoa eikä tuoda lampaita mulle. Kun lampaat olivat vähän rauhoittuneet, kokeiltiin peruskuljetusta. Toiseen suuntaan laindunta se toimikin ja saatiin ihan kivoja ja rauhallisia pätkiä, mutta toiseen suuntaan ei tullut mitään, kun lampailla oli niin kova veto lampolan suuntaan, että ryysivät musta läpi. Mentiin sitten pieni pätkä sellaista vapaata kuljetusta, jossa Fisse oli edelle jarruttamassa lampaita, ja hitsi miten hienosti lukikin liukkaita eläimiä ja piti aivan superpaljon pidempää etäisyyttä lampaisiin kuin vastaavassa tilanteessa Pukkilassa. On se hieno <3 Toisella kierroksella siirrettiin ensin lampaat isolle pellolle poispäinajolla, sekin oli jännittävää, koska lampaat eivät olisi halunneet mennä ja jumittivat laitumen nurkkaan, ja Fisu joutui vähän painostamaan niitä ajaessaan. Aika hyvin kesti pikkuneidillä kantti, ja lopulta lampaat suostuivat siirtymään. Pellolla tehtiin sitten flänkkitreeniä, mutta siitä ei kyllä tullut oikein mitään, kun liukkaat lampaat eivät pysyneet yhtään paikallaan vaan luistelivat koko ajan jonnekin eivätkä päästäneet muakaan lähelle. Sama ongelma näkyi edelleen flänkeissä kuin aiemminkin tänä keväänä, eli joko leikkaa sisään tai jättää vajaaksi. Tällä kertaa saatiin kuitenkin siinä mielessä läpimurto aikaan, että muutaman kerran kun teki huonon flänkin (vajaan), niin sain kaukaa paineen läpi uudestaan ja sain korjattua! Eli tiukka hus-käsky ja uusi suuntakäsky, niin tekikin flänkin loppuun ihan asiallisesti, jes! Kertaalleen lampaat myös lähtivät vähän kauemmaksi laitumelle pinkomaan, niin sanoin Fisulle ihan vaan vapaakuljetuskäskyn, ja Fisse kävi hakemassa lampaat, tässä teki aika siistin flänkin ihan itse ilman painetta tai mitään käskyjä. 

Sunnuntaina aamupäivän treeninä meillä oli haku. Maasto oli aika avointa ja helppoa, mutta löytyi sieltä onneksi jokunen piilokin. Fisu teki neljä hajunhakua. Ekalla sai aika kaukaa hajun, ja pääsin siitä suoraan maalimiehelle. Tokalla taisi bongata silmillä, kun jouduttiin menemään niin lähelle, ei oikein tuullut yhtään. Kolmannella en ole varma saiko kunnolla hajua, mutta en viitsinyt mennä kauhean lähelle ettei bongaa taas silmillä. Lähetyksellä oli juoksemassa ohi mutta bongasi kyllä maalimiehen juostessaan. Vika oli tosi hyvä, sai aika kaukaa hajun ja tulin ihan keskilinjalle asti lähettämään. Maalimiehillä Fisu on iloinen ja rento ja selvästi ilahtuu löytäessään ihmisiä. Lähetyksissä nyt jo muutaman kymmenen metrin matkalla näkee, että Fisusta tulisi kyllä tosi näyttävä hakukoira, se sinkoaa kyllä melkoista vauhtia piilolle ilman mitään näkö/ääniapuja. Toivottavasti päästään kesällä jatkamaan hakua.

Haun jälken tehtiin taas esineet. Jatkettiin mielikuvatreenejä, tällä kertaa vietiin yhdessä kaksi esinettä taakse, ja Pipsa vei Fisulta salaa kolmannen esineen eteen samalle linjalle kuin missä jälkimmäisenä haettava esine oli. Ekan esineen haki taas tosi hienosti, ja tokan esineen myös, mutta ei kyllä reagoinut matkalla millään tavalla salaa vietyyn esineeseen, eli ei ole kyllä nenä auki. No, pari kertaa lähetin samasta kohdasta ja sitkeästi lähti tarkastamaan uudestaan ne paikat, joista oli jo nostanut esineet, ja takaisin tullessa sai hajun lähiesineestä ja toi. Näitä täytyy kokeilla uudestaan, ehkä paremmalla tuulella saisi helpommin hajun.

Vika treeni oli sitten taas jälkeä. Nyt päätin kokeilla, josko Fisu rauhoittuisi jäljestämään oikein pitkällä jäljellä paremmin, ja työskentely muuttuisi loppua kohden. Jälki oli 900m pitkä, vähän vajaa 1,5h vanha ja 6 keppiä. Jana joku 10m, ja maasto oli nyt märkää sammalta ja risukasaa. Jana meni nyt ihan tosi paljon paremmin, en tiedä mitä ihmettä siinä perjantain janassa tapahtui. Nyt lähti ihan suht suoraan ja nosti heti jäljen oikeaan suuntaan. Eka suora oli ihan kauheeta pinkomista, jouduin melkein juoksemaan että pysyin perässä. Ekasta kulmasta paahtoi ohi, ja pyöri siinä hetken, mutta selvitti kuitenkin itse. Koko jäljen ajan työskentely oli aika hätäisen näköistä, meni siksakkia jäljen päällä ja pyöri ja hyöri kauhealla tohinalla. Enimmäkseen pysyttiin kyllä jäljellä, pari ylimääräistä mutkaa teki ja kaksi kulmaa veti pitkiksi. Työskentely ei kyllä juurikaan rauhoittunut loppua kohden, vaan koko jälki mentiin aika haipakkaa ja liina kireällä. Hyvin huomasi eron työskentelyssä, kun maasto oli märkä ja Fisulla oli selvästi paljon helpompaa pysyä jäljellä eikä tarvinnut tehdä töitä niin kovasti, niin pystyi paremmin hutiloimaan. Yllättäen kuitenkin kaikki 6 keppiä nousivat! Nyt kepeiltä lähdöt oli myös ihan huomattavasti parempia, kun tehtiin niin, että laitoin maahan namin, ja Fisu sai jatkaa jäljestystä syötyään namin.