Lauantaina käytiin hakuilemassa Stephanien kanssa, otettiin 4 ukkoa joista eka ja vika ilman apuja, 2 keskimmäistä haamuilla. Eka pisto oli hyvä, eteni ihan suoraan etukulmaan. Oli kuitenkin juossut ihan maalimiehen ohi eikä löytänyt... Ilmaisi hienosti, haukkui joku 15. Tokalle sitten haamu, näkyi aika huonosti, en ollut varma näkikö. Ei ilmeisesti nähnyt, koska lähti ok mutta jossain 30m paikkeilla kääntyi jo alueen suuntaisesti, korjasi kuitenkin itse takaisin kulmaan päin ja löysi. Pisto ei ollu siis läheskään suora, mutta eteni kuitenkin lopulta sinne kulmaan asti. Kolmas oli tosi kaukana, varmaan 70m päässä, haamu ei meinannut millään näkyä. Lähetinkin kerran, ei ollut siinä vaiheessa nähnyt haamua. Teki tosi kauniin piston, eteni varmaan joku 50m ja kääntyi sitten alueen suuntaisesti, mutta ei löytänyt kun ei edennyt riittävän syvälle, eikä nenä ollut kunnolla auki. Otettiin uusi haamu, nyt näki sen ja eteni riittävästi, haukkuja joku 30. Vikalle lähti kans ihan ok, teki suoran piston mutta kääntyi taaksepäin (siihen jäi aika iso tutkimaton alue, olisi ehkä halunnut sen tarkastaa, yleensä ei lähde taaksepäin). Meni ihan ukon läheltä mutta ei saanut hajua. Otin uudestaan, taas painui taaksepäin. Koitin mennä lähempää lähettämään, lähti ihan vinoon, kutsuin takaisin, ja sen jälkeen ei lähtenyt enää kunnolla ollenkaan :( Ei oikein kestä näköjään jos joutuu monta kertaa lähettämään samasta kohtaa. Otettiin tähän sitten haamu että etenisi kunnolla. Ei kyllä ollut ollenkaan hyvät treenit, päätettiin ryhmän kanssa että tähän loppui kyllä haamut Stepsun kohdalla, kun ei ne oikein tunnu toimivan. Kyllähän se vähän parempia pistoja tekee, mutta nenä on ihan kiinni :(

Sunnuntaina heti aamusta Purinalle agikisoihin. Kolmosille vaan yksi agirata, tuomarina Leena Rantamäki-Lahtinen. Rata oli ihan helppo, ei oikeastaan mitään hankalaa kohtaa, tai niinhän mä luulin... Suunnittelin saman ohjauksen molemmille, ainoa mitä mietin oli alku, päädyin takaatyöntö-päällejuoksu yhdistelmään, pakkovalssilla olis tullut huono linja seuraavia esteitä ajatellen. Sarpan kanssa mentiin ensin, alku tosi näppärästi, keinulle meinasi vähän valua, jouduin kalastamaan mukaan, sitten olinkin jo myöhässä ja meinasi tulla ohi seuraavasta hypystä. Sain kuitenkin tungettua sen sinne, ja ehdin helposti valssaamaan. Kepeillä vähän kiemura linja kans, peitin varmaan itse kropallani kepit. Tuli ihan kauheeta vauhtia, ja kepeillä tulikin pieni rytmihäiriö. Keppihäiriön takia olin liian pitkällä seuraavaa estettä varten, seurauksena ajauduin liian lähelle sitä seuraavaa hyppyä, ja omalla liikkeellä työnsin Saran väärälle puolelle hyppyä ja hyl. Höh. Loppu sikahyvä, olis voittanu helposti nollalla... Stepsun kanssa sitten luokan lopussa, ekat 2 hyppyä meni hyvin, hienosti tuli päällejuoksuun, mut kolmoshypylle joku ihme arviointivirhe, hyppäsi päin rimaa, tiputti rintakehällä :( Keinun jälkeinen elämä kepeille asti tosi siistiä menoa! Kepeillä en taaksaan muistanut että se on niin hemmetin hidas pujottelija, olin ihan liian edellä, täsmälleen sama homma kun Saran kanssa, ja myös Stepsulle hyl samasta kohdasta kun Saralle. Kokeilin ottaa kohdan uudestaan, nyt sain päällejuoksun toimimaan, mutta ei sitten enää lukenut seuraavaa hyppyä. Mä kun luulin et osaan ohjaa ihan hyvin näitä serpentiinejä, en näköjään. Tietääpähän mitä treenata. Ei tehty rataa loppuun. Ulkona kokeilin uudestaan, ei vitsi miten vaikeeta oli! Ei millään toiminut, jos lähetin kaukaa, ei hakenut ekan hypyn taakse, jos taas lähetin lähempää, kävi sama kun kisaradalla, lukee ohjauksen takaakierroksi. Huh, näitä pitää todella treenata! Saran kanssa ei mitään ihmeellistä, sillä virhe oli ihan puhtaasti vaan ajoituksessa, kun en ryysinyt lähelle, meni kauniisti.

Iltapäivällä mentiin Puolarmetsään treenaamaan viestiä. Teemana oli kunnon jälkipätkä, mutta ei siitä kyllä tullut niin kunnollista kun oli tarkoitus... Jäin itse a-pisteelle, matkojen tarkoista pituuksista ei siis tietoa, mutta eka pätkä joku alle 200m, eka jälki alle 300m ja vika jälki 150m. Step juoksi 2 ekaa yksin, sitten loput niin että Sarppa juoksi ekana. Vähän saatiin häiriötä mukaan, kun jollain pätkällä viestiradan poikki meni 2 maastopyöräilijää just kun Stepsu oli kohdalla. Eipä se niistä välittänyt.  Vikalla jälkipätkällä oli tullut väärästä suunnasta, ilmeisesti lähti seuraamaan jotain polkua. Otettiin treeneihin mukaan kisanomaiset vastaanotto-tilanteet, eli laitettiin Step molemmissa päissä hihnaan kun tuli. Pikkasen oli kiireinen repulle pääsyssä :)