Tammikuussa ollaan, ja vuoden toiset "isot kisat" jo takana! Hurja tahti täytyy tätä nykyä olla, jos meinaa agilityssa ja tokossa pärjätä. Lauantaina lähdettiin ajelemaan Seinäjoelle, siellä treffatiin tuttuja ja käytiin Ilmajoella Lakeuden tokoilijoiden hallissa. Aloitettiin paikallaololla, palkkasin Fisun pari kertaa istumisesta, ja kertaalleen maahan ja luokse. Teki ihan ok kaiken. Sitten omalla vuorolla tehtiin tunnari, eteenlähetys ja ohjattu. Aloitettiin tunnarilla, ja siihen saatiin aika paha häiriö, kun samaan aikaan hallissa treenaava labbis juoksenteli ihan vieressä villinä ja vapaana ja meinasi tulla kapuloille asti juoksentelemaan juuri kun olin lähettämässä Fisua. Häiriö selvästi näkyi Fisun työskentelyssä, oli tosi hätäinen haistelussa ja maistoi väärää. Otettiin kaksi toistoa, molemmilla toi kuitenkin oman. Sitten eteenlähetys, se oli tosi hyvä, vaikka ei selvästikään nähnyt valmiina olevaa lelua vasta kun oli kohdalla. Lopuksi vielä ohjattua, tai siis merkkiä. Temputin merkin takana, ja näennäisesti teki ok, mutta oli selvästi kyllä kovasti kiinni kapuloissa, kun vapautuksella meinasi palkan sijaan lähteä noutamaan... Vaikka liikkeet periaatteessa sujuivat ihan ok, niin koko treenin ajan mua häiritsi kovasti Fisun asenne. Oli jotenkin aika kiihtyneen oloinen, liikkeiden väleissä vilkuili kovasti ympärilleen, kuikuili ruudun ja hyppyjen suuntaan ja ei oikein ollut hommissa yhdessä mun kanssa. Vieras halli varmasti vaikuttaa, mutta ehkä on myös syytä katsoa peiliin. Ihan liian vähän olen nyt kiinnittänyt huomiota siirtymiin ja kentälle tuloihin, kun ollaan keskitytty liikkeiden hiomiseen kisakuntoon.

Lauantai-illaksi jatkettiin matkaa Ylöjärvelle, jossa päästiin yöpymään Hannan perheen ja Fisun "Tending-perheenjäsenten" Hikan ja Huin luona. Aamulla sitten reippaina tutustumaan Tamskin uuteen hienoon aksahalliin EO-karsintojen merkeissä. Fisu starttasi numerolla 90, eli toisiksi viimeisessä rataantutustumisessa. Ehdin katsella rauhassa ekaa rataa, ja jo katsellessa päätin omat ohjausvalintani. Rata oli profiililtaan sellainen, että ohjausvaihtoehtoja oli paljon. Melkein kaikki hankalat kohdat pystyi ohjaamaan "helpompaa" kautta, eli useimmiten pyörittämällä, kuitenkin ristiin hypyttäminen olisi ollut käytännössä kaikkiin kohtiin nopeampi. Päätin, että tänne ei olla tultu varmistelemaan, vaan vetämään täysillä kaikki tai ei mitään -asenteella, ja valitsin parhaat ohjauskuviot turvallisten sijaan. Radalle mennessä oli tosi hyvä fiilis, joka kuitenkin latistui heti alkuunsa, kakkosrima pakkovalssissa alas :( Se tuli aika monella muullakin, mutta jotenkin silti ajattelin, että Fisu olisi sen pitänyt... No, radan fiilis lässähti aikalailla siihen, ja hyllytettiin suht alussa, kun en vaan ehtinyt takaakiertoon (ehkä yritystä olisi ollut enemmän jos olisi ollut nolla alla). Aan tuli aika lennokkaasti, mutta ei hasardiloikkaa. Plussaa tällä radalla oli seiskahypyn hieno saksalainen, jonka päätin ehtiä tekemään, ja ehdin.

Toinen rata oli hyppäri, ja siihen tuntui, että en saanut oikein mitään tatsia. Ei mikään kovin vaikea rata, mutta silti olin tutustunut vähän hassusti ja arvoin ihan loppuun asti, että mitä ohjauksia valitsen. Tämäkin rata kosahti jo ihan alussa, Fisu ei löytänyt suoraan edessä olevaa U-putkea! Todella omituinen ja epätyypillinen virhe, toki olisin voinut ohjata myös selvemmin, mutta en kyllä nähnyt mitään syytä, miksei lukinnut putkea kuten normaalisti. Siitä siis kielto. Koska virhe oli jo alla eikä loppuradalla enää väliä, niin päätin lennosta vaihtaa takaisin alkuperäiseen ohjaussuunnitelmaani ja tein yhden varsin tiukan persjätön, joka onnistuikin loistavasti. Loppuradasta sitten päinvastainen omituinen putkihässäkkä, eli Fisu karkasi mun edestä ohjauksesta piittaamatta putkeen, kun yritin ohjata hypylle. Tosi outo virhe tämäkin. Lopun välistävedon tein jollain omituisella ohjauksella, jonka nimeä en tiedä, mutta meni törkeen nätisti.

Vika rata oli ihan hauska, ainoa ikävä kohta oli ihan alussa, eli puomi-putki -erottelu hankalasta kulmasta. Fisu hakee voimakkaasti puomille, ja putki oli vähän puomin takana piilossa, ja putkelta kiire keinulle, eli ei oikein kannattanut jäädä varmistelemaan ja leikkaamaan. Tosi moni koira otti kiellon putkelta tässä kohdassa, kun ei vaan kertakaikkiaan nähnyt putkea. Tähän mekin hyllytettiin, mutta tällä kertaa 100% mun takia. Käänsin aivan nanosekunnin liian aikaisin putkelle, kun olin jo varma, että Fisu on tullut puomista ohi, mutta eipäs ollut ja sinne meni. Harmi, muuten tehtiinkin sitten varsin nätti ja hyvä rata. 

Tässä videolla Fisun radat. Ei siis mitään meille näistä karkeloista, enkä toki kyllä kauheasti mitään odottanutkaan. Ollaan päästy syksyn ja talven aikana niin surullisen vähän treenaamaan, että ihmekös tuo, jos ei nollia tule. Radat oli myös aika vaikeita, eipä niitä nollia paljon muillekaan tullut.

DSC_1953.jpg_full.jpg

Nyt alkuviikosta ollaan tokoiltu. Eilen käytiin päivällä treenaamassa ihan keskenämme. Fisu teki ensin pelkkiä siirtymiä ja palkkailin niistä, ja muutaman yksittäisen liikkeen osan siirtymien höysteeksi. Sain muutamalla oikea-aikaisella palkkauksella ja huomautuksella tosi hyvin puututtua pään pyörimiseen, ja nyt alkoi taas tuntua siltä, että Fisun huomio on mussa kentän tiirailun sijaan. Liikkeinä tehtiin kaukoja, jokunen suora luoksetulo ja ohjattua. Ohjatun merkillä jatkettiin samaa teemaa, eli temputtamista ja muutaman kerran sai superpalkan ihan vaan perus merkistä, ja pari kertaa sai palkaksi hakea. En nyt oikein tiedä, onko tästä temputtamisesta/kuuntelusta hyötyä, ei ainakaan toistaiseksi ole tehnyt yhtään sen parempia merkkejä. Jatketaan nyt kuitenkin vielä, jospa se siitä.

Tänään treenattiin porukalla iltapäivällä. Fisu teki ensin opiskelijoiden ollessa hallilla pienesti jääviä, heittelin nameja ja tehtiin siitä kaikkia asentoja sekaisin. Kertaalleen mokasi istumisen, jäi seisomaan. Muuten kuunteli kyllä hyvin, ja asennot oli nopeita. Istumisessa myös pari kertaa korjasi etujalan asentoa heti istahdettuaan. Omalla vuorolla tehtiin sitten liikkeinä kierto-ohjattua ja ohjattua. Kierrot oli ihan ok, laitoin pari kertaa pallon valmiiksi palkaksi. Loppuosat oli myös hyvät, otin kertaalleen molemmat puolet. Sen sijaan ei millään meinannut mennä kunnolla maahan, kun laitoin loppuosaa varten, jäi koko ajan pää ylös! Ihme aivopieru tuokin! Vauhdista kierron yhteydessä teki sitten kuitenkin ihan ok maahanmenon. Ohjatussa eka liikkuroituna, temputin merkillä. Nyt oli taas aika jähmeä, ei tehnyt temppuja rennosti, eli oli kiinni kapuloissa. Uusinnalla parempi, ja palkkasin merkillä leikkimällä. Lopuksi sai kerran hakea vasemman, se oli ok. Loppuun ihan lyhyeltä matkalta muutama merkki kokonaan ilman kapuloita, palkkailin merkiltä.