Blogin kirjottaminen on nyt kyllä vähän jäänyt muiden kiireiden takia, mutta tässäpä nyt jotain...
Viime loppuviikosta harrastettiin autoilua ihan urakalla. Torstaina ajettiin Perhosta Kajaaniin, jossa kävin torstaina ja perjantaina tutustumassa tulevaan työpaikkaani eläinsairaala Countrypolikseen. Majoituimme Stepin kasvattajan Minnan luona, ja koirat saivat nauttia ulkoilusta vapaana talon pihalla sillä välin kun olin "töissä" ja Fisu löysi loistavan leikkikaverin itselleen 4-kuisesta bc-pentu Häxasta.
Lauantaina aamulla ajeltiin sitten Ouluun agilityn SM-kisoihin. Lauantaina starttasimme joukkueradalla SBCAK:n joukkueessa Stepin kanssa. Rata oli tosi kiva ja ihan sopivan tasoinen. Stepsu kulki ihan kivasti, yksi pidempi kaarros tuli kun en ehtinyt valssaamaan ja jouduin tekemään vähän kökön leikkauksen, ja kaksi rimaa :( Joukkueellemme tulokset 10vp, 0vp, 10vp ja HYL eli yhteistulos 20vp ja sija 21./75.
Sunnuntaina oli sitten vuorossa yksilökisa. Startattiin 4. rataantutumisryhmän vikana, eli kivasti ehdin nukkua pitkään ja silti katsoa rataa ennen omaa vuoroa. Rata oli tosi kiva tämäkin, ihan mentävissä eikä edes mitään erityisen vaikeaa kohtaa Stepille. Rata menikin ihan kivasti, mitä nyt meinasin itse juosta okseria päin ja Step epäröi yhdellä hypyllä sen verran että olisi voinut saada kiellonkin. No ei saanut, vaan nolla ajassa -4,62 ja sijalta 26./229 lähdettiin finaaliin! Finaalirata oli tosi helppo, ihan 1-luokan rata. Ei todellakaan mitään ihmeellistä, ja hyvällä fiiliksellä lähdettiin Stepsun kanssa tekemään. Puomilla jostain syystä kompuroi vaikka tultiin ihan suorasta kulmasta, ja putosi puomilta :((( Näytti aika pahalta, ja kävelytin hetken Stepsua ja tsekkasin, ettei ontunut tai muuten näyttänyt loukkaantuneen. Oli ihan ok, joten jatkettiin rata loppuun. Radan jälkeen tsekkasin Stepsun läpi, ei aristanut mitään ja liikkui ihan puhtaasti, joten taidettiin selvitä säikähdyksellä! Kurjaa silti, kun pitikin sattua SM-kisojen finaaliradalle... Tässä videolla Stepsun SM-hyppäri, finaalirataa en saanut kokonaan videolle.
Sunnuntaina ajeltiin sitten illalla takaisin Perhoon, ja maanantaina mulla alkoi työt kunnaneläinlääkärin sijaisena. Eka viikko oli kyllä melkoista tahtia, ja koirat ovat lähinnä joutuneet tyytymään lenkkeihin. Tiistaina illalla käytiin sentään treenaamassa vähän tokoa. Fisu aloitti nyt sitten treenit uusien sääntöje avo-luokkaa ajatellen. Muistuteltiin liikkeestä istumista, sehän on ollut nyt tosi pitkään tauolla ettei sotkisin alossa seisomista ja maahanmenoa. Istuminen on unohtunut ihan kokonaan, ei tajua yhtään enää :D Eiköhän se sieltä tule kyllä kun vaan jatketaan treenejä. Seuraamista tehtiin pikkuinen pätkä, ihan hyvältä tuntui. Luoksetulon stoppia tehtiin pariin kertaan, oli ihan ok. Loppuun vielä kaukoja, istu-maahan vaihtoa pelkästään. Kokeilin nyt lelupalkalla, ja sillä tuntuisi toimivan kivasti! Stepsu treenasi kierto-ohjatun kiertoa niin, että kierrätin kokonaisen kierroksen ennen kuin sai juosta takaisin, jospa se auttaisi kaarrattamiseen.
Juhannukseksi saatiin mieluista seuraa, kun Emma ja Senni tulivat meille Perhoon kyläilemään. 6 koiraa pienessä rivarikaksiossa oli ehkä aika paljon, mutta Fisun mielestä oli aivan parhautta päästä leikkimään maailman parhaiden poikien eli Tuhman ja Simban kanssa. Tänään käytiin Emman kanssa treenaamassa viestiä Kokkolantien varressa, kun Fisun edelliset viestitreenit olivat niin epäonnistuneet. Juoksutettiin nyt koirat erillään, Fisu ensin niin, että mä olin metsäpäässä. Kovin hyvin ei mennyt nytkään, kun täällä korvessa ei ollutkaan ollenkaan kenttää puhelimessa, eikä saatu mitenkään viestiteltyä siitä, oliko Fisu tullut perille ja koska sen oli tarkoitus lähteä. Maastokin oli inhottava, ekat 100m ihanaa kangasmetsää, ja sitten tultiinkin suolle ja ison ojan yli piti mennä myös. Ekan ja tokan matkan Fisu juoksi tosi hienosti ja määrätietoisesti, kolmannella matkalla taas sama juttu kuin viimeksi, eli lähti, mutta jäikin sitten matkan varrella olevaan ojaan polskimaan ja sitten yritti tulla takaisin mun luo. Tällä kertaa tosin torut ja painokas komento mars matkaan riittivät, ja lähti ihan kiltisti oikeaa reittiä ja meni perille. Neljännellä lähetyksellä odotin ja odotin, yritin soittaa että Fisu saisi tulla mutta puhelin ei toiminut. Jonkun aikaa odoteltua lähdin kävelemään takaisin kun en tiennyt, oliko tullut joku ongelma kun Fisu ei tullut. C-pisteen kohdalla Fisu tulikin sitten vastaan, eli juoksi kyllä ihan hyvin, Emma ei vaan uskaltanut lähettää kun ei tiennyt, olenko jo kävellyt jäljen. Tähän ei tullut nyt sitten jälkipätkää tähän ollenkaan. Vikalle matkalle taas sama homma kuin kolmannelle, eli juoksi jonkun 30m ja jäi siihen, komensin että nyt menet, ja sitten juoksi ihan hyvin perille. En tiedä mikä juttu tämä nyt on, edelleen jotain valeraskausoireilua vai testaako muuten vaan, että tarviiko juosta vai voisiko vaan jäädä mamman kanssa metsään leikkimään.
Valeraskaana Fisu on selvästi, nyt sillä tulee maitoakin nisistä ja se petaa jonkun verran, ja ruokakin maistuu huonosti. Tokossa en ole huomannut SM-kisojen jälkeen mitään kovin outoa, mutta tuo viestillä nihkeily on kyllä aika kummallista.
Kommentit