Ajattelin että pitäisi nyt oikein toden teolla alkaa sosiaalistaa tätä pentua, kun se on jo niin hyvin kotiutunut ja alkanut leimautua muhun. Käytiin aamulla taas metsässä ja harjoittelemassa hihnassa kävelyä. Matkan varrella yhden talon pihalla oli nainen tamppaamassa mattoja, sitä Step vähän ihmetteli, kulki korvat höröllä mutta aika matalana. Tottui nopsaan kuitenkin uuteen ääneen ja jatkoi käppäilyä normaalisti.
Oltiin kotona pieni hetki ja sitten lähdettiin oikealle kaupunkiseikkailulle. Mentiin bussilla nyt ekaa kertaa, Steppiä jännitti aika kovasti ja jouduin kantamaan sen bussiin. Bussissa se istui lattialla säikähtäneen näköisenä ja piipitti hiljaa. Matka Tapiolaan kesti huimat 3min, siinä ajassa Step ei ihan ehtinyt vielä tottua omituisiin ääniin ja liikkuvaan lattiaan. Jäätiin pois ja laitoin Stepin itse kävelemään jalkakäytävälle. Käytiin eka mun autokoululla viemässä pari paperia sinne, ja sitten jatkettiin Tapiolan keskustaan. Step kulki oikein reippaasti, ei yhtään jumittanut ja häntä heilui koko ajan. Kaikkia ihmisiä se olisi halunnut mennä tervehtimään, ja muutaman lapsen päästinkin sitä moikkaamaan kun lapsia se ei ole niin paljoa vielä nähnytkään. Siinä sitten käveleskeltiin Tapiolan ihmisvilinässä. Step liikkui koko ajan oikein reippaasti eikä yhtään pelännyt mitään. Kauhea kiskominen vaan ihmisten luo, ja kun se on niin älyttömän söpö, niin kaikki ihmiset olisi halunnut tulla rapsuttelemaan. Paljon siitä kuulee kommenttia että "onko se karjalan karhukoira?" Kai ne on sitten aika samannäköisiä pentuina... Kun oltiin riittävästi käveleskelty siinä pihalla, mentiin sisään Stockalle, sinne kun saa tuoda koiria. Liukuovet oli tosi jännät, ei olisi halunnut kävellä niistä läpi. Seisoskeltiin siinä ovien vieressä sitten hetki että se tottui hassuun ääneen ja liikkeeseen, ja sitten sisään. Kierreltiin siellä hyllyjen välissä, käytiin eläinosastolla vähän katselemassa leluja. Taas meni oikein hienosti, ei jännittänyt yhtään. Sitten takaisin bussipysäkille ja kotiin. Nyt Steppiä ei pelottanut bussissa enää niin paljoa, mutta nostin sen silti vielä sisään ja ulos. Kerrassaan rohkea pieni otus tuo on, täytyy mennä uudestaan jossain vaiheessa. Ainakin tuohon bussilla liikkumiseen se saa luvan tottua hyvin koska sitä joudutaan tekemään niin paljon täällä.