Treenailtiin nopsaan tänään koulun jälkeen tyttösten kanssa ennen kun tuli pimeää. Mukavana pikku häiriönä kentällä naapurin mies pienen poikansa kanssa, potkivat siinä futispalloa. Penneä ei häirinnyt yhtään, se keskittyi täysillä hommiin. Otettiin ensin kapulan nostoa puukapulalla, hienosti meni eikä yhtään järsinyt kapulaa. Muutama toisto myös kapulan luovutusta, hienoja oli. Sitten pari luoksetuloa, eka suorapalkalla, toka eteenistumiseen asti ja siitä palkka. Sitten tunnaria, eka oman etsintä, sitten laitoin kasan vääriä ja oman piiloon aika kauas vääristä. Penne näki kyllä minne vein oman, mutta kävi silti ensin tarkistamassa väärät. Nuuski kaikki eikä koskenut yhteenkään, ja lähti etsimään omaa. Oma löytyi ja siitä palkka. Otettiin heti perään uudestaan, nyt ei enää käynyt katsomassa vääriä vaan toi oman heti. Hyvä hyvä. Helpolta tapaukselta vaikuttaa, mutta tietenkään tämä ei kerro vielä mitään, koska nämä väärät mitä käytän ovat käytännössä kokonaan hajuttomia (niissä haisee tosi heikosti mua äiti, joka ne on siis pussittanut joskus vuonna nakki) ja oma on siis ainoa joka haisee ylipäätään ihmiseltä. Täytyisi päästä kokeilemaan sellaisilla kapuloilla jotka haisee siis muulta ihmiseltä. Jos silloinkin vielä osaa niin kai se sitten on myönnettävä että Step on todellinen luonnonlahjakkuus. No, treenejä jatkettiin seuraamisella. Kokeilin nyt uutta menetelmää, eli niin että penne oli mahd. rauhallisessa mielentilassa, mietin että kyttääminen voisi vähentyä jo sillä. Ja todentotta, heti oli paljon parempaa työskentelyä, saatiin jo pidempiä pätkiä ilman imutusta kontaktin kera. Näköjään tässä vaiheessa on parempi tehdä seuraamista rauhallisena, vasta sitten kun homma on hanskassa, voi ottaa viettiä mukaan. Sitten peepe kiinni ja Sara vuoroon. Saran kanssa tavoitteena nyt talven ja kevään aikana nostattaa vaan viettiä ja pitää liikkeet suunnilleen kunnossa, että ens vuonna tulisi sitten viestillä parempia tottiksia. Leikittiin eka, ja leikin ohella otettiin seuraamista. Perus-seuraaminen sairaan makeeta, mutta käännökset... *huoh* Ne ei sitten ikinä toimi, nyt kun Sara oli noin korkeassa vireessä, se liioitteli ja väisti mua liikaakin, eli vasemmalle käännöksessä hyppää puoli metriä sivuun jolloin etäisyys on luonnollisesti väärä. Namin kanssa toimii hienosti, mutta voih kun siellä kokeessa ei voi mennä nami kädessä. Otettiin kertaalleen kaikki jätöt, jotka hienoja, luoksetulo kans kertaalleen kokonaisena (loistava) ja kertaalleen suorapalkalla. Lopuksi eteenmeno ja pallonheittelyt.