Eilen illalla sain mukavan soiton, mahduimme sittenkin Kirkkonummen jälkikokeeseen ensi sunnuntaille! Tänään siis treenaamaan, viis siitä että huomenna on ruotsinkoe ja olen itse flunssassa, tämä on paljon tärkeämpää ;) Mentiin Tiian ja koirien kanssa Kauhalaan treenaamaan, just ehdittiin ennen pimeän tuloa. Stepille sellainen perusjälki, 5 keppiä, välit jotain 30-50m. Jana oli ihan pikkuinen, ehkä Stepsulle voisi alkaa tekemään jo vähän pidempää, lähtee kun tykin suusta ja jos jälki menee tosi lähellä, niin on oikeastaan aika vaikea. Lähti tosi hyvin, välillä poikkesi vähän jäljeltä mutta ihan ok kuitenkin. 2 ekaa keppiä nousi hienosti, kunnes... Siinä muutama metri meidän jäljen sivussa pyllisteli marjastaja. Kun tultiin siihen lähelle, niin rouva huikkasi sieltä iloisesti "terve". Step nosti päätä ja häntä alkoi heilumaan, kysyin missä keppi, ja jatkoi itse jäljestämistä. Marjastajan reitti kulki ilmeisesti useamman kerran meidän jäljen päältä, Stepistä näki aika helposti milloin bongasi tuoreen harhan, se kiskoi sinne sellainen hullun kiilto silmissä, vanhempaa jälkeä ajaa tasaiseen tahtiin suht rauhallisesti. Seuraavan keppi nousi onneksi sellaisessa kohdassa josta marjastaja ei ollut mennyt, ja pääsin palkkaamaan. Juuri ennen 4. keppiä tuli toinen tosi vahva harha, oli ihan menossa sinne, en päästänyt vaan olin vaan paikallani, niin Step nosti nenän ylös ja alkoi ottaa ilmavainua marjastajasta... Laji vaihtui siis oikein sujuvasti kesken jäljen, ja Step otti tosi korkealta ilmavainua :( Koitin auttaa takaisin jäljelle, mutta oli ihan pihalla, selvästi sillä oli jo haku mielessä ja yritti lähteä tekemään hajuhakua. Meni monta kertaa kepin yli mutta ei reagoinut siihen ollenkaan. Poimin kepin itse maasta ja näytin Stepille, ja sitten jatkettiin. Nyt kiinnittyi ihan hyvin jälkeen ja jäljesti hyvin loppupätkän jossa ei ollut enää harhoja, vika keppi nousi hienosti. Hiton marjastajat ja sienestäjät, miksi ne tulevat aina Stepin jäljelle!! 

Saralle tehtiin aika lyhyt keppijälki, 8 keppiä n. 20m välein, jokunen loiva kulma, jana tosi lyhyt, ehkä 5m ja jälki lähti vasemmalle. Kyllä huomaa että ollaan tehty pidempää janaa, ei kiinnittynyt kunnolla jälkeen kun oli noin lähellä, ei edes huomannut namia joka oli jäljen ja janan leikkauspisteessä! Otti takajäljen, annoin mennä, kääntyi itse ennen kuin liina loppui, hyvä. Lähti tulemaan oikeaan suuntaan, mutta ei mennyt jäljen päällä, joten en päästänyt, vaan vaadin että jäljestää tarkasti alusta asti. Nyt löytyi namikin ja päästiin viimein matkaan. Mä en kyllä ymmärrä miten tää jana on niin vaikea Saralle! Aina se ottaa sen hiton takajäljen! No, itse jälki meni ihan hyvin, jäljesti tarkasti, vähän tarkisti välillä mutta parani loppua kohden, kaikki kepit nousi ilman apuja.